Koiviston puhe Bruggen College of Europe’ssa

Olen vuosia etsiskellyt Mauno Koiviston Bryggessä pitämää puhetta.


Presidentti Koivisto nimittäin ilmaisi 28.10.1992 Suomen sitoutumisen Euroopan unionin jäsenyyteen:

”Euroopan yhteisöllä on kasvava rooli mantereemme kehityksen suunnan määrääjänä. Me haluamme olla mukana tässä prosessissa. Olemme tutkineet huolellisesti EY- jäsenyyden velvoitteet.
Hakiessamme jäsenyyttä hyväksymme acquis communautaire´n, Maastrichtin sopimuksen ja Euroopan Unionin finalite politique´n.
Olemme valmiit hyväksymään jäsenyydestä johtuvat velvoitteet ja myötävaikuttamaan niiden saavuttamiseen sovitulla tavalla.”

Lähdeviitettä ko sitaatilla ei ole.
Ko sitaatti on sivulta http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=tragedia

Alkuperäinen englanninkieli ja huono suomen käännös ovat sekaisin!

Mutta kaivakaapa tekstistä oleellinen esille!


Page 1
28 10.1992
. .
92 92
. .
m. miljoonaa (at 5 (5
. .
SPEECH GIVEN BY DR. Puheessa DR. MAUNO KOIVISTO, PRESIDENT OF THE REPUBLIC Mauno Koivisto, TASAVALLAN PRESIDENTTI
OF FINLAND, AT THE COLLEGE OF EUROPE, OCTOBER 28, 1992 , SUOMEN, College of Europe, 28 lokakuu 1992
Mr Rector, Arvoisa rehtori,
Ladies and gentlemen: Hyvät naiset ja herrat:
I
consider it a great honour to have this opportunity to speak today at the
Minä mielestä suuri kunnia olla tämän tilaisuuden puhua tänään
College of Europe. College of Europe. Could there possibly be a better forum for discussing the Voisiko mahdollisesti olla parempi keskustelufoorumi
economic and political situation which prompted Finland to apply for taloudellinen ja poliittinen tilanne, joka sai Suomen hakea
membership of the European Communities and thus an opportunity to play a jäsenyys Euroopan yhteisöjen ja siten mahdollisuuden pelata
part in building up a European union of nations. osaa rakentaa Euroopan unionin kansojen.
Despite our geographical location far in the north, we Finns have been Huolimatta maantieteellisestä sijainnista kaukana pohjoisessa, meillä suomalaisilla on
intimately involved in the course of European history. tiiviisti mukana Euroopan historian kulkua. A succession of major Useita suuria
upheavals on the continent has brought changes to Finland in one way or mullistusten mantereella on tuonut muutoksia Suomessa tavalla tai
another, ever since Christendom divided into the Roman Catholic and toiseen lähtien kristikunnan jaettu katolisen ja
Byzantine Orthodox churches at the beginning of the millennium. Bysantin ortodoksisen kirkon alussa vuosituhannen. The
boundary between these two rival churches was to run right up through Raja näiden kahden kilpailevan kirkkojen ajaa asti läpi
the area populated by the Finns, and was soon to have a political impact alueella asuu suomalaisia, ja pian on poliittinen vaikutus
throughout the continent which is still felt even today. koko maanosassa, joka on edelleen tuntuvat vielä tänään.
Our location in a border region involved us in the subsequent conflicts, but Sijaintimme raja-alueella mukana meille myöhemmin konflikteja, mutta
also in a lively interchange of both economic and cultural influence. myös vilkasta vaihto sekä taloudelliseen ja kulttuuriseen. Our Meidän
geographical position has also helped us to preserve and strengthen our maantieteellinen sijainti on myös auttanut meitä säilyttämään ja vahvistamaan
national identity. kansallista identiteettiä. And ultimately, the ups and downs of big-power politics Ja lopulta, ylä-ja alamäkiä Iso-valtapolitiikkaa
provided the opportunity for Finland to gain independeilce. jos tilaisuus Suomessa saada independeilce. After 600 years Jälkeen 600 vuotta
as an integral part of Sweden and 100 years as an autonomous Grand Duchy osana Ruotsin ja 100 vuotta autonomisena suuriruhtinaskuntana
of the Russian Empire, Finland declared its independence 75 years ago. Venäjän keisarikuntaan, Suomi julistautui itsenäiseksi 75 vuotta sitten.
The first decades of Finnish independeilce were beset by political and Ensimmäisinä vuosikymmeninä Suomen independeilce oli täynnä poliittisia ja
economic difficulties, coming to a head when we found ourselves alone taloudelliset vaikeudet, kärjistymässä, kun olimme yksin
under attack from the Soviet Union in hyökkää Neuvostoliittoon
1939 1939
and engaged in an armed ja aloitti aseellisen
conflict konfliktiin
- --
the Winter War talvisotaa
- --
which lasted over three months. joka kesti yli kolme kuukautta. After yet Jälkeen vielä
another war with the Soviet Union the Films gradually managed to rebuild toinen sota Neuvostoliiton Films vähitellen onnistui rakentamaan
their country and international standing. maansa ja kansainvälistä asemaa.
The human losses in these wars were great; a large part of our territory Ihmishenkien menetyksiä Näissä sodissa oli suuri, suuri osa alueen
was oli
lost, one tenth of the population had to be resettled, and huge menetetty, kymmenesosa väestöstä oli asettautua, ja suuri
 
