Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: nuffieldmaster - 05.06.12 - klo:12:26
-
Kertokaapa, kun kukaan livenä vastannut ei ole vielä osannut kommentoida tätä kysymystä, että miksi syksyisin kynnettyä ei äestetä suoraan ensimmäistä kertaa jo ennen talvea? Olisi nopeampi tehdä kylvömuokkaus sitten keväällä jos suurimmat muotoilut on tehty jo syksyllä. Onko tämä kevätmuokkausäestys kokonaisuudessaan keväällä vain tapa?
Kun kiireen kaupalla saa keväällä hangata peltoja useampaan kertaan niin miksi ei tekisi osan työstä jo kiirettömämpään aikaan syksyllä? Pellot kyllä kantaa, eikä rikkaruohotkaan yleensä kerkeä itämään...
-
Kertokaapa, kun kukaan livenä vastannut ei ole vielä osannut kommentoida tätä kysymystä, että miksi syksyisin kynnettyä ei äestetä suoraan ensimmäistä kertaa jo ennen talvea? Olisi nopeampi tehdä kylvömuokkaus sitten keväällä jos suurimmat muotoilut on tehty jo syksyllä. Onko tämä kevätmuokkausäestys kokonaisuudessaan keväällä vain tapa?
Kun kiireen kaupalla saa keväällä hangata peltoja useampaan kertaan niin miksi ei tekisi osan työstä jo kiirettömämpään aikaan syksyllä? Pellot kyllä kantaa, eikä rikkaruohotkaan yleensä kerkeä itämään...
Se voi toimia kevyillä mailla hyvinkin. Etelässä talven sateet liettävät äestetyt savikot helposti liejuksi, kynnöksen pitäisi olla mahdollisimman hyvästi vettä läpäisevä, ettei sitä tallattaisi kasaan, veden pitää painua sinne kovan pohjamaan pintaan, josta se uurtuu salaojiin. Nämä ns. kevytmuokatut ovatkin esim. hiesumailla aika näyttäviä syystalvella, tulee metrinkin syvyisiä jokiuomia keskelle peltoa ja talvisateilla on isot veto-ojat keltaista velliä täynnään, samalla pahna tukkii rummut.
Kyllä se ainakin jotenkin toimii, esim. syysvehnärikkoon kevätkylvö on juuri kuvailemaasi toimintaa.
-SS-
-
Ei ainakaan rm hessillä mitään järkeä. Vältit vaan siirtyy piikkien mukana ja maa junttaantuu entistä piukempaan. Jos jollain konstilla saa pilputtua ni jyrsimellä ja estämällä 3-6 kertaa. Enämpi vahinkoa seuraavaksi kevääksi ku hyötyä tai ajan säästöä. Pakkasen panema kusiaispesäfältti muuttuu yhellä äestyskerralla kyävövalmiiksi. Ja KETä nykyään enää kyntää????
-
Nurmimaita ja kunnostettavia peltoja kynnetään kyllä, ja jos on paljon olkea tai juolanjuurta. Tänäkin keväänä olisi ollut muuta tekemistä kuin äestää kunnostettavia 4-5 kertaan kun saman oisi kerennyt tekemään syksyllä ei niin kiireessä, vain kertaäestys ja kylvö.
Näillä tiluksilla kerkeäisi kyllä vaikka kyntääkkin keväällä, mutta kun on tuota hommaa niin paljon uloskin, että omat jää aina viimeiseksi.
-
Sellainen maa, jolla tuo onnistuisi, on toisaalta sellainen maa, että ei sitä tarvitse äestää muutenkaan kuin kerran. Ja tuo äestys on pakko tehdä keväällä.
