Olen 50% aitosuorakylväjä. Kynnön ja syysmuokkauksen olen jättänyt pois, mutta kevätmuokkaus jyrsimellä on ollut kannattavaa osalle pelloista.
Peltoni ovat savimaita. Pyrkimys on suorakylvöä lisätä, mutta puodanarka savimaa on melko haasteellinen suorakylvettävä. Kevyt jyrsintä on tuottanut tulosta kahtena viime vuotena.
Tossa linkki sivuille joille olen Kirjoitellut kokemuksia ja ajatuksia noin kolmelta viime kaudelta.

http://www.webbisivu.com/Timolahtinen/Etusivu

Jatkossakin aion kokemuksia sivuille lisäillä. Sivuilta katosi kaikki kuvat viime kesänä, enkä ole niitä uudestaan sinne jaksanut laittaa.

Poudanarka savimaa tarvitsee melko pitkän ajan ennenkun sopeutuu suorakylvämiseen. Pintahumuksen määrä lisääntyy niin vähän vuosittain että saa jonkin aikaa vartoa. Kun vaan malttaa odottaa niin vuosi vuodelta menetelmä vaan paranee

Poudanarka savimaa tarvitsee melko pitkän ajan ennenkun sopeutuu suorakylvämiseen. Pintahumuksen määrä lisääntyy niin vähän vuosittain että saa jonkin aikaa vartoa. Kun vaan malttaa odottaa niin vuosi vuodelta menetelmä vaan paranee

100 vuotta?

Lainaus käyttäjältä: Astral - 01.12.09 - klo:19:56

Poudanarka savimaa tarvitsee melko pitkän ajan ennenkun sopeutuu suorakylvämiseen. Pintahumuksen määrä lisääntyy niin vähän vuosittain että saa jonkin aikaa vartoa. Kun vaan malttaa odottaa niin vuosi vuodelta menetelmä vaan paranee

100 vuotta?

Pitkähermosimman suorakylvönaapurin pinna kesti 7 vuotta. Sit lähti krause vaihtorivistöön ja tilalle tuli uus multiva, överum ja tume.

No savia on varmasti erilaisia. Kuten myös isäntiä. Mulla alko neljännen kevään jälkeen näkyy valoa tunnelin päässä. Ei vaan kestä mennä yhtään liian aikasin

No savia on varmasti erilaisia. Kuten myös isäntiä. Mulla alko neljännen kevään jälkeen näkyy valoa tunnelin päässä. Ei vaan kestä mennä yhtään liian aikasin

Silloin kun muut lähtee pellolle niin silloin kannattaa viedä traktori huoltoo.Ei ole ollut kertaakaa pääsyt kuivumaan liikaa

Mutta jos tärkeintä on se kellä ensin kylällä touot tehtynä.

Mutta jos tärkeintä on se kellä ensin kylällä touot tehtynä.

Sit ollaan menty pahasti metsään 

Kai noi saa tehtyä vaikka huhtikuun puoliväliin mennessä jos niikseen haluaa

onnistuuko heinän uusiminen suorakylväen uudelleen heinäketoon? kuis vanhat raiteet tasaako kylvinkone niitä?

Silloin kun muut lähtee pellolle niin silloin kannattaa viedä traktori huoltoo.Ei ole ollut kertaakaa pääsyt kuivumaan liikaa
[/quote]

Hyvä neuvo, viime keväänä naapuri laitto tekstarin, että on just saanu kylvöt valmiiks ( 125 ha), kun olin menossa konehallille katsomaan, että missähän äestraktorin paripyörät mahtaa olla..

onnistuuko heinän uusiminen suorakylväen uudelleen heinäketoon? kuis vanhat raiteet tasaako kylvinkone niitä?

Ainakin viljeltyihin nurmiin onnistuu hyvin. Rautateillä riittäisi ravinteita, mutta täälläpäin ei valitettavasti moisia ole. Jos pelloissa on jotain kosteus (tai/eli) pinnanmuoto -ongelmaa, kannattaa ne korjata ennen suorakylväjäksi ryhtymistä.

onnistuuko heinän uusiminen suorakylväen uudelleen heinäketoon? kuis vanhat raiteet tasaako kylvinkone niitä?

    Jeps. Kylvin Unia Ideaalilla viime vappua ennen kolme kiloa valkoapilaa edellisen vuoden heinäkylvölle, josta apila kuoli viime talvena. Kylvö onnistui erinomaisesti kosteaan maahan aikaisin keväällä. Heinä-elokuun vaihteessa oli jo mukavasti apilaa syötäväksi ja tilanne parani nopeasti. Syksyn edetessä oli jo täysipeitteinen kasvusto.
    Koneen pitää viedä kunnolla siemen mullan sekaan. Minusta Ideaali oli siihen tarkoitukseen vakuuttavin kapine. Näyttävät ajelevan pneumalla varustetuilla rikkaäkeilläkin siemeniä nurmen päälle. En tiedä heidän kokemuksistaan.  Lattavantaiset eivät vakuuttaneet ja myyjäkin Okranäyttelyssä myönsi, että keliä on odotettava. Tarkoitti ilmeisesti sopivan kosteaa, että tunkeutuu turpeiden läpi.
     Raiteet ovat sitten oma lukunsa. Niitä ei mikään kylvölaite peitä. Toivottavasti ovat työsuuntaan, muuten ajomukavuus ja koneet kärsii.