Page 2 Page 2
reparations had to be paid to the Soviet Union. sotakorvaukset oli maksettava Neuvostoliitolle.
But Finland remained independent, and was never occupied. Mutta Suomen pysyä itsenäisenä, ja ei koskaan miehitetty. Our democratic Demokraattiset
institutions never stopped operating, either during or after the war. toimielimet koskaan lopettanut toiminnan aikana tai sodan jälkeen.
Ladies and gentlemen Hyvät naiset ja herrat
: :
In the 19th century Finland began to industrialize and to engage extensively In the 19th century Suomi alkoi teollistaa ja osallistumaan laajasti
in foreign trade. ulkomaankaupan. With a view to our current situation, it should be borne in Jotta nykyinen tilanne, olisi pidettävä
mind that even in the past, too, indebtedness to lendors abroad has from mielessä, että vaikka aikaisemmin myös velkaantumisen lendors ulkomailla on peräisin
time to time been a weak point in the Finnish economy. aika ajoin ollut heikko kohta Suomen taloudessa. In the 1920s, soon 1920, pian
after we gained our independence, economic growth was based significantly jälkeen saimme itsenäisyytemme, taloudellinen kasvu perustui selvästi
on foreign capital, and the net foreign debt in 1931 was equal to half our on ulkomaista pääomaa, ja ilman ulkomaista velkaa vuonna 1931 oli vähintään puolet
GDP. BKT.
In the '30s Finland won fame as a country that paid its debts. Kun 30-luvulla Suomessa oli maineen maa joka maksoi velkansa. This was true Tämä oli totta
in two respects. kahdella tavalla. Firstly, Finland had obtained loans from the United States Ensinnäkin, Suomi oli saanut lainaa Yhdysvallat
government in the early 1920's, and scrupulously repaid them. hallituksen 1920-luvun alussa, ja tiukasti takaisin heille. The victors Voitokas
in the First World War had loans on quite a different scale, which they ensimmäisessä maailmansodassa oli lainat aivan eri mittakaavassa, jossa ne
proved unable to repay. pystynyt maksamaan. To underline how poorly these major debtors Korostaa, kuinka huonosti nämä suuret velalliset
handled their affairs, the US government and press never failed to make a hoitaa asiansa, Yhdysvaltain hallitus ja paina koskaan ei tehdä
big issue of Finland's conscientious repayment. iso kysymys Suomen on tunnollinen takaisin.
Secondly, Finland also paid its debts in other ways, and on a much greater Toiseksi, Suomessa myös maksoi velkansa muulla tavoin, ja paljon enemmän
scale: a foreign trade surplus was achieved, allowing Finland's net foreign asteikko: Ulkomaankaupan ylijäämä oli saavutettu, jolloin Suomen netto ulkomaisen
debt to be virtually repaid by the outbreak of the Second World War. velka on lähes takaisin puhkeaminen toisen maailmansodan.
In the three decades following the war, we were able to carry out a radical Kolmen sodan jälkeisinä vuosikymmeninä, pystyimme tekemään radikaaleja
structural change and transform Finland from an agricultural to an industrial rakennemuutos ja muuttaa Suomen peräisin maatalouden ja teollisuuden
country. maa. Economic growth relied on foreign trade under conditions in which Talouskasvu vetosi ulkomaankaupan olosuhteissa, joissa
the availability of foreign capital was very limited. saatavuus ulkomainen pääoma oli hyvin rajallinen.
Finland joined the World Bank and the International Monetary Fund in 1948. Suomi liittyi Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston vuonna 1948.
Long-term loans were obtained from the World Bank for investment in Pitkäaikaiset lainat saatiin Maailmanpankin investointien
infrastructures and the forest industry, and support for the balance of infrastruktuurien ja metsäteollisuus, ja tukea tasapainon
payments was received from time to time from the Monetary Fund. maksuihin saatiin aika ajoin valuuttarahasto.
Finland was not the only country to suffer from inflation and an overheated Suomi ei ole ainoa maa, joka kärsii inflaation ja ylikuumentuneen
economy as a result of the collapse of the international monetary system and talouden romahdettua ja kansainvälisen rahajärjestelmän ja
 
