Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Paalinpyörittäjä - 04.11.10 - klo:21:54
-
Niin onko kenelläkään tietoa, onko sellainen tulossa joulukuussa?
Mitään ei ole asiasta kuulunut, eikä ainakaan vipussa mikään viittaa edes siihen?
Kertokaapa asiasta paremmin tietävät..
-
No ainakaan minä en ole kuullutkaan että sellaisia olisi maksussa tämän vuojen puolella...Eikös ne palkkiot oo tähän asti maksettu tuossa huhti-toukokuulla vai onko mulla nyt mennyt jotain ohi korvien? ::)
-
Käsittääkseni se maksetaan vasta huhtikuussa ( voin olla väärässä koska tämähän ei noussut meillä ), mutta uudet sonnipalkkiot maksetaan nyt joulukuussa.
-
Eikös eduskunta varannut rahan 60 miljoonaa.
-
No juu esityksen mukaan palkkion piti nousta etelässä liki maksimia, eli 190 euroon ja C-alueella olisi pysynyt ylituotannon leikkaamassa satasessa. Tuki maksettaisiin kaksi kertaa vuodessa, joulukuussa tammi-kesäkuun palkkiot ja keväällä heinä-joulukuun palkkiot. Maksukin olisi siis aikaistunut puolella vuodella, keväällähän maksettiin edellisvuoden palkkiot.
Taisi olla vaan kepulaista löpinää vaalikansan rauhoittelemiseksi, kun ne 142-neuvottelutkin tulossa >:(
-
No juu esityksen mukaan palkkion piti nousta etelässä liki maksimia, eli 190 euroon ja C-alueella olisi pysynyt ylituotannon leikkaamassa satasessa. Tuki maksettaisiin kaksi kertaa vuodessa, joulukuussa tammi-kesäkuun palkkiot ja keväällä heinä-joulukuun palkkiot. Maksukin olisi siis aikaistunut puolella vuodella, keväällähän maksettiin edellisvuoden palkkiot.
Taisi olla vaan kepulaista löpinää vaalikansan rauhoittelemiseksi, kun ne 142-neuvottelutkin tulossa >:(
Tais olla vain kakolaisten pöpinää mmm syytämiseksi.
-
Aivan sama, lopputulos nolla kuiteski :(
Onnea vaan 142-neuvotteluihin..
-
Aivan sama, lopputulos nolla kuiteski :(
Onnea vaan 142-neuvotteluihin..
No onkait se pohjalaisten näytettävä mallia neuvotteluista etelän tuottajille. ;D
-
Bii mai kest!!
Eipä noi kepupoliitikot paljoo jaksa vaivautuakkaan meidän etelän vetelien puolesta >:(
-
Bii mai kest!!
Eipä noi kepupoliitikot paljoo jaksa vaivautuakkaan meidän etelän vetelien puolesta >:(
No eikös ne kepu politikot ole myös sieltä etelästä. ;D
-
Sehän on aivan sama mistä ne on..
-
No juu esityksen mukaan palkkion piti nousta etelässä liki maksimia, eli 190 euroon ja C-alueella olisi pysynyt ylituotannon leikkaamassa satasessa. Tuki maksettaisiin kaksi kertaa vuodessa, joulukuussa tammi-kesäkuun palkkiot ja keväällä heinä-joulukuun palkkiot. Maksukin olisi siis aikaistunut puolella vuodella, keväällähän maksettiin edellisvuoden palkkiot.
Taisi olla vaan kepulaista löpinää vaalikansan rauhoittelemiseksi, kun ne 142-neuvottelutkin tulossa >:(
Jaa, noinko se sitten meneekin, no sulla taitaa sitten olla tilipäivä kohtapuolin ????
Meinaakko vaihtaa mesen ????
-
Tuotantopalkkio???
Pitääkö tulevaisuudessa noin tuhohoontuomituun tuotantoon vielä saada lisää rahaa.
Ainut oikea lehmä on se mikä lypsää kesät talvet, ja sitten se voidaan vielä lupuksi syödä. 8)
-
Tuotantopalkkio???
Pitääkö tulevaisuudessa noin tuhohoontuomituun tuotantoon vielä saada lisää rahaa.
