Skagen on niin isojyväistä, että joutuu laittamaan jopa 300 kg/ha, eli siemenkulu lähestyy jo 200 euroa/ha . Parhaiten tienaa keräilemällä ne pienet säästetyt kuviot erilleen vaikka kärrykuivuriin, ja käyttämällä kylvöillä TOS-siementä.

Onneksi säästyi noin 1,5 ha melko mallikasta 2-3 t/ha Ceylonia, sillä kylvää viime vuoden siemenen täydentäjänä jo jonkin verran. Reettaa on kärryllinen, jos laittaisi sitä joka koloon ja kesantoon, ja panostaisi keväällä vain rikkatorjuntaan 15 gramman Express-annoksella, silläkin saa kuivan vuoden jälkeen 2,5 tonnin puhtaan lakoutumattoman ruissadon aikaiseksi, ainakin jos kutittaa kasvun vauhtiin miedolla typpiruiskutuksella. Viime talven ruispeltojen menestys antaa aiheen olettaa rukiin olevan melko voittamaton talvehtimisessa.

Samaa siemenen valmistelua tekevät muutkin, luulin, että hukkakauramopo oli yhdellä syysvehnäpellolla, mutta keräili rukiintähkiä pois varmaankin TOS-siemenvehnäksi varatun kasvuston joukosta, eikä hukkiksia ollenkaan.

Syysohran unohdan pysyvästi, ei ole ehkä vielä riittävän talvenkestävä. Syysrapsi voi tulla riskimittariksi taas. Mutta ei mitään CL mallia, liian kallista, liian heikko talvehtiminen. Ennen kylvöä laitettu maavaikutteinen Devrinol toimii yllättävän hyvin, tänä keväänä kokeilin Devrinolia ensi kerran, todella hyvä teho ja näyttää olevan hellävarainen viljelykasville, Galeralla sain useampana vuonna vioitusta aikaiseksi. Matrigonilla saa isotkin saunakukat kuolemaan täysin, ilman rapsin vioitusvaaraa.  Targa Super tehoaa heiniin 100 %

-SS-

Syysohran unohdan pysyvästi, ei ole ehkä vielä riittävän talvenkestävä.

-SS-

Ehkei ole vielä riittävän talvenkestävä, mutta antaako viime talvi kuitenkin hieman vääristyneen kuvan normaalista talvenkestosta, kun ne "erinomaisesti" talvehtivat Skagenit ja Ceylonitkin tuhoutuivat lähes poikkeuksetta täysin? Vai oliko niin, että sulla oli jo aikaisempaakin kokemusta syysohrasta?

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 15.07.22 - klo:20:03

Syysohran unohdan pysyvästi, ei ole ehkä vielä riittävän talvenkestävä.

-SS-

Ehkei ole vielä riittävän talvenkestävä, mutta antaako viime talvi kuitenkin hieman vääristyneen kuvan normaalista talvenkestosta, kun ne "erinomaisesti" talvehtivat Skagenit ja Ceylonitkin tuhoutuivat lähes poikkeuksetta täysin? Vai oliko niin, että sulla oli jo aikaisempaakin kokemusta syysohrasta?

MTT:n kokeissa 1990-luvulla saivat tulokseksi "Syysohra ei ole Suomen kasvi " . 
Varsinkin kun nykyisistä kevätohrista voimaperäiset viljelijät korjaavat 7:llä alkavia  satoja, ainoa syy yrittää edelleen kevätohraa olisi aikainen puintimahdollisuus, kylvöalustaksi syysrapsille, toiselle epävarmalle talvehtijalle.

Syysvehnät kun laittaa kaltevalle aitosavelle, ei tänäkään talvena ollut voittamattomia ongelmia, hieman aukkoista on, mutta vahvaa tähkää kasvaa nytkin. Syysvehnän talvituhojen perussyy oli se, että syysvehnää kylvettiin kaikille mahdollisille pelloille, joita ei olisi ilman viimesyksyistä kylvökiihkoa laitettu edes syysviljalle. Ohralle varasin palstan, jonka piti olla varmin talvehtija, ja talvehtiminen ei olisi onnistunut  edes harson alla.

