Emme ole ajamassa maataloutta alas, sen sijaan pyrimme siihen että ruoantuotannon ohjaava tekijä olisi valtion sääntelyn ja tukipolitiikan sijasta vapaa hinnanmuodostus: http://fi.wikipedia.org/wiki/Hintaj%C3%A4rjestelm%C3%A4

Kun vapaan hinnanmuodostuksen on havaittu ohjaavan tehokkaasti lähes kaikkea muutakin tuotantoa, niin on vaikea nähdä miksei se ohjaisi tehokkaasti myös ruoantuotantoa.

Vapaa hinnanmuodostus on erittäin hieno ajatus, mutta aikuisten_oikeasti yhdenkään tuotteen hinta kaupassa ei sijaitse siinä kysyntä- ja tarjontakäyrien risteyskohdassa. Tuossa aikaisemmin on lueteltu jo joitain yhteiskunnan maksamia tukia, kuten esimerkiksi yritystuet. Siten millään toimialalla ei Suomessa tuo mainitsemasi vapaa hinnanmuodostus toimi oppikirjan mukaisesti.

Lisäksi Suomen markkina-alue on niin pieni, että täällä kauppa on varsin keskittynyttä, koska suuret ulkomaiset toimijat loistavat pääosin poissaolollaan. Esimerkkinä voidaan mainita vaikkapa äsken oikeudessa puituja asfaltti- ja puukartellisyytöksiä, joissa vapaa markkinatalous ei ole todellakaan toiminut kuten sen pitäisi. Ja nämä esille tulleet tapaukset ovat varmasti ainoastaan jäävuoren huippuja.

Maantieteestä johtuen Suomen maataloutta on pakko tukea enemmän verrattuna esim. Keski-Eurooppaan. Mikäli KOKO maailmassa tuet poistuisivat, niin tilanne saattaisi olla toinen. Jos haluat tuoda elintarvikkeiden raaka-aineet ulkomailta, niin ainakin minun ymmärrykseni mukaan kauppataseemme alijäämä syvenee entisestään. Miten Roope ajattelit tämän paikata? Tuskinpa pelkästään niiden ulkomaisisten raaka-aineiden ansiosta teollisuutemme jalostusaste kasvaa nykyisestään?

Sitten eräs näkökulma on ympäristöseikat. Mikäli esim. nykyisen kaltainen ympäristötuki poistuu, niin maajussit pyyhkivät perseensä niillä rajoituksilla, jotka koskevat esimerkiksi lannoitusmääriä. Toki jos maanviljely Suomessa loppuu kokonaan, niin saatte etsiä uuden syyllisen Itämeren saastuttamiseen.

Kannattaa myös selvittää itselleen, miksi maat, joilla ei ole omaa ruuantuotantoa, pyrkivät sitä saamaan aikaan esimerkiksi uuskolonialismin keinoin. Miksi ruuantuotannosta ei-omavaraiset maat hakevat ratkaisuja ongelmiinsa hyvinkin arveluttavin keinoin. Sun agendasi vaikuttaa yhden asian liikkeeltä, tuet pois ja seurauksista viis. Maatalousyrittäjänä kannatan hyvinkin mahdollisimman pientä taloudellista inverventiota, mutta sen seurauksena on myös oltava nykyistä huomattavasti pienempi hallinnollinen interventio.

http://global.finland.fi/public/default.aspx?contentid=164923&nodeid=15782&contentlan=1&culture=fi-FI

Kolme vuotta vanha juttu, mutta edelleen ajankohtainen. Kannattaa tosiaan Roopen porukoineen miettiä, onko Suomessa järkevää ajaa ruoantuotantoa alas seurauksista välittämättä. Henkilökohtainen mielipiteeni on, että tulevaisuudessa ruoan hinta tulee edelleen nousemaan - ehkä jopa inflaatiota nopeammin. Maapallon väestö kun taitaa kasvaa joka ainut sekunti, eikä ruoantuotannon tehokkuus kasva samaa tahtia.

Tuo satomittaus ja siitä tehty takaisinkytkentä seuraavien vuosien toimenpiteisiin, siinä täytynee harrastaa laajasti tieteellistä tutkimusta. Muuten voi tapahtua hölmöilyä.