     Raiteet ovat sitten oma lukunsa. Niitä ei mikään kylvölaite peitä. Toivottavasti ovat työsuuntaan, muuten ajomukavuus ja koneet kärsii.

Ainakin saa kylvää todella monta kertaa samojen raiteiden päältä, kyllähän noi aina muutaman paakun mustaa nostaa ylös 

Mitäköhän väliä sillä on että mitä mieltä naapurit on. Pääasia, että vuoden tulos on mahdollisimman hyvä. Silloin nimenomaan aitosuorakylvö tuntuu aika pätevältä niinkuin isommilla tiloilla. Sadollahan ei oo suurempaa merkitystä kun ajattelee vaikka kahden tonnin hehtaarieroa niin 160€ pitäis puida ja kuskata ne kuivuriin ja viellä kuivattaa ja päästää autoon niin eipä montaa kymppiä jää millä kyntelee ja äestelee.
Niin ja luomusta niin kertokaas millä perustelette muille sen, että tuoteesta kannattaa maksaa enemmän jos esim miettii maitoa ja leipää kun väitän että kukaan ei pöydässä tiedä miten ne on tuotettu. Itseäkin kiinnostaa luomu koska sitä keinotekoisesti sekä tuetaan että maksetaan parempaa hintaa, mutta mitään muuta järki syytä en ole keksinyt.

Minäkin olen miettinyt että miten luomutuki perustellaan? Muuttuvat kulut ovat pienemmät ja vähemmän alttiita vaihteluille. Lopputuotetta/lehmä tai /hehtaari tulee vähemmän, mutta koska sadosta ei muutenkaan nykyään korvata paljon niin mitä väliä onkaan pienemällä sadolla? Voisi ajatella, että luomuun liittyvien tukien tulisi vaihdella myyntihintojen mukaan. Jos tuilla on siis tarkoitus korvata tulonmenetyksiä.

Itsekkin ollaan kyllä luomuun menossa. Syy on juuri tuo: Vakiotuotto sadoista ja hinnoista riippumatta 

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 01.12.09 - klo:15:47

Mitäköhän väliä sillä on että mitä mieltä naapurit on. Pääasia, että vuoden tulos on mahdollisimman hyvä. Silloin nimenomaan aitosuorakylvö tuntuu aika pätevältä niinkuin isommilla tiloilla. Sadollahan ei oo suurempaa merkitystä kun ajattelee vaikka kahden tonnin hehtaarieroa niin 160€ pitäis puida ja kuskata ne kuivuriin ja viellä kuivattaa ja päästää autoon niin eipä montaa kymppiä jää millä kyntelee ja äestelee.
Niin ja luomusta niin kertokaas millä perustelette muille sen, että tuoteesta kannattaa maksaa enemmän jos esim miettii maitoa ja leipää kun väitän että kukaan ei pöydässä tiedä miten ne on tuotettu. Itseäkin kiinnostaa luomu koska sitä keinotekoisesti sekä tuetaan että maksetaan parempaa hintaa, mutta mitään muuta järki syytä en ole keksinyt.

Minäkin olen miettinyt että miten luomutuki perustellaan? Muuttuvat kulut ovat pienemmät ja vähemmän alttiita vaihteluille. Lopputuotetta/lehmä tai /hehtaari tulee vähemmän, mutta koska sadosta ei muutenkaan nykyään korvata paljon niin mitä väliä onkaan pienemällä sadolla? Voisi ajatella, että luomuun liittyvien tukien tulisi vaihdella myyntihintojen mukaan. Jos tuilla on siis tarkoitus korvata tulonmenetyksiä.

Itsekkin ollaan kyllä luomuun menossa. Syy on juuri tuo: Vakiotuotto sadoista ja hinnoista riippumatta 

        Luomutuki on tarkoitettu korvaamaan pitkäaikaisen tavanomaisen tuotannon pelloille aiheuttamaa pitkäaikaista haittaa. Vaikka kolmannen vuoden sato onkin jo luomua ( sääntöjen mukainen status), pelloissa on paljon teknis-kemiallisen tuotannon aiheuttamaa haittaa moniksi vuosiksi eteenpäin. Näistä esimerkiksi tuhottu mykoritsasienistö, joka on tärkeä ravinteiden irroituksen kannalta (vrt metsämaa). Toinen merkittävä haitta tulee raskaiden maiden rakenteiden pilaamisesta, jotka palautuvat vasta pitkäaikaisen kevyen nurmitalouden jälkeen. Apilanurmea kun kaikilla tiloilla ei pääse tulouttamaan suoraan muuten. Lisääkin noista pitkäaikaisista haitoista voisi myöhemmin, vai?