Ainut oikea lehmä on se mikä lypsää kesät talvet, ja sitten se voidaan vielä lupuksi syödä. 8)
Määritteleppä toi, miten tuhoon tuomittu??
Emolehmä voidaan myös syödä, maitotilojen kannattavuudella en kauheasti elvistelisi ja emotila voi olla täysin omavarainen rehujen ja kuivikkeiden suhteen, lisäksi eläinten lajinmukainen käyttäytyminen hoidettu parhaiten juuri emoilla.
Ps. Lisärahaa ei tarvittaisi yhtään, jos nykyiset rahat jaettaisiin vaan hieman tasapuolisemmin ;)
-
Tuotantopalkkio???
Pitääkö tulevaisuudessa noin tuhohoontuomituun tuotantoon vielä saada lisää rahaa.
Ainut oikea lehmä on se mikä lypsää kesät talvet, ja sitten se voidaan vielä lupuksi syödä. 8)
Määritteleppä toi, miten tuhoon tuomittu??
Emolehmä voidaan myös syödä, maitotilojen kannattavuudella en kauheasti elvistelisi ja emotila voi olla täysin omavarainen rehujen ja kuivikkeiden suhteen, lisäksi eläinten lajinmukainen käyttäytyminen hoidettu parhaiten juuri emoilla.
Ps. Lisärahaa ei tarvittaisi yhtään, jos nykyiset rahat jaettaisiin vaan hieman tasapuolisemmin ;)
Rehuyksiköitä tärvääntyy liikaa/tuotettu lihakilo, myös pääomaa sitoutuu eläinainekseen paljon.
Emo tuotanto voisi menestyä jokseenkin hyvin alueilla missä olisi paljon joutomaita kesälaidunnukseen, heinänsiemen viljelyksiä mistä saisi talven eväät ja runsasta viljanviljelyä mistä tulisi runsaat kuivikkeet=
tulos saataisiin eri tuotannonhaarojen synergiaetuina ja eri katetuttojen hyvänä yhdistämisenä.
Tuotanto rajautuu täten luonnostaan eteläläosiin maatamme.
-
Minun mielestä emolehmät soveltuu parhaiten semmosille tiloille, jotka ei oikein sovellu mihinkään muuhun toimintaa, siellä menee emot tai lampaat.
Kannattavuudessa ne sitten häviää maidolle ja muille paremmin kannattaville tuotantosuunnille, mutta sehän on tiedossa jo siihen lähtiessä ????
-
Tuotantopalkkio???
Pitääkö tulevaisuudessa noin tuhohoontuomituun tuotantoon vielä saada lisää rahaa.
Ainut oikea lehmä on se mikä lypsää kesät talvet, ja sitten se voidaan vielä lupuksi syödä. 8)
Määritteleppä toi, miten tuhoon tuomittu??
Emolehmä voidaan myös syödä, maitotilojen kannattavuudella en kauheasti elvistelisi ja emotila voi olla täysin omavarainen rehujen ja kuivikkeiden suhteen, lisäksi eläinten lajinmukainen käyttäytyminen hoidettu parhaiten juuri emoilla.
Ps. Lisärahaa ei tarvittaisi yhtään, jos nykyiset rahat jaettaisiin vaan hieman tasapuolisemmin ;)
Joo onhan se noinkin, mutta ainahan ne jonkun mielestä on väärin jaettu.
-
Tuotantopalkkio???
Pitääkö tulevaisuudessa noin tuhohoontuomituun tuotantoon vielä saada lisää rahaa.
Ainut oikea lehmä on se mikä lypsää kesät talvet, ja sitten se voidaan vielä lupuksi syödä. 8)
Määritteleppä toi, miten tuhoon tuomittu??
Emolehmä voidaan myös syödä, maitotilojen kannattavuudella en kauheasti elvistelisi ja emotila voi olla täysin omavarainen rehujen ja kuivikkeiden suhteen, lisäksi eläinten lajinmukainen käyttäytyminen hoidettu parhaiten juuri emoilla.
Ps. Lisärahaa ei tarvittaisi yhtään, jos nykyiset rahat jaettaisiin vaan hieman tasapuolisemmin ;)
Rehuyksiköitä tärvääntyy liikaa/tuotettu lihakilo, myös pääomaa sitoutuu eläinainekseen paljon.