Savella jos tekee tuon syysäestyksen, niin maa täytyy keväällä ajaa jollain jankkurilla, muutoin äes ei irroita kuin jauhoa pinnasta :-\
-
maat on kht - hht eikä vesi vaivaa, eikä ole kuin pellonreunaojat. Kyllä, maat ovat sellaisia että jos ne olisivat tiptop kunnossa ja äes olisi kunnollinen niin kerta-ajolla pääsisi, mutta kun pelloissa on muotovirheitä, kiviäkin kerätä asti ja äes on huono niin useampaan kertaan on ajettava. Äestäkään kun ei voi juuri suurentaa 2.4 metrisestä, kun ei mahdu sitten kivien välistä kunnolla tai särkyy kiviin ajettaessa :(
-
maat on kht - hht eikä vesi vaivaa, eikä ole kuin pellonreunaojat. Kyllä, maat ovat sellaisia että jos ne olisivat tiptop kunnossa ja äes olisi kunnollinen niin kerta-ajolla pääsisi, mutta kun pelloissa on muotovirheitä, kiviäkin kerätä asti ja äes on huono niin useampaan kertaan on ajettava. Äestäkään kun ei voi juuri suurentaa 2.4 metrisestä, kun ei mahdu sitten kivien välistä kunnolla tai särkyy kiviin ajettaessa :(
Laita kolme tuollaista äestä peräkkäin, niin selviät kerta-ajolla ;D
-
Se voi toimia kevyillä mailla hyvinkin. Etelässä talven sateet liettävät äestetyt savikot helposti liejuksi, kynnöksen pitäisi olla mahdollisimman hyvästi vettä läpäisevä, ettei sitä tallattaisi kasaan, veden pitää painua sinne kovan pohjamaan pintaan, josta se uurtuu salaojiin. Nämä ns. kevytmuokatut ovatkin esim. hiesumailla aika näyttäviä syystalvella, tulee metrinkin syvyisiä jokiuomia keskelle peltoa ja talvisateilla on isot veto-ojat keltaista velliä täynnään, samalla pahna tukkii rummut.
Kyllä se ainakin jotenkin toimii, esim. syysvehnärikkoon kevätkylvö on juuri kuvailemaasi toimintaa.
-SS-
Muotovirheet korjataan avokesannolla. Tuota loppua en ryhtynyt muokkaamaan. Omia mielipiteitä muille samaa asiaa miettiville vakkei Nuffieldmasteria suurin osa koskekaan...
Miksi pitää ylipäätään äestää 4-5 kertaan? Jos maa ei mene muuten riittävän hienoksi, ei syksyllä ajaminen auta mitään. Syksyn ja talven aikana murut tarttuvat toisiinsa kiinni ja keväällä on sama hienontaminen edessä. Jos kynnöksen tasoittamiseksi pitää ajaa noin monta kertaa, on kynnettäessä töpeksitty ja kunnolla eikä auroja ole vakavissaan edes yrittetty säätää. Jos aurat ovat niin kuluneet, ettei niitä pysty säätämään niin kesän aikana kuntoon tai paremmat tilalle. Keveillä maillahan (pois lukien turve) saa kyntämällä sopivalla vaudilla käytännössä tasaisen pinnan.
Syksyllä kynnöksen tasoittaminen vastaa hieman samaa kuin tasausäestys. Kyllä siitä minun mielestäni on hyötyä, jos maa ei ole liettymisherkkää. Mutta turhaa työtä se on. Syysmuokkauksella pitää saada tarpeeksi tasaista jälkeä ilman erikseen tehtäviä tasoitteluja.
Pintavedet tulevat aina jostain kohtaa pois, ja kyllä kynnetyilläkin aika komeita uomia näkyy. Jos ja kun johonkin kohtaa aina syntyy veden tekemä kanjonin alku, niin siinä on kyllä silloin ihan oikean avo-ojan paikka. Silloin kun keväinen pintavesi valuu pitkällä matkalla ojaan, niin kevytmuokatulta näyttäisi silmämääräisesti lähtevän vähemmän maata kuin kynnetyltä. Pinta kyllä liettyy ja kovettuu jos vesi jää pitkäksi aikaa seisomaan pinnalle oli syysmuokkaus mikä tahansa.
-
Edellisten lisäksi kiviset maat on sitten oma lukunsa. Kivipoimurin käyttö vaatii käytännössä vähintään kaksi äestyskertaa, ennen ja jälkeen kivenkeräyksen.