Vertailut kannattaa tehdä tällaisena kautena, jolloin toinen vilja talvehtii , toinen ei ollenkaan.

-SS-

Syysvehnä, ruis, sitten kaukana Kosmos ohra. Siinä oli talvehtimisjärjestys vierekkäisillä lohkoilla ja ohrakin oli sellaisilla kuvioilla joista on ihan hyviä syysviljoja saatu edellisinä vuosina. Ohran tuho oli niin totaalinen, ettei kannattanut, edes glyfosaattia uhrata. Nyt on näkynyt ihan jokunen yksittäinen ohrantähkä eli ei edes mitään puskia. Toinen havainto, että erittäin vihreää on eli vähän tällaisena normaalina vuonna, voikin olla niin, ettei se ohra valmistu heinäkuun helteillä, kuten joskus on ollut. Sinänsä sääli, olisi ollut erittäin mielenkiintoinen vaihtoehto syysviljan viljelyyn.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 15.07.22 - klo:20:03

Syysohran unohdan pysyvästi, ei ole ehkä vielä riittävän talvenkestävä.

-SS-

Ehkei ole vielä riittävän talvenkestävä, mutta antaako viime talvi kuitenkin hieman vääristyneen kuvan normaalista talvenkestosta, kun ne "erinomaisesti" talvehtivat Skagenit ja Ceylonitkin tuhoutuivat lähes poikkeuksetta täysin? Vai oliko niin, että sulla oli jo aikaisempaakin kokemusta syysohrasta?

Tässä meidän alueella syysvehnät talvehti muutamaa poikkeusta lukuunottamatta vähintään tyydyttävästi, jopa pöytätasaisilta pelloilta löytyy todella hyviäkin kasvustoja, oikeastaan pahimmat tuhot tuli suorakylvettyihin peltoihin vaikka voisi olettaa niitten kestävän jään vaikutus paremmin.
Syysohrat mitä oli kylvössä yllättävänkin paljon tuhoutui kuitenkin kylvöajankohdasta riippumatta lähes täysin.

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 15.07.22 - klo:21:59

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 15.07.22 - klo:20:03

Syysohran unohdan pysyvästi, ei ole ehkä vielä riittävän talvenkestävä.

-SS-

Ehkei ole vielä riittävän talvenkestävä, mutta antaako viime talvi kuitenkin hieman vääristyneen kuvan normaalista talvenkestosta, kun ne "erinomaisesti" talvehtivat Skagenit ja Ceylonitkin tuhoutuivat lähes poikkeuksetta täysin? Vai oliko niin, että sulla oli jo aikaisempaakin kokemusta syysohrasta?

MTT:n kokeissa 1990-luvulla saivat tulokseksi "Syysohra ei ole Suomen kasvi " . 
Varsinkin kun nykyisistä kevätohrista voimaperäiset viljelijät korjaavat 7:llä alkavia  satoja, ainoa syy yrittää edelleen kevätohraa olisi aikainen puintimahdollisuus, kylvöalustaksi syysrapsille, toiselle epävarmalle talvehtijalle.

Syysvehnät kun laittaa kaltevalle aitosavelle, ei tänäkään talvena ollut voittamattomia ongelmia, hieman aukkoista on, mutta vahvaa tähkää kasvaa nytkin. Syysvehnän talvituhojen perussyy oli se, että syysvehnää kylvettiin kaikille mahdollisille pelloille, joita ei olisi ilman viimesyksyistä kylvökiihkoa laitettu edes syysviljalle. Ohralle varasin palstan, jonka piti olla varmin talvehtija, ja talvehtiminen ei olisi onnistunut  edes harson alla.

Vertailut kannattaa tehdä tällaisena kautena, jolloin toinen vilja talvehtii , toinen ei ollenkaan.

-SS-

Kaltevilla hiuesavilohkoilla, joilla vanha kansa tapasi aina viljellä syysruista, syysvehnä tuhoutui viime talvena täysin. Yhtään syysvehnän tähkää en ole kauran seasta löytänyt.