Emo tuotanto voisi menestyä jokseenkin hyvin alueilla missä olisi paljon joutomaita kesälaidunnukseen, heinänsiemen viljelyksiä mistä saisi talven eväät ja runsasta viljanviljelyä mistä tulisi runsaat kuivikkeet=
tulos saataisiin eri tuotannonhaarojen synergiaetuina ja eri katetuttojen hyvänä yhdistämisenä.
Tuotanto rajautuu täten luonnostaan eteläläosiin maatamme.
Noinhan se on kun asiaa tarkastelee irrallaan tukitodellisuudesta. Olen tuollaista tuotantoa pyörittänyt 90-luvun sillä erotuksella että joutomaat olivat liian pieniä metsäpeltoja. Loppukasvatus perustui elintarviketeollisuuden sivutuotteisiin, jotka myös painottuvat Etelä-suomeen. Vaikuttaa järkevältä, eikö?
Pohjoisen korkeammat tuet mahdollistivat vasikan hinnan kohoamisen liian kalliiksi. TUkia siirrettiin lihakiloista eläinlukuun ja edelleen peltoalaan. Tällä seudulla on erikoiskasvituotantoa ja oikeasti tehokkaita yksimahaisia lihantuotantoeläimiä niin paljon että peltojen hinnat ovat nousseet liian korkeiksi.
Tällä hetkellä emolehmätuotantoa voi harjoittaa kannattavasti jos on paljon edullista peltoa ja/tai laidunta erityistuilla, eläimiä vain optimimäärä ja kaikki kustannukset kurissa sekä muutkin tukijärjestelmien komponentit käytössä. Optimistin malli edellyttää että ala olisi omaa. Tuet kyllä ovat painottaneet hommaa C:lle.
Suomen pellot ovat riittävän sadmeäärän vuoksi aivan kohtuullisia viljantuottajia verrattuna niihin luonnonlaitumiin joilla maailmalla pidetään valtavia emolehmälaumoja?
Olen nyt seurannut bioenergia-alaa koska pidän päivänselvänä fossiilisen energian kallistumista ja kansainväliset sopimuksetkin sitovat. Siitä on tulossa samanalaista tukiehtosotkua kuin maatalous. Teknisen laskennan perusteella ei voi mitenkään ennakoida mikä toimintamalli olisi tulevaisuudessa kannattava. Kaikki riippuu poliittisista päätöksistä.
-
Joo, onhan se noinkin, tosin C:llä on sellainen juttu, että kilpailevia tuotantosuuntia ei ole niin paljoa ja ns. muita alueita löytyy yleensä alueelta edullisesti, eli todennäköisesti tuotanto kannataisi vaikka tuet muuttuisikin perusteiltaan.
Toisaalta, jos ajatellaan emolehmätuotantoa ihan perusteiltaan, niin aika vaikea on ajatella sellaista, että emoilla voisi kuolettaa etelän peltohintoja tai maksaa edes niitä huippuvuokria, eli alue pitäisi saada käytännössä ilmaiseksi hallintaan, vähänniinkuin perimällä.
-
Noloa lähteä kokeneille ammattilaisille heidän näkemyksiään kyseenalaistamaan, otetaan ihan lyhyen matikan esimerkki tueksi:
Sivutoiminen LUOMUtila, pieni oma läntti ja vaikka miten paljon vuokramaita. Edullinen emopihatto, suht hyvä vaikkapa anguskarja, kahta hehtaaria kohden yksi lehmä. Mahdollisimman suurta alaa laidunnetaan ja lopulla alalla on muuten eriasteisia heiniä. Pelkät peltotuet siis likelle tonnin/ha. Lähden heti suoraan väittämään että 500€/ha pystyy maksamaan lisämaalle vuokraa ja silti jää vielä tuloa tuosta hehtaarista.