Page 3 Page 3
the oil crisis at the beginning of the 1970s. öljykriisin alussa 1970. Finland's foreign debt Suomen ulkomainen velka
increased, and both the debt and inflation were successfully restrained only lisääntynyt, ja että velkaa ja inflaatio oli onnistuneesti kiinnitetty vain
after stringent policy measures. jälkeen tiukempia toimenpiteitä. In 1978, GDP was only a little larger than Vuonna 1978 BKT oli vain hieman suurempi kuin
that in 1974. että vuonna 1974.
Compared with many other countries, the Government debt remained rather Verrattuna monien muiden maiden, julkinen velka pysyi suhteellisen
small throughout the 1970s and 1980s. pieni koko 1970 ja 1980-luvuilla. However, borrowing from abroad by Kuitenkin lainanotto ulkomailta
the economy as a whole has constantly been one of our main problems. talouden koko on jatkuvasti ollut yksi suurimmista ongelmista.
An international economic downturn was expected in the mid-1980s, and Kansainvälinen laskusuhdanne on odotettavissa 1980-luvun puolivälissä, ja
many countries undertook measures to support economic activity. monet maat sitoutuivat joilla tuetaan taloudellista toimintaa. There was Oli
thinking along these lines in Finland, too, although fortunately hardly any ajattelua suuntaisia myös Suomessa, mutta onneksi ei juurikaan
stimulative measures had been taken before we realized that a slump was edistävä toimenpiteitä oli tehty ennen huomasimme, että lama oli
not forthcoming. ole tulossa.
At the same time, our terms of trade improved dramatically; prices for Samaan aikaan meidän kaupan osalta parantunut merkittävästi, hintojen
Finnish exports rose substantially and those for imported energy fell. Suomen vienti kasvoi merkittävästi ja toisaalta tuontienergiasta laski.
Foreign capital movements were deregulated, a well-founded move for many Ulkomaisen pääoman liikkeet oli vapautettu, hyvin perusteltu siirtyä monien
reasons. syistä. It was generally believed that, with the other means at its Se oli yleisesti sitä mieltä, että muiden keinojen
disposal, the Government would be able to preserve equilibrium on financial käytettävissä, hallitus voisi säilyttää tasapaino taloudellisen
markets, that the banks would display a proper sense of responsibility in markkinoilla, että pankit näytön asianmukainen vastuuntuntoa
intermediating foreign credit, and that people borrowing money would be välittäjinä ulkomaisen luottolaitoksen, ja että ihmiset rahan lainaamisen olisi
able to accurately assess their capacity for meeting their commitments. voi tarkasti arvioida niiden valmiuksia täyttämään sitoumuksiaan. Time Temne
was to prove otherwise. oli todistaa toisin.
Overheating occurred, and GDP rose by more than 15% in 1987-89. Ylikuumeneminen tapahtunut, ja BKT kasvoi yli 15% vuonna 1987-89.
Under these circumstances, the Governmentsucceeded in keeping public Näissä olosuhteissa, Governmentsucceeded pitämään julkisen
finances in balance with relative ease. talous tasapainossa suhteellisen helposti. There was a financial surplus and Oli rahoitusylijäämä ja
loans were repaid. lainat maksettiin takaisin. Obviously, we should have been showing a much bigger On selvää, että meidän olisi pitänyt osoittaa paljon suurempi
surplus than was the case, but it is very common for the urgent needs of ylijäämä kuin oli kyse, mutta se on hyvin tavallista, että kiireelliset tarpeet
the hour to gain precedence over the abstract threats of the future. tunnin saada etusija abstrakti uhka tulevaisuudessa.
There were demands for the Government to increase housing construction at Oli vaatimuksia hallitusta lisäämään asuntojen rakentaminen on
a time when the building sector was already overheated. Nyt kun rakennusalalla on jo ylikuumentunut. Efforts were made Ponnisteltu
to carry out an income tax reform, and to declare that taxes would fall. suorittamaan tuloverotuksen uudistamista, ja julistaa, että verot laskisivat. The
media criticized the Government for making promises it could not keep. tiedotusvälineissä arvosteli hallituksen lupauksista ei voinut pitää.
Unfortunately the Government did keep its promises and income taxes were Valitettavasti hallitus ei pidä lupauksiaan ja veroja oli
 

Jatkuu ...



Page 4 Page 4
cut when taxes in general should have been raised substantially. leikata, kun verot on yleensä olisi pitänyt korotettava tuntuvasti. Overall Yhteensä
taxation rose marginally at the height of the boom. verotus nousi hieman korkeudelle puomin.
The Bank of Finland tried to cool the economy. Suomen Pankki yritti jäähtyä talouteen. Raising domestic interest Nostaa kotimaisten korkojen
rates made foreign money even more attractive, and the Bank of Finland hinnat tehdyt ulkomaiset rahaa entistä houkuttelevampi, ja Suomen Pankin
had to attempt to remove excess funds from the market and reinvest them oli yrittää poistaa ylimääräisiä varoja markkinoilta ja investoida niihin
abroad, as a foreign exchange reserve. ulkomailla, koska valuuttavarannon. Revaluation of the markka in spring Revalvaatiota markan keväällä
1989 was an attempt to alleviate this problem. 1989 oli yritys tämän ongelman ratkaisemiseksi.
Efforts to keep the markka stable by curbing the rise in wage costs were Pitääksemme markka vakaana hillitsemällä nousu palkkakustannukset olivat
also made. myös. Here, we were to some extent successful, but now that we see Täällä olimme jossain määrin onnistunut, mutta nyt näemme
the problems confronting the Finnish economy, we realize that wages in kohtaamat ongelmat Suomen taloudesta, ymmärrämme, että palkat
Finland became too high. Suomi oli liian korkea.
Finland's trade with the Soviet Union generally exceeded the share of Suomen kauppa Neuvostoliiton yleensä ylittänyt osuus
Finnish trade accounted for by other Western countries. Suomen kaupan osuus muissa länsimaissa. In 1989, Finnish 1989, Suomen
exports to the Soviet Union were at the established level, that is, some 15% vienti Neuvostoliittoon olivat vahvistettu tasolla, eli noin 15%
of total exports. kokonaisviennistä. The breakup of the Soviet Union led in two years to a Hajoamiseen Neuvostoliiton johti kahden vuoden
decline to one-third of this figure. supistuvan kolmasosa tästä arvosta. We lost 10% of our total exports. Olemme menettäneet 10% meidän kokonaisviennistä.
Overheating of the securities and real estate markets, the collapse of the Ylikuumenemista arvopaperi-ja kiinteistömarkkinoilla, romahdus
Soviet trade, and sagging demand on western markets in particular for the Neuvostoliiton kaupan ja notko kysyntä Länsi-markkinoilla erityisesti
products of our forest industry eventually drove Finland into deep recession tuotteissa meidän metsäteollisuuden lopulta ajoi Suomen syvään lamaan
and depression. ja masennus. In 1991-1992 GDP dropped by 8%, and unemployment rose Vuosina 1991-1992 BKT laski 8%, ja työttömyysaste nousi
from less than 4% to 13%. alle 4%: sta 13%.
Under these circumstances, the primary task is to make our economy Näissä olosuhteissa ensisijainen tehtävä on tehdä taloutemme
competitive. kilpailua. It is obvious that adjustments of this kind would not be smooth On selvää, että muutokset tällainen ei olisi sujuvaa
in any country, and disturbances inevitably occur, for example in the missä tahansa maassa, ja häiriöitä väistämättä esiintyy, esimerkiksi
foreign exchange markets. valuuttamarkkinoilla.
When, in summer last year, Finland unilaterally linked its currency to the Kun kesällä viime vuonna, Suomi yksipuolisesti sidoksissa valuuttansa
EC currency basket, the ECU, without altering the external value of the EY valuuttakoriin, ECU, muuttamatta ulkoisen arvon
markka consequently markkamääräisiä vuoksi
, ,
domes tic costs had to be adjusted domes tic kustannukset oli mukautettava
. .
In autumn last year we had an opportunity to conclude a broad incomes Viime syksynä meillä oli mahdollisuus tehdä laaja tulot
policy settlement tliat would lielp reduce costs. politiikka ratkaisun tliat olisi lielp alentaa kustannuksia. However, tlie unions were Kuitenkin tlie liitot olivat
not yet ready for such a move, and their interna1 climate did not favour ei ole vielä valmis tällaiseen liikkua, ja niiden interna1 ilmasto ei suosinut
compliance. vaatimustenmukaisuus. There were also those in industry who favoured devaluation. Oli myös niitä, teollisuudessa, jotka kannattivat devalvaatiota. S o S o
 