-
Pellot kyllä kuten yllä kirjoitin normaaliolosuhteissa ovat hyvät ja yksi äestyskerta riittää.
Mutta kun on näitä kunnostettavia, joissa on kynnetty vuosikaudet samaan suuntaan, on juurakkoa ja kiveäkin. Lanalla en ole päässyt oikein sinuiksi tasauksen suhteen, äes tekee muodoista pyöreämpiä ja mukavempia kun malttaa vain ajaa.
Esimerkiksi eräällä pellolla oli tilanne seuraava: Kivikon takia kyntöjälki surkea, yli 20 v sitten viimeksi kerätty kivet, ollut nurmella, laitumenakin väliin ja taas kuivaheinänurmella uusimatta (voitteko uskoa, vielä ymppi ja lfa pelto!) No ne tuli nyt minulle.
Ensin tasausäestyskerta, että traktorilla kehtaa ajaa. Sitten isojen kivien keruu kivitalikolla, äestys perään, taas kivitalikolla isoimpia pois, jotka jäi ja pienempien keräys käsin. Taas äestys ja kivien keräys ja viimeinen äestys kivien keruun jälkeen ja kylvö. Suurimmat maakivet jäi kun ei ole konetta millä nostella, 2-3 kuution möllyköitä.
Kivenkeruukone on mainio kun kiven koko on päänkokoista ja alle, mutta ei herrajestas tuon kokoisia niele mikään keruukone :o 1.5 ha ja 4 työpäivää sekä 150 litraa polttoainetta kylvövalmisteluihin. Vaan nyt on pellot kunnossa, vaan toisaalta tuon olisi tehnyt syksylläkin, jos nyt minkä tästä keskustelusta sain pointit ilmaan, joka oli tärkeintä. Keväällä vain se viimeinen tasoitus ja kylvö. Ongelmia ei liene esissä.
Joku voisi kysyä, että onko tuollaisen pellon viljelyssä järkeä, täällä vain ei joka länttiä valita, ja toisaalta vuokrat ovat kohtuulliset siinnä 50 €/ha/vuosi.
Isoin kivi jonka tuolta pyörittelin pellon laitaan alamäkeen oli n. 160 cm korkea, semmonen oikein jässikkäisännän mallinen pötkylä joka nousi maasta.
-
Mää oon kylmiksen kanssa vannonut kultivaattorin nimeen, ja sama jatkuu. Lopetettavat nurmet joutuu kyntämään. Hiekka ja muut hienojakoset maalajit tuskin vaatii montaa äestyskertaa, syy hiekan pienentymisen ongelmaan voi olla liian hidas ajonopeus ja/tai liian syvältä ronkkiminen. Skännä pyrkii äestämään 2-3senttiin ja korkeintaan 2kertaa, se on siinä.
-
Joskus jotain vanhaa takkuista nurmenkyntöä olen muokannut lautasäkeellä syksyllä.Ei siitä ole haittaa ollut.
-
Olen useamman kerran hietoja kynnön jälkeen syksyllä vetänyt tasurilla sileeksi ja sitten keväällä suoraan kylvänyt siihen ilman kevätmuokkauksia. Nuo ojitetut pellot ois vaan enemmän pitänyt tasata syksyllä niin ei niin jäis keväälle kiire hommia.
-
Joskus jotain vanhaa takkuista nurmenkyntöä olen muokannut lautasäkeellä syksyllä.Ei siitä ole haittaa ollut.
Joo, minä kanssa ajattelin kun nurmista mainittiin että ainakin jollain pakkerilla ajaminen syksyllä olisi varsin kova sana.
-
Jos muuten syksyllä ehtii kyntää ja äestää niin miksi ei saman tien myös kylväisi :o
-
Jos muuten syksyllä ehtii kyntää ja äestää niin miksi ei saman tien myös kylväisi :o
Nurmi ehkä joo, mutta mulla käy kierrossa vilja välillä. Kerkeää torjumaan rikkoja paremmin ja toisekseen kerkeää juuripaakut hävitä.