Joskus höpistään noista sivutuotteista esim lhp nurmista ja nurmensiemenoljista joita saa ilman kerätä. Tämä vääristää ajattelua koska noille pelloille saa tuet ilmankin eli korjuukustannus jää kokonaan kuormittamaan rehun hintaa. Joku epäonninen ja ehkä heikosti panostettu kasvusto vaikkapa hernettä oikeuttaa sen sijaan täysin tukeen kunhan sieltä kerätään sato eli korjuukustannukset voidaan ajatella kohdistuvan tuen hankkimiseen eikä sadon korjaamiseen. :)
-
Noloa lähteä kokeneille ammattilaisille heidän näkemyksiään kyseenalaistamaan, otetaan ihan lyhyen matikan esimerkki tueksi:
Sivutoiminen LUOMUtila, pieni oma läntti ja vaikka miten paljon vuokramaita. Edullinen emopihatto, suht hyvä vaikkapa anguskarja, kahta hehtaaria kohden yksi lehmä. Mahdollisimman suurta alaa laidunnetaan ja lopulla alalla on muuten eriasteisia heiniä. Pelkät peltotuet siis likelle tonnin/ha. Lähden heti suoraan väittämään että 500€/ha pystyy maksamaan lisämaalle vuokraa ja silti jää vielä tuloa tuosta hehtaarista.
Joskus höpistään noista sivutuotteista esim lhp nurmista ja nurmensiemenoljista joita saa ilman kerätä. Tämä vääristää ajattelua koska noille pelloille saa tuet ilmankin eli korjuukustannus jää kokonaan kuormittamaan rehun hintaa. Joku epäonninen ja ehkä heikosti panostettu kasvusto vaikkapa hernettä oikeuttaa sen sijaan täysin tukeen kunhan sieltä kerätään sato eli korjuukustannukset voidaan ajatella kohdistuvan tuen hankkimiseen eikä sadon korjaamiseen. :)
Totta tuokin.
Eli kun on edullinen korkotaso, korkea tuki eläimillä ja pelolla, halpaa energiaa, alhainen viljan hinta niin mikä ettei.
-
Noloa lähteä kokeneille ammattilaisille heidän näkemyksiään kyseenalaistamaan, otetaan ihan lyhyen matikan esimerkki tueksi:
Sivutoiminen LUOMUtila, pieni oma läntti ja vaikka miten paljon vuokramaita. Edullinen emopihatto, suht hyvä vaikkapa anguskarja, kahta hehtaaria kohden yksi lehmä. Mahdollisimman suurta alaa laidunnetaan ja lopulla alalla on muuten eriasteisia heiniä. Pelkät peltotuet siis likelle tonnin/ha. Lähden heti suoraan väittämään että 500€/ha pystyy maksamaan lisämaalle vuokraa ja silti jää vielä tuloa tuosta hehtaarista.
Joskus höpistään noista sivutuotteista esim lhp nurmista ja nurmensiemenoljista joita saa ilman kerätä. Tämä vääristää ajattelua koska noille pelloille saa tuet ilmankin eli korjuukustannus jää kokonaan kuormittamaan rehun hintaa. Joku epäonninen ja ehkä heikosti panostettu kasvusto vaikkapa hernettä oikeuttaa sen sijaan täysin tukeen kunhan sieltä kerätään sato eli korjuukustannukset voidaan ajatella kohdistuvan tuen hankkimiseen eikä sadon korjaamiseen. :)
Totta tuokin.
Eli kun on edullinen korkotaso, korkea tuki eläimillä ja pelolla, halpaa energiaa, alhainen viljan hinta niin mikä ettei.
Olen toivonut että sadonkorjuu-pakko poistuisi viljelystä.... Jäisi enemmän "käteen" ja viljan hinta nousisi !
-
Noloa lähteä kokeneille ammattilaisille heidän näkemyksiään kyseenalaistamaan, otetaan ihan lyhyen matikan esimerkki tueksi:
Sivutoiminen LUOMUtila, pieni oma läntti ja vaikka miten paljon vuokramaita. Edullinen emopihatto, suht hyvä vaikkapa anguskarja, kahta hehtaaria kohden yksi lehmä. Mahdollisimman suurta alaa laidunnetaan ja lopulla alalla on muuten eriasteisia heiniä. Pelkät peltotuet siis likelle tonnin/ha. Lähden heti suoraan väittämään että 500€/ha pystyy maksamaan lisämaalle vuokraa ja silti jää vielä tuloa tuosta hehtaarista.