Page 5 Page 5
in November 1991 the growing outflow of foreign exchange first forced the marraskuussa 1991 yhä ulosvirtaus valuuttamarkkinoilla ensimmäinen pakko
Bank of Finland to allow the Finnish markka to float, and then the Suomen Pankki, jotta Suomen markka kellumaan, ja sen jälkeen
Government to devalue. Hallituksen devalvoida.
As pressures continued last spring, the Bank of Finland requested and Sillä paineet jatkui viime keväänä, Suomen Pankki pyysi ja
received promises from central banks in the EC of substantial support for saanut lupauksia keskuspankkien EY huomattavaa tukea
defence of the external value of the markka. puolustamista ulkoisen arvon markkaa. However, interest rates Kuitenkin, korot
remained high, and the outflow of foreign exchange grew stronger. pysyi korkeana, ja ulosvirtaus valuuttamarkkinoilla voimistuivat. In Sisällä
effect, the Bank of Finland's foreign exchange reserves were depleted. vaikutus, Suomen Pankin valuuttavaranto on uhanalainen. At Milloin
this point, at the beginning of September, the Finnish markka was floated, Tässä vaiheessa on syyskuun alussa, Suomen markka vietiin,
this time for a longer period. tällä kertaa kauemmin.
The Finnish markka has declined some 10% in value since it was floated. Suomen markka on laskenut noin 10% arvosta, koska se vietiin.
Interest rates remained high to start with, but in the last few days have Korkotaso on edelleen korkea aloittaa, mutta viime päivinä on
declined steadily. vähentynyt tasaisesti. Interest rates decrease as confidence in the value of the Korot laskeneet luottamusta arvon
currency is restored. raha on palautettu. Further reductions in the value of the markka would Lisävähennykset markan arvon olisi
not be good, either in terms of Finland's external economic relations or ole hyvä, joko kannalta Suomen n taloudellisten ulkosuhteiden ja
domestic factors. kotimaiset tekijät. There is a danger that the labour market would be On olemassa vaara, että työmarkkinoilla olisi
divided into overheated and 'overcooled' sectors. jaettu ylikuumeneminen ja "overcooled" aloilla.
The external value of the Finnish mark has declined some 20% over the past Ulkoinen arvo Suomen markka on laskenut noin 20% viime
year, and inflation is at an annual rate of vuodessa, ja inflaatio on vuotuinen
2.6%. 2,6%.
The net foreign debt is approaching 40% of GDP. Net ulkomainen velka on lähes 40% BKT: sta. We must stop this trend Meidän on lopetettava tämä suuntaus
before it reaches the all-time high it hit in 1931. ennen kuin se saavuttaa kaikkien aikojen ennätys se osuu vuonna 1931. The current account must Vaihtotase on
be balanced as soon as possible. oltava tasapainossa niin pian kuin mahdollista. The open sector of the market that Avoimen sektorin markkinoiden
competes internationally must be expanded. kilpailee kansainvälisesti on laajennettava. This means that our credibility Tämä tarkoittaa, että uskottavuus
on international financial markets must be maintained, and the external value kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla on säilytettävä, ja ulkoinen arvo
of the markka must be stabilized. Markan on vakiinnutettava. We must also reduce our foreign debt, so Meidän on myös vähentävät ulkomaista velkaa, joten
that capital would be released for investment in the developing countries and että pääoma olisi luovutettu investointeja kehitysmaihin ja
in those European countries facing the necessity of economic restructuring. ne Euroopan maat, joilla on tarve talouden rakenneuudistus.
Ladies and gentlemen: Hyvät naiset ja herrat:
Throughout the postwar period, Finland has been working towards closer Koko sodanjälkeisen ajan Suomi on pyrkinyt lähemmäs
international cooperation. kansainvälistä yhteistyötä.
This has been and continues to be the Tämä on ollut ja on edelleen
precondition for our economic progress. edellytys taloudellisen kehityksen.
We are a member of EFTA and in the early '70s signed Free-Trade Olemme jäsenenä EFTA ja jo 70-luvun allekirjoitti vapaakauppasopimuksen
 