-
Kivenkeruukone on mainio kun kiven koko on päänkokoista ja alle, mutta ei herrajestas tuon kokoisia niele mikään keruukone :o 1.5 ha ja 4 työpäivää sekä 150 litraa polttoainetta kylvövalmisteluihin. Vaan nyt on pellot kunnossa, vaan toisaalta tuon olisi tehnyt syksylläkin, jos nyt minkä tästä keskustelusta sain pointit ilmaan, joka oli tärkeintä. Keväällä vain se viimeinen tasoitus ja kylvö. Ongelmia ei liene esissä.
Eikähän se routa muista talven aikana nostella uudet kivet pintaan...
Joku tuolla jo mainitsikin --> Avokesanto. Kerran kärsit ja hinkkaat vaikka koko kesän siellä niitä kuntton!
-
Silloin kun keväinen pintavesi valuu pitkällä matkalla ojaan, niin kevytmuokatulta näyttäisi silmämääräisesti lähtevän vähemmän maata kuin kynnetyltä. Pinta kyllä liettyy ja kovettuu jos vesi jää pitkäksi aikaa seisomaan pinnalle oli syysmuokkaus mikä tahansa.
Rypsimaa vedettiin syksyllä lautasmuokkaimella, ja sen jäljiltä tuli todella pahat kanjonit lautasmuokkaussyvyyden pohjaan asti, jopa lähes tasaiselle alueelle.
Kynnön ja kultivoinnin jäljiltä ei ole ainakaan sillä lohkolla esiintynyt näkyvää eroosiota. Sama lohko on keran vuosia sitten kynnön jälkeen tasattu äkeellä syksyllä, enkä muista että silloinkaan olisi maa lähtenyt tuolla tavalla. Siis ei varsinaisesti muokattu, vedetty vain sentin-parin syvyydeltä niin että tasasi kyntöharjoja.
-
Mä olen pyrkinyt tasaamaan savipellot äkeellä syksyllä. Kun kyntöviilun korkeutta saa madallettua voi keväällä kylvää matalampaan. Keväällä nuo tasataan äkeellä ensin matalaan ja ennen kylvöä muokataan kylvösyvyyteen. Joka syksy tuo ei onnistu.
-
Kivenkeruukone on mainio kun kiven koko on päänkokoista ja alle, mutta ei herrajestas tuon kokoisia niele mikään keruukone :o 1.5 ha ja 4 työpäivää sekä 150 litraa polttoainetta kylvövalmisteluihin. Vaan nyt on pellot kunnossa, vaan toisaalta tuon olisi tehnyt syksylläkin, jos nyt minkä tästä keskustelusta sain pointit ilmaan, joka oli tärkeintä. Keväällä vain se viimeinen tasoitus ja kylvö. Ongelmia ei liene esissä.
Eikähän se routa muista talven aikana nostella uudet kivet pintaan...
Joku tuolla jo mainitsikin --> Avokesanto. Kerran kärsit ja hinkkaat vaikka koko kesän siellä niitä kuntton!
en oikein jaksa uskoa että routa kiviä nostelisi...meil ei oo liikkumattomilla aloilla juuri 10cm enempää routaa koskaan..viime talvenakaan ei ollenkaan...ja silti kiviä puskee samanlailla ;) joku muu niitä kiviä taitaa muualakin kammeta ylöspäin kuin routa..
-
Silloin kun keväinen pintavesi valuu pitkällä matkalla ojaan, niin kevytmuokatulta näyttäisi silmämääräisesti lähtevän vähemmän maata kuin kynnetyltä. Pinta kyllä liettyy ja kovettuu jos vesi jää pitkäksi aikaa seisomaan pinnalle oli syysmuokkaus mikä tahansa.
Rypsimaa vedettiin syksyllä lautasmuokkaimella, ja sen jäljiltä tuli todella pahat kanjonit lautasmuokkaussyvyyden pohjaan asti, jopa lähes tasaiselle alueelle.
Kynnön ja kultivoinnin jäljiltä ei ole ainakaan sillä lohkolla esiintynyt näkyvää eroosiota. Sama lohko on keran vuosia sitten kynnön jälkeen tasattu äkeellä syksyllä, enkä muista että silloinkaan olisi maa lähtenyt tuolla tavalla. Siis ei varsinaisesti muokattu, vedetty vain sentin-parin syvyydeltä niin että tasasi kyntöharjoja.