Joskus höpistään noista sivutuotteista esim lhp nurmista ja nurmensiemenoljista joita saa ilman kerätä. Tämä vääristää ajattelua koska noille pelloille saa tuet ilmankin eli korjuukustannus jää kokonaan kuormittamaan rehun hintaa. Joku epäonninen ja ehkä heikosti panostettu kasvusto vaikkapa hernettä oikeuttaa sen sijaan täysin tukeen kunhan sieltä kerätään sato eli korjuukustannukset voidaan ajatella kohdistuvan tuen hankkimiseen eikä sadon korjaamiseen. :)
Totta tuokin.
Eli kun on edullinen korkotaso, korkea tuki eläimillä ja pelolla, halpaa energiaa, alhainen viljan hinta niin mikä ettei.
Olen toivonut että sadonkorjuu-pakko poistuisi viljelystä.... Jäisi enemmän "käteen" ja viljan hinta nousisi !
tuo on asiaa
-
Noloa lähteä kokeneille ammattilaisille heidän näkemyksiään kyseenalaistamaan, otetaan ihan lyhyen matikan esimerkki tueksi:
Sivutoiminen LUOMUtila, pieni oma läntti ja vaikka miten paljon vuokramaita. Edullinen emopihatto, suht hyvä vaikkapa anguskarja, kahta hehtaaria kohden yksi lehmä. Mahdollisimman suurta alaa laidunnetaan ja lopulla alalla on muuten eriasteisia heiniä. Pelkät peltotuet siis likelle tonnin/ha. Lähden heti suoraan väittämään että 500€/ha pystyy maksamaan lisämaalle vuokraa ja silti jää vielä tuloa tuosta hehtaarista.
Joskus höpistään noista sivutuotteista esim lhp nurmista ja nurmensiemenoljista joita saa ilman kerätä. Tämä vääristää ajattelua koska noille pelloille saa tuet ilmankin eli korjuukustannus jää kokonaan kuormittamaan rehun hintaa. Joku epäonninen ja ehkä heikosti panostettu kasvusto vaikkapa hernettä oikeuttaa sen sijaan täysin tukeen kunhan sieltä kerätään sato eli korjuukustannukset voidaan ajatella kohdistuvan tuen hankkimiseen eikä sadon korjaamiseen. :)
Totta tuokin.
Eli kun on edullinen korkotaso, korkea tuki eläimillä ja pelolla, halpaa energiaa, alhainen viljan hinta niin mikä ettei.
Olen toivonut että sadonkorjuu-pakko poistuisi viljelystä.... Jäisi enemmän "käteen" ja viljan hinta nousisi !
tuo on asiaa
No eiks sitten kannattais rupee viljelemään kaiken maailman maanparannuskasveja hunajakukkaa, luonnonhoito heinää ym...
-
Noloa lähteä kokeneille ammattilaisille heidän näkemyksiään kyseenalaistamaan, otetaan ihan lyhyen matikan esimerkki tueksi:
Sivutoiminen LUOMUtila, pieni oma läntti ja vaikka miten paljon vuokramaita. Edullinen emopihatto, suht hyvä vaikkapa anguskarja, kahta hehtaaria kohden yksi lehmä. Mahdollisimman suurta alaa laidunnetaan ja lopulla alalla on muuten eriasteisia heiniä. Pelkät peltotuet siis likelle tonnin/ha. Lähden heti suoraan väittämään että 500€/ha pystyy maksamaan lisämaalle vuokraa ja silti jää vielä tuloa tuosta hehtaarista.
Joskus höpistään noista sivutuotteista esim lhp nurmista ja nurmensiemenoljista joita saa ilman kerätä. Tämä vääristää ajattelua koska noille pelloille saa tuet ilmankin eli korjuukustannus jää kokonaan kuormittamaan rehun hintaa. Joku epäonninen ja ehkä heikosti panostettu kasvusto vaikkapa hernettä oikeuttaa sen sijaan täysin tukeen kunhan sieltä kerätään sato eli korjuukustannukset voidaan ajatella kohdistuvan tuen hankkimiseen eikä sadon korjaamiseen. :)
Totta tuokin.