Hyvin täydellinen oli syysvehnän tuho täälläkin. Noin 10 hehtaarista noin 10 a säilyi välttävästi; yksi yläreunan ojanreuna harvakseltaan noin 10 m leveältä. Muuten tuho oli täydellinen. Edes huonosti levitetyn kaivumaakasan kumpare ei selvinnyt.

Lohko tasaisen viettävä, ei mitään seisovia lammikoita, pääosin Hss. Suorakylvetty.
Syksy alkoi viikon kovilla pakkasilla - taisi olla -18  kylmimmillään - paljaaseen maahan.
Keväällä aivan koko pellolla oli tasainen noin 5-10 cm jääkohva, lumen oikeastaan hävittyä tuo kesti vielä monta päivää ajaa metsävehkeillä yli. Myöhemmin, maan paljastuttua lukemattomat noin -10 C yöpakkaset viimeistelivät tuhon.

Kyllä solidaarisuus ukranalaista talonpoikaa kohtaan tulee kalliiksi Suomalaiselle maajussille, joko ootte alkanut varaileen www.kuivurinovetkiinni.fi domainia, kun vehnän hinta sopimuksen jälkeen pudonnut alemmaksi kuin ennen sodan alkua. Tällä kustannusrakenteella ja muiden maiden pelastamisella maatalous loppuu Suomesta. Katotaan sen jälkeen kuinka ukranalaisen maanviljelijän solidaarisuus Suomalaista kohtaan toteutuu. Epäilen ettei se toteudu niin päin.  Vaikka lannoitteet on ostettu niin niiden käyttö voi olla vasta vuonna 2024. Jos tähän viljan hinta asiaan ei saada jotain tolkkua.

Kyllä solidaarisuus ukranalaista talonpoikaa kohtaan tulee kalliiksi Suomalaiselle maajussille, joko ootte alkanut varaileen www.kuivurinovetkiinni.fi domainia, kun vehnän hinta sopimuksen jälkeen pudonnut alemmaksi kuin ennen sodan alkua. Tällä kustannusrakenteella ja muiden maiden pelastamisella maatalous loppuu Suomesta. Katotaan sen jälkeen kuinka ukranalaisen maanviljelijän solidaarisuus Suomalaista kohtaan toteutuu. Epäilen ettei se toteudu niin päin.  Vaikka lannoitteet on ostettu niin niiden käyttö voi olla vasta vuonna 2024. Jos tähän viljan hinta asiaan ei saada jotain tolkkua.

Ennustaminen on aina hankalaa, mutta epäilen että hinta notkahtaa nyt 50 €. Nousee lokakuussa takaisin 3-400€ välille, kun havaitaan ettei se vilja käytännössä sieltä liiku kovin hyvin  ja maailman satotilanne paljastuu heikoksi.

Eurooppalaisia pörssejä hallinnoivassa Euronextissä vehnän syyskuun toimitusten hinta laski 6,4 prosenttia, päätyen hieman alle 320 euroon tonnilta. Chicagossa vuorostaan kirjattiin syyskuun toimitusten osalta 5,9 prosentin laskua.

Ukraina on yksi maailman suurimmista vehnän ja muun viljan viljelijästä, mutta esimerkiksi Venäjän sota-alukset Mustallamerellä ovat estäneet viljantoimitukset.


Niin no, ei tässä niinkään huoleta viljan hinnat, vaan tuo apulanta, joka vaan kallistuu, jos sitä edes saa.
Kyllä silti näyttäis siltä , että viljelyn pakkolopetus on edessä.

ja metiassa hehkuttaavat kui hyiä on nuo kierrätyslannokset.   paljon lie niitä oikeesti saatavilla jos alkaa kyseleen?    ja mikä mahtaa ollakaan niiten hinta?  ei kait seuraa suoloja?

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 15.07.22 - klo:21:59

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 15.07.22 - klo:20:03

Syysohran unohdan pysyvästi, ei ole ehkä vielä riittävän talvenkestävä.

-SS-

Ehkei ole vielä riittävän talvenkestävä, mutta antaako viime talvi kuitenkin hieman vääristyneen kuvan normaalista talvenkestosta, kun ne "erinomaisesti" talvehtivat Skagenit ja Ceylonitkin tuhoutuivat lähes poikkeuksetta täysin? Vai oliko niin, että sulla oli jo aikaisempaakin kokemusta syysohrasta?