Page 6 Page 6
Agreements with the European Community. Sopimukset Euroopan yhteisön kanssa.
We have been working actively to set up the European Economic Area Olemme työskennelleet aktiivisesti perustaa Euroopan talousalue
between the Community and EFTA countries. yhteisön ja EFTA-maissa. We hope that the EEA Toivomme, että ETA
agreement signed in May will be ratified soon so that the Area will come into sopimus allekirjoitettiin toukokuussa ratifioidaan pian niin, että alueesta tulee voimaan
effect at the beginning of next year. alussa voimaan ensi vuoden. We in Finland have done everything Meillä Suomessa tehneet kaiken
we can to prepare for the new situation. voimme valmistautua uuteen tilanteeseen.
On March 18, Finland applied for membership of the European Community. 18. maaliskuuta Suomi haki jäsenyyttä Euroopan yhteisössä.
The decision was taken following open and extensive debate in Parliament, in Päätös tehtiin avoin ja laaja keskustelu parlamentissa,
the political parties and throughout the nation at large. poliittisten puolueiden ja koko kansakunnan yleensä. The application Soveltamisen
enjoyed broad support. saama laaja kannatus.
As a result of studies made, we concluded that the application for EC Seurauksena tehdyistä tutkimuksista, voimme päätellä, että hakemus EY: n
membership would be in our national interests. jäsenyys olisi kansallisia etujamme. We applied for membership Olemme hakeneet jäsenyyttä
after carefully weighing up all the political and economic advantages and Harkittuaan kaikkia poliittisia ja taloudellisia etuja ja
disadvantages that would accrue to Finland from it. haittoja, jotka kertyvät Suomen siitä.
The EEA agreement is important as such and as a step towards membership. ETA-sopimus on tärkeä sellaisenaan ja askel kohti jäsenyyttä.
Membership of a European Union in accordance with the Maastricht Treaty Jäsenyys Euroopan unionissa mukaisesti Maastrichtin sopimuksen
would be in many respects something quite different. olisi monessa suhteessa aivan erilainen. The main difference is Suurin ero on
that the EEA agreement does not give us full rights to sit at the table at että ETA-sopimus ei anna meille täydet istua pöydän
which decisions intimately affecting us are made. jossa päätökset läheisesti vaikuttavat meihin tehdään.
Though international cooperation has always been important for Finland, we Vaikka kansainvälinen yhteistyö on aina ollut tärkeää Suomessa, me
are very much attached to our national independence, our culture and our ovat hyvin paljon kiinni myös kansallisen itsenäisyyden, kulttuuriamme ja
self-reliance. omavaraisuutta. These have been the resources that sustained us when the Nämä ovat olleet resurssit jatkuvaa yhteyttä, kun
dangers were greatest and outside help tended to take the form of vaarat ovat suurimmat ja ulkopuolista apua yleensä muodoltaan
sympathy osanottonsa
, ,
rather than concrete aid. eikä konkreettista apua.
Against this background, the decision to apply for membership of a Tätä taustaa vasten, päätös hakea jäsenyyttä
Community aiming at ever closer union among the peoples of Europe is of Yhteisön tavoitteena on yhä läheisemmän Euroopan kansojen Eurooppa on
signal importance. signaali merkitystä.
Meeting today's political, economic and environmental challeilges calls Kokous tänään poliittisen, taloudellisen ja ympäristöä challeilges puhelut
increasingly for cooperation at a higher than national level. entistä enemmän yhteistyötä korkeampi kuin kansallisella tasolla. Commitment to Sitoutuminen
national values must therefore not prevent us from sharing our sovereignty kansallisia arvoja on siis estä meitä jakamasta itsemääräämisoikeutemme
with other nations which have the same basic values. muiden kansojen kanssa, joilla on samat arvot.
 