Eli kun on edullinen korkotaso, korkea tuki eläimillä ja pelolla, halpaa energiaa, alhainen viljan hinta niin mikä ettei.
Mitäs se nyt tässä edullinen korkotaso muka meinaa? Sehän kuormittaa vain omistuksessa olevia peltoja ja lainoja ???
Kas kun ei kukaan ole vielä väittänyt vastaan :)
-
Noinhan se on kun asiaa tarkastelee irrallaan tukitodellisuudesta. Olen tuollaista tuotantoa pyörittänyt 90-luvun sillä erotuksella että joutomaat olivat liian pieniä metsäpeltoja. Loppukasvatus perustui elintarviketeollisuuden sivutuotteisiin, jotka myös painottuvat Etelä-suomeen. Vaikuttaa järkevältä, eikö?
Pohjoisen korkeammat tuet mahdollistivat vasikan hinnan kohoamisen liian kalliiksi. TUkia siirrettiin lihakiloista eläinlukuun ja edelleen peltoalaan. Tällä seudulla on erikoiskasvituotantoa ja oikeasti tehokkaita yksimahaisia lihantuotantoeläimiä niin paljon että peltojen hinnat ovat nousseet liian korkeiksi.
Tällä hetkellä emolehmätuotantoa voi harjoittaa kannattavasti jos on paljon edullista peltoa ja/tai laidunta erityistuilla, eläimiä vain optimimäärä ja kaikki kustannukset kurissa sekä muutkin tukijärjestelmien komponentit käytössä. Optimistin malli edellyttää että ala olisi omaa. Tuet kyllä ovat painottaneet hommaa C:lle.
Suomen pellot ovat riittävän sadmeäärän vuoksi aivan kohtuullisia viljantuottajia verrattuna niihin luonnonlaitumiin joilla maailmalla pidetään valtavia emolehmälaumoja?
Olen nyt seurannut bioenergia-alaa koska pidän päivänselvänä fossiilisen energian kallistumista ja kansainväliset sopimuksetkin sitovat. Siitä on tulossa samanalaista tukiehtosotkua kuin maatalous. Teknisen laskennan perusteella ei voi mitenkään ennakoida mikä toimintamalli olisi tulevaisuudessa kannattava. Kaikki riippuu poliittisista päätöksistä.
Peltobioenergia on ollut kauan esillä, mutta ei ole lihaksi muuttunut. Viljaetanolikin todettiin ketjun tasolla negatiiviseksi. Mikä noista peltobioenergia-malleista olis vähiten haitallinen? Hiili suoraan metaaniksi ilman rehun hyödyntämistä?
-
Peltobioenergia on ollut kauan esillä, mutta ei ole lihaksi muuttunut. Viljaetanolikin todettiin ketjun tasolla negatiiviseksi. Mikä noista peltobioenergia-malleista olis vähiten haitallinen? Hiili suoraan metaaniksi ilman rehun hyödyntämistä?
Suojavyöhykkeiden sato ja muut korret synteesikaasuksi ja apila biokaasuksi lannan lisänä. VIljely ilman keinolannoitteita, korjuu, kuljetus ja säilöntä saatava edulliseksi. Lisähyötynä vesistönsuojelua, maan rakennetta, viljelykiertoa ja typensidontaa. Kuituhamppukin olisi ehkä lupaava synteesikaasun raka-aine ja eikös se ole kova rikkakasveeja vastaan? Saastuneita maita voisi hyödyntää ja lannoituksessa jätevesilietteitä.
Suomen bioenergian suuri virta käy silti aina metsästä, mutta mielestäni pellollakin jotain voisi tuottaa nimenomaan kokonaisuutta hyödyttäen.
-
Noloa lähteä kokeneille ammattilaisille heidän näkemyksiään kyseenalaistamaan, otetaan ihan lyhyen matikan esimerkki tueksi:
Sivutoiminen LUOMUtila, pieni oma läntti ja vaikka miten paljon vuokramaita. Edullinen emopihatto, suht hyvä vaikkapa anguskarja, kahta hehtaaria kohden yksi lehmä. Mahdollisimman suurta alaa laidunnetaan ja lopulla alalla on muuten eriasteisia heiniä. Pelkät peltotuet siis likelle tonnin/ha. Lähden heti suoraan väittämään että 500€/ha pystyy maksamaan lisämaalle vuokraa ja silti jää vielä tuloa tuosta hehtaarista.