No on nyt ainakin yksi joka on nähnyt saman kuin minä. Tuolla Nummipusulan seudulla voi seurata, että kunnon sänkikyntö, ei liian kovalla nopeudella, että multa ei hajoaisi täysin, se on huomattavasti parempi talvisin pysymään paikallaan kuin muokkarin jäljiltä kevytvelli. Tai sitten talven sänki, se näyttää parhaalta vaihtoehdolta.
Onhan se kynnös mahdoton keväällä kun kuivaa kesken, mutta oikea-aikainen tasausäestyksellä käyminen pelastaa paljon.
-SS-
-
Jos muuten syksyllä ehtii kyntää ja äestää niin miksi ei saman tien myös kylväisi :o
Nurmi ehkä joo, mutta mulla käy kierrossa vilja välillä. Kerkeää torjumaan rikkoja paremmin ja toisekseen kerkeää juuripaakut hävitä.
Ruis? Vehnä? Ruisvehnä? Syysrypsi?
-
en oikein jaksa uskoa että routa kiviä nostelisi...meil ei oo liikkumattomilla aloilla juuri 10cm enempää routaa koskaan..viime talvenakaan ei ollenkaan...ja silti kiviä puskee samanlailla ;) joku muu niitä kiviä taitaa muualakin kammeta ylöspäin kuin routa..
Roudan nostamat kivet on täälläpäin yleisesti käytetty selitys sille, kun ei oo viittitty heinäpellolta kiviä kerätä >:(
-
Roudan nostamat kivet on täälläpäin yleisesti käytetty selitys sille, kun ei oo viittitty heinäpellolta kiviä kerätä >:(
[/quote]
;DJoo nii täälläkin päin ;D
-
Silloin kun keväinen pintavesi valuu pitkällä matkalla ojaan, niin kevytmuokatulta näyttäisi silmämääräisesti lähtevän vähemmän maata kuin kynnetyltä. Pinta kyllä liettyy ja kovettuu jos vesi jää pitkäksi aikaa seisomaan pinnalle oli syysmuokkaus mikä tahansa.
Rypsimaa vedettiin syksyllä lautasmuokkaimella, ja sen jäljiltä tuli todella pahat kanjonit lautasmuokkaussyvyyden pohjaan asti, jopa lähes tasaiselle alueelle.
Kynnön ja kultivoinnin jäljiltä ei ole ainakaan sillä lohkolla esiintynyt näkyvää eroosiota. Sama lohko on keran vuosia sitten kynnön jälkeen tasattu äkeellä syksyllä, enkä muista että silloinkaan olisi maa lähtenyt tuolla tavalla. Siis ei varsinaisesti muokattu, vedetty vain sentin-parin syvyydeltä niin että tasasi kyntöharjoja.
No on nyt ainakin yksi joka on nähnyt saman kuin minä. Tuolla Nummipusulan seudulla voi seurata, että kunnon sänkikyntö, ei liian kovalla nopeudella, että multa ei hajoaisi täysin, se on huomattavasti parempi talvisin pysymään paikallaan kuin muokkarin jäljiltä kevytvelli. Tai sitten talven sänki, se näyttää parhaalta vaihtoehdolta.
Onhan se kynnös mahdoton keväällä kun kuivaa kesken, mutta oikea-aikainen tasausäestyksellä käyminen pelastaa paljon.
-SS-
Kyllä syksyllä lautasrääppijällä pehmeeks ajettu pinta on todella herkkä eroosiolle.Yhdellä tulvaherkällä erm.hes.joenvarsi pellolla tuli joku vuosi puol metriä syvä ja kolme-neljä levee kanjoni matalimpaan kohtaan mistä vesi pääsi virtaamaan läpi.Kurapaska velli pysäs pahnoineen päivineen edellisenä syksynä perattuun piiriojaan.Syys kynnön kanssa ei koskaan mitään ongelmaa vaikka tulvavesi ennenkin vaivannu.