Page 7 Page 7
Finland is a large and sparsely populated country, but without close Suomi on suuri ja harvaan asuttu maa, mutta ei sulje
economic ties with other countries we would be unable to support even our taloudelliset suhteet muihin maihin emmekä voisi tukea myös meidän
present population. nykyinen väestöstä.
For us, it is important to ensure that all parts of Finland remain populated. Meille on tärkeää varmistaa, että koko Suomessa edelleen asuttuja.
This can, no doubt, be reconciled with the Community Tämä voi epäilemättä olla sopusoinnussa yhteisön
l l
s regional and s alueellisia ja
agricultural goals. maatalouspolitiikan tavoitteita. As in the earlier enlargements of the Community, Kuten aiempien laajentumisten yhteisön,
adequate ways and means should be found to take our special circumstances riittäviä keinoja olisi löydettävä suhtautumaan erityisolosuhteet
into account huomioon
. .
The European Community is playing a growing role in determining the Euroopan yhteisö on yhä tärkeämpi rooli päätettäessä
course of development on our continent. aikana kehitys maanosassamme. We would like to play a part in this Haluamme olla mukana tässä
process prosessi
. .
We have studied the obligations of EC membership with care. Olemme tutkineet velvoitteet EY: n jäsenyyden huolellisesti. In applying Soveltaessaan
for membership jäsenyydelle
, ,
we accept the acquis communautaire, the Maastricht Treaty Hyväksymme yhteisön säännöstön, Maastrichtin
and the finalité politique of the European Union. ja finalité politique Euroopan unionissa. We are ready to accept the Olemme valmiita hyväksymään
obligations conferred by membership and to help to meet them as agreed. velvoitteet myönnetty jäsenyys ja auttaa täyttämään ne so*****.
At the same time, it is clear that, as a member of the Community, Finland Samalla on selvää, että yhteisön jäsenenä, Suomen
must defend its own interests and viewpoints, as all the other Member States on puolustaa omia etujaan ja näkökulmia, kuten kaikki muut jäsenvaltiot
do. tehdä.
Security remains a matter of crucial importance for a country Like Finland: it Turvallisuus kuuluu edelleen ratkaiseva merkitys Suomen kaltaisessa maassa: se
underpins our very existence as an independent nation and state. tukee Olemassaolomme itsenäinen kansakunta ja valtio.
Europe is no longer divided. Eurooppa ei ole enää jaettu. Nevertheless Kuitenkaan
, ,
unrest levottomuuksista
, ,
conflict and violence are konflikti ja väkivalta ovat
regrettably prevalent in certain parts of our continent. valitettavasti esiintyy tietyissä osissa maanosamme.
We want to keep the areas immediately around us as politically and militarily Haluamme säilyttää alueiden välittömässä läheisyydessä meitä poliittisesti ja sotilaallisesti
stable as possible. vakaana kuin mahdollista. We believe that these goals and the responsibilities of Uskomme, että nämä tavoitteet ja vastuut
a member of the European Union can be reconciled. jäsenenä Euroopan unioni voi sovittaa yhteen.
Ladies and gentlemen Hyvät naiset ja herrat
: :
The Finnish economy can survive and prosper only amid equal competitive Suomen talous voi selviytyä ja menestyä vain keskellä yhtä kilpailukykyinen
conditions. edellytykset. Our present economic difficulties in no way change this fact. Nykyiset taloudelliset vaikeudet mitenkään muuta tätä tosiasiaa.
In the long term, the EEA is not an adequate arrangement in this respect. Pitkällä aikavälillä, ETA ei ole riittävä järjestely tässä suhteessa.
The difficulties that our economy is suffering from show that we need more Vaikeuksia taloutemme kärsii osoittaa, että tarvitsemme lisää
 
Page 8 Page 8
stability. vakautta. Close cooperation with other countries is needed if we are to Tiivistä yhteistyötä muiden maiden kanssa on tarpeen, jos haluamme
achieve this saavuttamiseksi
, ,
because our economies are now koska taloutemme ovat nyt
so niin
interdependent. toisistaan riippuvaisia.
It would seem that small and open economies like Finland need to move Näyttää siltä, että pienet ja avoimissa talouksissa, kuten Suomessa on siirryttävä
towards the Economic and Monetary Union foreseen by the Maastricht Treaty kohti talous-ja rahaliiton säädetty Maastrichtin
even more than stronger economies do. jopa enemmän kuin vahvemman taloudet eivät. Of course, the past few weeks have Tietenkin viime viikkoina
shown that achieving a higher degree of stability is also in the interest of osoittanut, että saavutettaisiin suurempi vakaus on myös etu
Iarger countries Iarger maissa
. .
We in Finland hope that the membership negotiations will begin soon. Meillä Suomessa toivomme, että jäsenyysneuvottelut aloitetaan heti.
1 1
believe that we can bring them rapidly to a successful conclusion. mieltä, että voimme saada ne nopeasti päätökseen

Kyllä sää Lehtimäki nyt olet väärässä, tätä lamaa on hoidettu paljon paremmin kuin viime lamaa, onkos se sitten näiden samojen jenkkien ansiota vai kepu/kako hallituspohjan ?

uskonsoturi emo-haikki oikea hottentotti  ei huomaa että tätä lamaa ei ole hoidettu
millään lailla, vaan seurauksia on siirretty kuin käyttäisi krapularyyppyä, eli
velanotolla.   vaikka pohjoisilla tuilla eleletkin ota joskus juttutuokio pankinjohtajan
kanssa velanhoidosta etenkin eteentulevilla ehdoilla joihin sisältyy korkotason nousu
ja tuottavan teollisuuden katoaminen suomesta

tällaisina aikoina hallituksessa tarvittaisiin pellekepujen sijaan teollisuus ja pankkiväkeä

tällaisina aikoina hallituksessa tarvittaisiin pellekepujen sijaan teollisuus ja pankkiväkeä

Onko sulla jäänyt huomaamatta että oppositio olisi valmis ottamaan lisää velkaa hallitusta enemmän??

Lainaus käyttäjältä: Lehtimäki - 19.03.10 - klo:19:01

tällaisina aikoina hallituksessa tarvittaisiin pellekepujen sijaan teollisuus ja pankkiväkeä

Onko sulla jäänyt huomaamatta että oppositio olisi valmis ottamaan lisää velkaa hallitusta enemmän??

puheet, vastuu ja tulevat vaalit  synnyttävät loiskiehuntaa

.