Joskus höpistään noista sivutuotteista esim lhp nurmista ja nurmensiemenoljista joita saa ilman kerätä. Tämä vääristää ajattelua koska noille pelloille saa tuet ilmankin eli korjuukustannus jää kokonaan kuormittamaan rehun hintaa. Joku epäonninen ja ehkä heikosti panostettu kasvusto vaikkapa hernettä oikeuttaa sen sijaan täysin tukeen kunhan sieltä kerätään sato eli korjuukustannukset voidaan ajatella kohdistuvan tuen hankkimiseen eikä sadon korjaamiseen. :)
Totta tuokin.
Eli kun on edullinen korkotaso, korkea tuki eläimillä ja pelolla, halpaa energiaa, alhainen viljan hinta niin mikä ettei.
Mitäs se nyt tässä edullinen korkotaso muka meinaa? Sehän kuormittaa vain omistuksessa olevia peltoja ja lainoja ???
Kas kun ei kukaan ole vielä väittänyt vastaan :)
Eläinpääomaan sitoutunutta rahan korkoa ja varastojen hidasta kiertoa 8)
-
Noloa lähteä kokeneille ammattilaisille heidän näkemyksiään kyseenalaistamaan, otetaan ihan lyhyen matikan esimerkki tueksi:
Sivutoiminen LUOMUtila, pieni oma läntti ja vaikka miten paljon vuokramaita. Edullinen emopihatto, suht hyvä vaikkapa anguskarja, kahta hehtaaria kohden yksi lehmä. Mahdollisimman suurta alaa laidunnetaan ja lopulla alalla on muuten eriasteisia heiniä. Pelkät peltotuet siis likelle tonnin/ha. Lähden heti suoraan väittämään että 500€/ha pystyy maksamaan lisämaalle vuokraa ja silti jää vielä tuloa tuosta hehtaarista.
Joskus höpistään noista sivutuotteista esim lhp nurmista ja nurmensiemenoljista joita saa ilman kerätä. Tämä vääristää ajattelua koska noille pelloille saa tuet ilmankin eli korjuukustannus jää kokonaan kuormittamaan rehun hintaa. Joku epäonninen ja ehkä heikosti panostettu kasvusto vaikkapa hernettä oikeuttaa sen sijaan täysin tukeen kunhan sieltä kerätään sato eli korjuukustannukset voidaan ajatella kohdistuvan tuen hankkimiseen eikä sadon korjaamiseen. :)
Totta tuokin.
Eli kun on edullinen korkotaso, korkea tuki eläimillä ja pelolla, halpaa energiaa, alhainen viljan hinta niin mikä ettei.
Mitäs se nyt tässä edullinen korkotaso muka meinaa? Sehän kuormittaa vain omistuksessa olevia peltoja ja lainoja ???
Kas kun ei kukaan ole vielä väittänyt vastaan :)
Eläinpääomaan sitoutunutta rahan korkoa ja varastojen hidasta kiertoa 8)
Suomessa eläimet taitaa olla melkein aina omalla pääomalla hankittuja, joten korkovaatimus eläinpääomalle on enempi laskennallinen juttu, kuin varsinainen kuluerä.
-
Minun mielestä emolehmät soveltuu parhaiten semmosille tiloille, jotka ei oikein sovellu mihinkään muuhun toimintaa, siellä menee emot tai lampaat.
Kannattavuudessa ne sitten häviää maidolle ja muille paremmin kannattaville tuotantosuunnille, mutta sehän on tiedossa jo siihen lähtiessä ????
Noin ehkä c-alueen pitotuilla...
-
Peltobioenergia on ollut kauan esillä, mutta ei ole lihaksi muuttunut. Viljaetanolikin todettiin ketjun tasolla negatiiviseksi. Mikä noista peltobioenergia-malleista olis vähiten haitallinen? Hiili suoraan metaaniksi ilman rehun hyödyntämistä?
