Nämä heinähommat eivät ole minulle kovinkaan tuttuja, enkä löytänyt apuja tukioppaista ja agronetin vanhoista keskusteluistakaan, joten avataan tällainen uusi aihe.

Naapurin etäviljelijä sai viljelystä tarpeekseen ja allekirjoitin vuokrasopimuksen noin 20 ha alasta. Pelto on tällä hetkellä LHP nurmella, joka on perustettu tänä keväänä. Käsittääkseni nykyinen viljelijä ei saa päättää kasvustoa tänä vuonna, vaikka viljelyhommista luopuukin? Itse en haluaisi laittaa tuota lohkoa luonnonhoitopelloksi, koska mulla on itsellänikin kaikenmoisia metsäpeltoja ihan tarpeeksi ja lisäksi tuo pelto on hyvää viljelysmaata. Lisäksi se 15% osuuskin paukkuisi kirkkaasti yli.

Aloin miettimään erilaisia vaihtoehtoja:

1.) Kylvän keväällä vähäsen apilaa joukkoon ja ilmoitan pellon viherlannoitusnurmena. Tämän saa kai kyntää 15.7. alkaen ja kylvää syysviljaa perään. Tarkastajat varmaan puuttuu ko. menettelyyn, koska kyllähän kasvustosta huomaa, että se on kylvetty jo vuosi takaperin ja epäilen vähän tuon apilankin itävyyttä valmiissa nurmessa. Apilan kylvö ei varmaan onnistu tavallisella laahavannaskoneella ilman pinnan rikkomista? Ja kai ne tarkastajat voivat katsoa hakulomakkeistakin, mitä pellossa on edellisvuonna ilmoitettu kasvavan.

2.) Otan keväällä suorakylvöurakoitsijan kylvämään viljaa. Mitenköhän esim. kaura lähtee kasvuun tuollaisessa ylivuotisessa nurmessa suorakylvettynä?

3.) Joku muu, mikä?

Pahnaa pitää tullakin jos satoa aikoo saada. Ei se pahna silppurilla vähene vaan lannotusta, siemenmäärää ja muita lääkkeitä vähentämällä.

Ei se pahnan määrä vaan laatu. Muuten toi JD 952 näyttäisi taas (koputtaa puuta) toimivan tänäkin syksynä moitteettomasti.

No mitäs minä, tympeen näköistä lahmalakoa vaan tuolla hyvissä syysvehnälaihoissa, melko vähillä sateilla, tuli ihan Aura - tai Vakka mieleen, itse ei viitti kun on tuota lahmalako-ruista ollut ihan puuhaksi asti.

Mutta yli kahdeksan tonnia Reetasta pystykasvustosta, tuolla Farmitissa kun mainostettiin. Pitää alkaa opiskella, jokaviikkoisen Moddus-ruiskutuksen saloja....Kyllä semmoisella 0.3 litralla kerrallaan moddusta 4 kertaa ennen tähkälletuloa, kesäkuun alusta lähten, kyllä sillä Arktika pystyssä pysyy. Ja 300 kg typpitasolla satoakin varmaan 11 tonnia ?

-SS-

Siis tarkoitatko -SS-, että Arktikat on olleet laossa? Onneksi ei tullut hankittua jyviä kuin viidelle hehtaarille. On vielä sen verran huonot muistot mielessä tuosta liimalako-Auran puinnista. Ja pakkohan se on tunnustaa, että menin Agrin halvan tarjouksen perässä. Onneksi siilossa on vielä viimevuotista hyvin itävää Magnifikia. Josko sitä 15-20 hehtaaria yrittäisi kylvää tuon Arktikan kaveriksi?

Tänä vuonna nämä kasvuajat ovat kyllä mielenkiintoisia. Se on nyt melko selvää, että esim. vehnällä kasvusääteet, tautiaineet ja lisätyppi myöhäistävät puintia. Mutta miten selittäisi sen, että samana päivänä kylvetyt Peppi-kaura (kasvuaika 94 pv) ja Ivory-kaura (kasvuaika 104 pv) näyttävät valmistuvan samaan aikaan?

Molemmilla sama apulantaresepti, sama rikka-aine + hivenlannoitus sekä sama maalaji.

Mikä lajikeominaisuus erityisesti kiinnostaa Arktikassa ? Pikaisesti tarkastellen ei välttämättä leivontalaatukaan paljon Magifikista nousisi ?