Lainaus käyttäjältä: Lehtimäki - 19.03.10 - klo:19:01

tällaisina aikoina hallituksessa tarvittaisiin pellekepujen sijaan teollisuus ja pankkiväkeä

Onko sulla jäänyt huomaamatta että oppositio olisi valmis ottamaan lisää velkaa hallitusta enemmän??

Mauno Koivisto on syyllinen tilanteeseen, jossa nyt ollaan.

Jos Koivisto olisi toiminut toisin 1980-1990-luvuilla, olisivat lääkkeet tulevaa lamaa varten aivan toista luokkaa.

Koivistolle Suomen talous- ja rahapolitiikasta luopuminen oli perustuslaillinen ongelma, joten hän käskytti juoksupoikansa vahvan markan politiikkaan ja sitten petokselliseen toimintaan markasta luopumiseksi ilman lakia.

Vahvan markan politiikasta on hyvä maininta Koiviston Bryggen puheessa.
Toinen mielenkiintoinen detalji Bryggen puheessa on, että Suomessa palkat ovat liian korkeat...

Lisäksi Koivisto käskytti oikeuskanslerin toiminnan mieleisekseen ja kyykytti Korkeinta oikeutta väärästä ratkaisusta Presidentin Linnassa 6. toukokuuta 1992.

Lehtimäki kirjoitti edellä kepuloisten sijasta toivomusta teollisuudesta ja pankkiväestä.
 - Jos Koiviston toimia ei oteta mediaan, ei teollisuudella ole mitään mahdollisuuksia.
Euro on liian vahva. Se jarruttaa vientiä.

Pankkiväki on neuvonut tallettajia sijoittamaan sellaiseen, joka on vain virtuaalia.

Pörssiosakkeet ovat vedätettyjä kuplia.
Maailmalla vakuuksina olevat velkakirjat ovat arvopaperistettua roskapaperia.

Virtuaali varallisuus eli pelkkinä bitteinä oleva varallisuus johtuu siitä, että korot ovat epäluonnollisen alhaalla.
Siitä seuraa, että korkomarginaali on liian ohut pankkien juoksevien menojen hoitoon.

Jostakin on pankkien tehtävä voittoa...

Vallitsevilla alhaisilla koroilla pankkien vakavaraisuudeksi on hyväksytty 8 prosenttia, eli käytännössä näin:
Perustat pankin. Saat talletukseksi miljoonan, annat saman miljoonan 12,5:lle eri lainanottajalle. Koroksi odotat 12,5 kertaisen koron.
Jos lainojen vakuudet ovat kuplaa, eikä lainanottaja suoriudu lainan maksuvelvoitteista, jää pankki tyhjän päälle.

Tosiasia on, että pankkien vakavaraisuusasteeksi ei ahneuksissa ole riittänyt 8 prosenttia.
Talletettu miljoona on jaettu lainaksi ympäri maailmaa 1 %:n vakaraisuusasteella eli on lainattu sadalle...

Vain yksi sadasosa olemassa olevasta "varallisuudesta" on todellista ja loput pelkkää ilmaa.

Tällaisessä tilanteessa ei auta pankkiväen eikä teollisuusjohtajien tietämys. Eikä Suomen eduskunnan tietämys, ei porvarihallituksen eikä vasemmisto-opposition, jos ei tiedetä mitä todellakin olisi tehtävä.

Mitä olisi tehtävä?

Koiviston petokselliset tekemiset on otettava valtamediaan.

On palattava itsenäiseen raha- ja talouspolitiikkaan.


 

Poimin edellä olevasta sekatekstistä oleellisen.

Presidentti Koivisto puhui Bryggessa 28.10.1992 Suomen velvoitteista jo etukäteen...
- Eduskunnan päätösvallan sivuuttaen ?

Tässä olennaisin osa puheesta, joka on luokiteltava maanpetokselliseksi:

"The European Community is playing a growing role in determining the course of development on our continent.
We would like to play a part in this process.
We have studied the obligations of EC membership with care.
In applying for membership we accept the acquis communautaire, the Maastricht Treaty and the finalité politique of the European Union.
We are ready to accept the obligations conferred by membership and to help to meet them as agreed.
At the same time, it is clear that, as a member of the Community, Finland must defend its own interests and viewpoints, as all the other Member States do.

Sama suomeksi - siis se teksti, johon en satanen.comilta löytänyt lähdeviitettä:

”Euroopan yhteisöllä on kasvava rooli mantereemme kehityksen suunnan määrääjänä.
 Me haluamme olla mukana tässä prosessissa.
Olemme tutkineet huolellisesti EY-jäsenyyden velvoitteet.
Hakiessamme jäsenyyttä hyväksymme acquis communautaire´n, Maastrichtin sopimuksen ja Euroopan Unionin finalite politique´n.
Olemme valmiit hyväksymään jäsenyydestä johtuvat velvoitteet ja myötävaikuttamaan niiden saavuttamiseen sovitulla tavalla.”


Suomennokset: Acquis communautaire = olemassa oleva EY-lainsäädäntö ja  finalite politique = lopulliset päämäärät.

Kenen valtuuttamana Koivisto Bryggessä puhui?

IMF: Rikkaiden maiden velka pian yhtä suuri kuin BKT
julkaistu 21.3.2010 klo 15:28, päivitetty21.3.2010 klo 16:50
John Lipsky

"IMF:n varajohtaja John Lipsky varoittaa velasta.