Tässä meidän alueella syysvehnät talvehti muutamaa poikkeusta lukuunottamatta vähintään tyydyttävästi, jopa pöytätasaisilta pelloilta löytyy todella hyviäkin kasvustoja, oikeastaan pahimmat tuhot tuli suorakylvettyihin peltoihin vaikka voisi olettaa niitten kestävän jään vaikutus paremmin.
Syysohrat mitä oli kylvössä yllättävänkin paljon tuhoutui kuitenkin kylvöajankohdasta riippumatta lähes täysin.

En tiedä oliko talven sateissa jotain paikallisia eroja, nehän sen ongelman aiheutti, kun vettä tuli taivaalta, meni lumihangen läpi, mutta ei päässyt jäisen maan läpi, jonka jälkeen jäätyi siihen. Täällä ei ollut mitään vaikutusta asiaan pellon kaltevuudella. Kaikki rinteet olivat samanlaisen jääkohvakan alla. Kaikesta huolimatta, lumen ja jään sulaessa esiin tuli jollain tapaa vihreääkin kasvustoa, mutta se harveni ja kuoli nopeasti kevään edetessä. Käsittääkseni mm. Loimaalla oli paljon tätä ilmiötä, joka jäi mysteeriseksi, että mitä siinä oikein tapahtui.

Lainaus käyttäjältä: Ruisrypsimohralvehnä - 23.07.22 - klo:06:07

Kyllä solidaarisuus ukranalaista talonpoikaa kohtaan tulee kalliiksi Suomalaiselle maajussille, joko ootte alkanut varaileen www.kuivurinovetkiinni.fi domainia, kun vehnän hinta sopimuksen jälkeen pudonnut alemmaksi kuin ennen sodan alkua. Tällä kustannusrakenteella ja muiden maiden pelastamisella maatalous loppuu Suomesta. Katotaan sen jälkeen kuinka ukranalaisen maanviljelijän solidaarisuus Suomalaista kohtaan toteutuu. Epäilen ettei se toteudu niin päin.  Vaikka lannoitteet on ostettu niin niiden käyttö voi olla vasta vuonna 2024. Jos tähän viljan hinta asiaan ei saada jotain tolkkua.

Ennustaminen on aina hankalaa, mutta epäilen että hinta notkahtaa nyt 50 €. Nousee lokakuussa takaisin 3-400€ välille, kun havaitaan ettei se vilja käytännössä sieltä liiku kovin hyvin  ja maailman satotilanne paljastuu heikoksi.

Olen ihan samoilla linjoilla, että tuleva talvi tullaan menemään jossain kolmosella alkavilla hinnoilla. Puintikausi on sitten oma lukunsa ja sukellus voi olla huikeakin, riippuen siitä kuinka vauhdikkaasti tavaraa tulee vastaanottoon. Niin vekkulia porukkaa tuo ostajataho on. Todennäköistä on, että kevään korvalla hintoja on viimeistään pakko reivata ylöspäin, jotta saadaan ihmisiä innostettua kylvöille. Apulantatilanne on huolestuttava, mutta niin oli hehkutus jo tällekin keväälle. Silti en ole maakunnassa nähnyt käytännössä lainkaan sen tyyppistä toimintaa, että lannoitteet olisivat loppuneet tai tehty muita kommervenkkejä. Kyllä noi ihmiset ovat kaikesta huolimatta asiansa hoitaneet ja lannoitteet on hankittu, joko halvalla tai sitten kalliilla. Käsitääkseni näistä kesän lyhyistä hintakausistakin on lannoitteita ostettu vilkkaasti tai sitten nämä minun tuttuni ovat vaan muuten äveriästä ja fiksua väkeä.  Minulla itselläni oli enemmänkin miettimistä lannoitteiden riittävyyden kanssa ja lopuksi meni kauraakin jo pelkällä typellä, kun fosforilannoitukset oli käytetty. Noi syysviljojen talvituhot laittoi koko paletin uusiksi.