-SS-

Lähinnä tuo mainostettu hyvä talvenkestävyys, vaikka ei mulla ole mitään suurempia ongelmia ollut Magnifikinkaan kanssa. Nykyisillä ymp.tuen ehdoilla syysvehnä menee ainakin mulla melkein aina rehuksi, joten ei nuo leivontaomaisuudet ym. niin paljon kiinnosta syysvehnän kohdalla.

Kylvetään ja niin paljon ku kerkee. Vehnää.

Maa on helvetin kuivaa ja kovaa. Nurmirikotkin tuottaa ongelmia auroilla, ei meinaa mennä maahan vaikka apilaa runsaasti.

Täällä Turun lähistöllä tuli eilen 50mm vettä, ei ole enää ongelmia välttien maahan menemisen kanssa...

Aukusti-ohraa ja Magnifik-syysvehnää tappuroitu kumpaakin viitisentoista hehtaaria. Ohrasta mukavan oloinen sato, 5000 kg+ ja syysvehnää jopa 7000 kg/ha. Pahnaa tuli ohrasta mullakin pirusti, pitää varmaan vaihtaa ens vuodelle uudet terät Jontikan silppuriin. Kauraa (Ivory ja Peppi) ja k-vehnää (Picolo) pääsee varmaan puimaan viikon-parin päästä.

Syysvehnämaita aloin kyntämään, mutta eilinen 50mm sade teki maasta "hieman" liukkaan oloisen. Arktika-syysvehnää ajattelin testailla pienellä alalla, poikkeuksellisesti oikein sertinä.

Sittenhän sen todellisen satotason näkee, kun jyvät on laarissa. Mutta sitä kuuluisaa satopotentiaalia on kyllä mun mailla täällä Lounaisessa Suomessa parhaiten koko EU-aikana. Vehnät, ohrat ja kaurat on paria päistettä lukuunottamatta vielä pystyssä ja heikoimmillakin lohkoilla on mahdollisuuksia vähintään neljän tonnin satoon. Näissä on meilläkin päin huimia kunta- ja kyläkohtaisia eroja sen mukaan, miten sateet on sattuneet kohdilleen.

Kovin on vaan vihreää vielä. Aikaisia ohria päästään puimaan ehkä parin viikon päästä, kevätvehnä menee syyskuun puolelle. Laitoin maksimimäärät apulantaa, hiveniä, tautiaineita ja kasvunsääteitä ja vehnälle vielä nestemäistäkin typpeä lisäksi ja huolestuttaa mahtaako esim. myöhäiset kevätvehnät valmistua edes syyskuun aikana.

Viljojen lisäksi mulla on juurikasta ja rypsiä ja hyvältä näyttää nuokin. Jos nuo kaikki vaan saa puitua/nostettua niin vois varmaan lopettaa nämä hommat, koska näin hyviin satoihin en kyllä enää koskaan tule pääsemään.

Koskaan en oo hintoja kiinnittäny. Enkä kiinnitä.

Eipä oo kyl ikänä jääny käsinkään

Samoilla linjoilla mennään täälläkin. Mä en ole koskaan tehnyt viljoista mitään sopimuksiakaan (pl. mallasohra). Aina on kahut saatu myytyä.

Pyydät vaan tarjoukset kaikilta vähänkään merkittäviltä toimijoilta. Nettiaikana tuo on melko yksinkertaista ja saat hyvän tuntipalkan itsellesi. Mulla on tapana kilpailuttaa vakuutukset parin vuoden välein. Halvin ei aina ole välttämättä paras ja vakuutusehtojen selailu on melko työlästä. Itsellä on tällä hetkellä vakuutukset Tapiolassa ja sitä ennen oli Pohjolassa. Mä menen aika herkästi halvimman hinnan perässä, onneksi ei ole mitään isompia sattunut eikä ole tarvinnut koeponnistaa korvauspalveluja.

Toinen iso kysymys sitten on, kannattaako ylipäätään keskittää kaikkia vakuutuksia samaan firmaan. Pari kaveriani ottaa aina tapauskohtaisesti (auto, koti jne.) halvimman vakuutuksen eri firmoista ja heidän mukaansa se tulee kaikkein halvimmaksi. Kokonaisuuden hallinta tulee näin kyllä maanviljelijälle aika haastavaksi, koska erilaisia vakuutuksia "tarvitaan" paljon.

Piiiiitkän sarjan Agrirahoitus...........