Suojavyöhykkeiden sato ja muut korret synteesikaasuksi ja apila biokaasuksi lannan lisänä. VIljely ilman keinolannoitteita, korjuu, kuljetus ja säilöntä saatava edulliseksi. Lisähyötynä vesistönsuojelua, maan rakennetta, viljelykiertoa ja typensidontaa. Kuituhamppukin olisi ehkä lupaava synteesikaasun raka-aine ja eikös se ole kova rikkakasveeja vastaan? Saastuneita maita voisi hyödyntää ja lannoituksessa jätevesilietteitä.
Suomen bioenergian suuri virta käy silti aina metsästä, mutta mielestäni pellollakin jotain voisi tuottaa nimenomaan kokonaisuutta hyödyttäen.
Onko noita kokonaisuuksia vertailtu keskenään. Onko kannattavuuseroa jos nurmirehulla tuotetaan yksi vasikka per hehtari, kasvatetaan 2 mullia tai jos rehu muutetaan kaasuttamalla suoraan energiaksi? Nurmi kasvaa kuitenkin hyvin koko suomessa, mutta katon alla pihatoissa ja parsissa kustannukset eivät kuitenkaan ole samat.
-
Noloa lähteä kokeneille ammattilaisille heidän näkemyksiään kyseenalaistamaan, otetaan ihan lyhyen matikan esimerkki tueksi:
Sivutoiminen LUOMUtila, pieni oma läntti ja vaikka miten paljon vuokramaita. Edullinen emopihatto, suht hyvä vaikkapa anguskarja, kahta hehtaaria kohden yksi lehmä. Mahdollisimman suurta alaa laidunnetaan ja lopulla alalla on muuten eriasteisia heiniä. Pelkät peltotuet siis likelle tonnin/ha. Lähden heti suoraan väittämään että 500€/ha pystyy maksamaan lisämaalle vuokraa ja silti jää vielä tuloa tuosta hehtaarista.
Joskus höpistään noista sivutuotteista esim lhp nurmista ja nurmensiemenoljista joita saa ilman kerätä. Tämä vääristää ajattelua koska noille pelloille saa tuet ilmankin eli korjuukustannus jää kokonaan kuormittamaan rehun hintaa. Joku epäonninen ja ehkä heikosti panostettu kasvusto vaikkapa hernettä oikeuttaa sen sijaan täysin tukeen kunhan sieltä kerätään sato eli korjuukustannukset voidaan ajatella kohdistuvan tuen hankkimiseen eikä sadon korjaamiseen. :)
Totta tuokin.
Eli kun on edullinen korkotaso, korkea tuki eläimillä ja pelolla, halpaa energiaa, alhainen viljan hinta niin mikä ettei.
Mitäs se nyt tässä edullinen korkotaso muka meinaa? Sehän kuormittaa vain omistuksessa olevia peltoja ja lainoja ???
Kas kun ei kukaan ole vielä väittänyt vastaan :)
Eläinpääomaan sitoutunutta rahan korkoa ja varastojen hidasta kiertoa 8)
Suomessa eläimet taitaa olla melkein aina omalla pääomalla hankittuja, joten korkovaatimus eläinpääomalle on enempi laskennallinen juttu, kuin varsinainen kuluerä.
No onhan se kuluerä kun kyse on kuitenkin realisointikelpoisesta asiasta. Ei se nyt kuitenkaan kovin iso asia ole, voidaan ajatella vaikka yhden lemmun arvoksi 600 ja se jaettuna vielä kahdelle ha on 300€/ha. Sen korko ei paljon liikuta.
-
Minun mielestä emolehmät soveltuu parhaiten semmosille tiloille, jotka ei oikein sovellu mihinkään muuhun toimintaa, siellä menee emot tai lampaat.
Kannattavuudessa ne sitten häviää maidolle ja muille paremmin kannattaville tuotantosuunnille, mutta sehän on tiedossa jo siihen lähtiessä ????
Noin ehkä c-alueen pitotuilla...
No kyllä se noissa suurissa lihantuotantomaissa, kuten jenkit, kanada jne... on nimenomaan niiden takamaiden tuotantosuunta.
Parhailla alueilla kasvatetaan paremmin kannattavia tuotteita.