Lainaus käyttäjältä: bouli - 16.07.22 - klo:09:08

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 15.07.22 - klo:21:59

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 15.07.22 - klo:20:03

Syysohran unohdan pysyvästi, ei ole ehkä vielä riittävän talvenkestävä.

-SS-

Ehkei ole vielä riittävän talvenkestävä, mutta antaako viime talvi kuitenkin hieman vääristyneen kuvan normaalista talvenkestosta, kun ne "erinomaisesti" talvehtivat Skagenit ja Ceylonitkin tuhoutuivat lähes poikkeuksetta täysin? Vai oliko niin, että sulla oli jo aikaisempaakin kokemusta syysohrasta?

Tässä meidän alueella syysvehnät talvehti muutamaa poikkeusta lukuunottamatta vähintään tyydyttävästi, jopa pöytätasaisilta pelloilta löytyy todella hyviäkin kasvustoja, oikeastaan pahimmat tuhot tuli suorakylvettyihin peltoihin vaikka voisi olettaa niitten kestävän jään vaikutus paremmin.
Syysohrat mitä oli kylvössä yllättävänkin paljon tuhoutui kuitenkin kylvöajankohdasta riippumatta lähes täysin.

En tiedä oliko talven sateissa jotain paikallisia eroja, nehän sen ongelman aiheutti, kun vettä tuli taivaalta, meni lumihangen läpi, mutta ei päässyt jäisen maan läpi, jonka jälkeen jäätyi siihen. Täällä ei ollut mitään vaikutusta asiaan pellon kaltevuudella. Kaikki rinteet olivat samanlaisen jääkohvakan alla. Kaikesta huolimatta, lumen ja jään sulaessa esiin tuli jollain tapaa vihreääkin kasvustoa, mutta se harveni ja kuoli nopeasti kevään edetessä. Käsittääkseni mm. Loimaalla oli paljon tätä ilmiötä, joka jäi mysteeriseksi, että mitä siinä oikein tapahtui.

En tiedä sateen eroista mutta vastaava tilanne oli täälläkin. Käytännössä koko talven oli lumen alla joka paikassa jääkerros, kävin jossain vaiheessa jyrkässä rinteessä akkuporan kanssa mittaamassa että kovaa jäätä oli pellon pinnassa siinäkin n. 10cm.
Se milloin lumet ja jäät lähti saattoi myös vaikuttaa? Täällähän sulaminen meni pitkälle eikä yöpakkasia juurikaan ollut sen jälkeen, ehkä yhtenä yönä sen verran että olisi voinut pystyä lannoittamaan, muuten lannoitukset meni tuonne 8.5. tienoille.
Asiat voi olla kyllä tosi pienestäkin kiinni, en laittanut syksyllä kylvötraktoriin eteen paripyöriä ja nyt näkyy spelttikasvustossa ihan selvästi pyörän jäljet läpi pellon harvempana.

Kyllä solidaarisuus ukranalaista talonpoikaa kohtaan tulee kalliiksi Suomalaiselle maajussille, joko ootte alkanut varaileen www.kuivurinovetkiinni.fi domainia, kun vehnän hinta sopimuksen jälkeen pudonnut alemmaksi kuin ennen sodan alkua. Tällä kustannusrakenteella ja muiden maiden pelastamisella maatalous loppuu Suomesta. Katotaan sen jälkeen kuinka ukranalaisen maanviljelijän solidaarisuus Suomalaista kohtaan toteutuu. Epäilen ettei se toteudu niin päin.  Vaikka lannoitteet on ostettu niin niiden käyttö voi olla vasta vuonna 2024. Jos tähän viljan hinta asiaan ei saada jotain tolkkua.

Miten ne sieltä Ukrainasta viljaa laivaa, kun kaikki terminaalit on ammuttu paskaksi? Ja mistä löytyy laivaus- ja vakuutusyhtiöitä, jotka luottaa Venäjän sanaan kuljetusten turvallisuudesta? Venäjän suurimpia valttikortteja sodassa on ollut ruualla kiristäminen, miksi ne nyt siitä luopuisivat?