Maailman rikkaimpienkin maiden on ryhdyttävä voimakkaisiin toimiin saadakseen velkaongelmansa kuriin, sanoo Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n varajohtaja John Lipsky. Monen rikkaan maan velka nousee lähivuosina suuremmaksi kuin maan bruttokansantuote.

Lipskyn mukaan IMF arvioi, että maailman seitsemästä rikkaimmasta maasta ainakin Ranskassa, Yhdysvalloissa, Britanniassa, Japanissa ja Italiassa velan määrä ylittää 100 prosenttia bruttokansantuotteesta viimeistään vuonna 2014. Ennusteessa on huomioitu, että maat lopettavat lähivuosina taantuman hoitamiseksi käynnistetyn elvytysohjelman, joka on rahoitettu suureksi osaksi velkarahalla.

Eräissä G7-maissa velkaantuneisuus voi nousta jopa 110 prosenttiin BKT:sta. G7-maista vain Kanadassa ja Saksassa tilanne on parempi.

Velkaantuneimmat maat ovat jo nyt huomanneet rahan hinnan nousseen, mikä hidastaa talouden kasvua.

Pekingissä Kiinan kehitysfoorumissa puhunut Lipsky piti välttämättömänä, että taantuman ensi vuonna väistyttyä rikkaissa maissa aloitetaan säästöohjelma, jossa tarkastellaan mm. eläke- ja terveyspalveluetuisuuksia ja haetaan keinoja verokertymän kasvattamiseksi.

Lipsky mainitsi myös tarpeesta tasapainottaa globaalilla tasolla lainakantoja. Yhdysvallat ja Euroopan unioni ovat huolissaan Kiinasta, jolle on kertynyt 2 500 miljardia dollaria ulkomaisia velkasaatavia.

Lipskyn puheesta uutisoi sanomalehti The New York Times.

YLE Uutiset"

Lähde:
http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2010/03/imf_rikkaiden_maiden_velka_pian_yhta_suuri_kuin_bkt_1547104.html

Eilinen Hesari otsikoi Kotimaa-sivulla:

"Velka ehti kutistua vain vähän  - ja paisuu taas vauhdilla"

Vuodesta 1980 alkaen on valtionvelan kehityksestä pylväs- ja viivadiagrammi.
Pylväät kuvaavat velkan määrää ja viiva velan suhdetta BKT:hen.

.

http://jormajaakkolablogi.blogspot.com/2010/02/miten-suomi-luopui-markasta.html

Hallitus: Valtiontalous alijäämäinen 2011–2014

Taloussanomat
23.3.2010 17:41

"Hallitus arvioi valtiontalouden olevan alijäämäinen koko kehyskauden eli 2011–2014. Ensi vuonna alijäämä on 8,4 miljardia euroa, 4,7 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Vuoteen 2014 mennessä alijäämä kuitenkin supistuu 4,0 prosenttiin.

Hallitus julkisti valtiovarainministeriön ennusteet valtiontalouden kehysneuvottelujen yhteydessä tänään.

Valtionvelka kasvaa ennusteen mukaan koko kehyskauden ja on vuonna 2014 noin 110 miljardia euroa. Tämä on yli 50 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen."

Lähde:
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2010/03/23/hallitus-valtiontalous-alijaamainen-20112014/20104263/12

--

Järkyttävää velanottoa!

Eilinen Hesari kertoi velan olevan tämän vuoden lopulla 77,7 miljardia euroa...

Luukut kiinni , mitäs tässä muuta .

siihen asti kun kekkonen oli vallassa

ja kokkoomus oppositijossa, oli veleka lähes nolla

vaikka maahan rakennettiin Infrastruktuuri
ja nyt tuntuu että sitä ei pystytä etes ylläpitämään
ja valtio tuottava ommaisuus kenkätty pörssitrokareille

on se hirvijjää

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 19.03.10 - klo:10:36

Kyllä sää Lehtimäki nyt olet väärässä, tätä lamaa on hoidettu paljon paremmin kuin viime lamaa, onkos se sitten näiden samojen jenkkien ansiota vai kepu/kako hallituspohjan ?

uskonsoturi emo-haikki oikea hottentotti  ei huomaa että tätä lamaa ei ole hoidettu
millään lailla, vaan seurauksia on siirretty kuin käyttäisi krapularyyppyä, eli
velanotolla.   vaikka pohjoisilla tuilla eleletkin ota joskus juttutuokio pankinjohtajan
kanssa velanhoidosta etenkin eteentulevilla ehdoilla joihin sisältyy korkotason nousu
ja tuottavan teollisuuden katoaminen suomesta

tällaisina aikoina hallituksessa tarvittaisiin pellekepujen sijaan teollisuus ja pankkiväkeä

Lehtimäki nyt vaan ei oikein saa koppia ....

Hallitus on ollut todella maltillinen toimissaan ja lama on hoitunut kuin itsessään, jätkät istuu lakossa ja vaatii lisää palkkaa, työttömyyskään ei oikein nouse ja rakentaminen senkun kiihtyy, sekä hinnat nousee, ei ihan heti uskoisi että maa on vakavassa lamassa, ellei hallitus heti ryhdy toimiin niin tässä saattaa käydä niin, että koko helvetin lama menee ohi ennenkuin kukaan ehtii edes kunnolla tajuta, että maassa on lama ?