  No juu, toisaalta noi vanhemmat on lähinnä Laborin/Tukon/Agritekin maahantuomia vehkeitä.

Oon joskus miettinyt, että ainakin täällä meidän kylillä on joskus 70-80-luvulla ollut tehokas Laborin piirimyyjä, kun melkein joka talossa on ollut joskus Jontikan puimuri. 90-luvulla tositäppärit vaihtoivat JD:t Claasiin tai NH:iin. Sampoa, Massikkaa ja Deutzia on täällä meilläpäin myyty jostakin syystä tosi vähän. (Liekö syynä entisaikojen juurikastilit, joilla hankittiin vähän kalliimpaa Saksalaista rautaa.)

Näissä puimurikyselyissä aika harva tarjoaa nykyään vaihtoehdoksi JD:tä. Mulla on tilalla uudesta saakka ollut JD 952 vm. 83, jolla on puitu vuosittain vähintään noin 50-60 ha. Alkuaikoina isäukko urakoi parin pienemmän tilan puinnit ja silloin puintiala oli lähemmäs sataa hehtaaria syksyssään. Ainakin mun ja parin naapurin kokemusten perusteella noi 900-sarjan Deeret on vahvoja koneita, mulla ainoa hajonnut osa on tuntimittari, joka on pysähtynyt 1700 tuntiin...

Pari hihnaa olen vuosien saatossa varmuudeksi uusinut, leikkuuterä on vaihdettu ja silppurin terät on käännetty. Ajoin pari syksyä sitten vähän isomman kiven lakoviljassa läpi ja sen jälkeen vaihdoin varstasillan, mutta tuohan on ainoastaan kuskin tyhmyyttä. Nyt kesällä olisi tarkoitus vaihtaa kolakuljettimen vähäsen venyneet ketjut.

Mulla ei ole näillä viljan hinnoilla pienintäkään aikomusta vaihtaa tappuria, mutta ehkä muutamien vuosien päästä kiinnostaisi tuollainen JD 1052/1055, joita myydään jo verollisena viiteentoista tonniin. Jonnikkaa ei löydy kovinkaan paljon vaihtopihoilta, koska isännät eivät halua luopua asiallisista koneistaan.

Hyvä tuote. Mut en tiedä onko se hyvä myyjälle vaiko ostajalle

Taitaa se olla hyvä tuote ainakin myyjälle.  Ei taida olla vielä kauheasti kokemuksia noista aineista. Mä voin toimia Agronetin virallisena testaajana ja raportoida sitten syksyllä, ettei nämäkään litkut mitään ihmeitä saaneet aikaan.

Onko isännillä käyttökokemuksia noista K-kaupan myymistä Comet Pro ja Prosaro -tautiaineista? Vehnälle ja kauralle olisi vielä tarkoitus tilailla tautiaineita, muut ks-aineet tuli hankittua ennakkoon jo talvella.

Keskon miehet kehuvat, että tuolla cocktaililla (Comet Pro 0,4-0,6 l/ha + Prosaro 0,25 l/ha) pitäisi olla "kasvin kasvua edistäviä ominaisuuksia" ja sadonlisää pitäisi tulla vehnällä toista tonnia hehtaarilta, mutta vähän kyllä epäilen tuota ennen kuin itse näen... Hehtaarikustannus (alv 0) noilla on kolmenkympin luokkaa.

Paras traktori tai mikä tahansa investointi on sellainen, jolla saa eniten jäämään rahaa taloon. Mulla traktorit (2 kpl) ja tappuri on Jontikoita, mutta jos joskus niitä aion vaihtaa, niin varmasti pyydän tarjouksia myös muilta merkeiltä. Halvin ei välttämättä ole paras vaihtoehto, kokonaisuuteen vaikuttaa varmaan kymmeniä asioita (huollot, varaosat, jälleenmyyntiarvo, perstuntuma, isännän ego... lista on loputon).

Netistä löytyy julkisyhteisöjen (kunnat, seurakunnat ym.) pöytäkirjoja, joissa on tarjouskilpailuissa olleita koneita verrattu eri kriteerein. Näistä meistä jokainen voisi ottaa mallia vähäsenkään kalliimpia koneita hankkiessaan.

Anteeksi tosikkomainen vastaukseni, mutta mun mielestä nämä "meidän isä on vahvempi kuin teidän isä ja meidän auto kulkee kovempaa kuin teidän" -tyyppiset traktorivertailut on lähinnä alakouluikäisten poikien juttuja!