Jos valitsemme sellaisen strategian, että sieltä , mistä tavaraa tulee paljon ja missä on paras ravinteiden hyväksikäyttöprosentti, sinne panostetaan edelleen, ja kompensoidaan tilan sallittua kokonaislannoitusta vähentämällä heikkotuottoisten peltojen ravinnetasoa, sillä ei taideta joutua kuin negatiiviseen kierteeseen. Ilman vakiohehtaaritukea ne heikkotuottoiset alat saattaisivat siis jäädä kokonaan pois viljelystä. Investoinnit perusparantamiseen kilpailevat viljavamman pellon hankinnan kanssa. Vuokrat ovat niin merkittävä kuluerä, että niiden sitominen sadontuottoon olisi myös välttämätön asia.

Se, että panostetaan eniten aina heikkotuottoisimpaan peltoon, on erittäin riskialtista. Voi olla, että pellon viljavuus ei siltikään nouse parhaimpien luokkaan. Maalaji, kaltevuus kuhunkin ilmansuntaan, metsän vaikutus, pohjavesitilanne.  Jokainen investoitu euro saattaa tuottaa huonommin kuin parhaaseen peltoon investoitu euro. Kokonaissadoissa voi egobuustailla, mutta selvästikään ei kyse ole optimaalisesta tuotantopanosten jakamisesta.

Koska pellon hankinnalla, ja sen pitämisellä viljelyssä on tavanomaisen kasvinviljelyn kanssa kilpailevia syitä, esimerkiksi eläinyksikkövaatimukset ja lannanlevitysala, on monessa yksittäistapauksessa satokartta-lannoitusoptimointi, ainakin maksullisena palveluna melkoista yliorganisoimista.

Lohkokohtaisena satotason kartoittajana tilavuusmitta saattaa mahdollistaa jo jonkinlaisen seurannan onnistumisesta. Esimerkiksi saman vuoden syysvehnän kylvöajalla on jopa olettamaani isompi vaikutus satotasoon (1500 - 6000 kg) , miten sen naputtelee johonkin satokartoitusautomaattiin ? Eli väärä kylvöpäivä käynnistäisi mittavat perusparannustoimenpiteet vai miten se nyt oli ?

Pienenä anekdoottina voisi mainita 60-luvun loppupuolen tapauksen, jossa aikaisemmin meidän lehmien lannalla doupattu pelto tuotti siihen aikaan erityisen suuria syysvehnäsatoja, pitkälle yli viisi tonnia hehtaarille, myytyä. Sitten pellolle tulee viljelijäksi alkuperäisen omistajan vävy, oikein maisteris-ihminen viljelytekniikan alalla, ja kertoili ylpeänä, että "kun hän laittaa tämän pellon kuntoon" , saa hän sittten vasta oikein kunnon sokerijuurikassatoja. Muutaman vuoden koetti, lopulta ei kasvanut kuin jotakin rikkaheinää. Yhtenä oikein limaisena vuotena emäntänsä oli heittämässä Hilleshögin tankkiin ritilän läpi pudonneita pieniä juurikkaita, ja puuskahti melkein itkuisena, "ja kun kaikki on tehty, mitä kirjat sanoo, mut ei vaan kasva !"

Kolmekymmentä vuotta kesti maan toipua, nykyisellä omistajalla tulee nähtävästi taas ihan mallikkaita satoja, kun tallausvauriot ja rikkaruohovaiva on vähitellen toipunut ennalleen.

-SS-

Juuri näin, samaa mieltä olen itsekin. Mä olen sen verran vanhanaikainen, että yritän aina saada parhaimman mahdollisen sadon ja pidän tilan hömppäheinäalan melko pienenä. Siksi vuokratarjouksia antaessa tuleekin arvioida tosi tarkkaan pellon kasvukunto ja muut SS:n mainitsemat tekijät (metsien varjostukset ym.). Mulla on yksi viiden hehtaarin vuokralohko, josta maksan 500€/ha, mutta tuo on niin hyvää maata, että saan sieltä melko varmasti huononakin vuonna viistonnia vehnää / 50 tonnia+ jurttia hehtaarilta. Brotkoparonit nyt tarjoavatkin viissataa hehtaarilta edes näkemättä vuokrakilpailun lohkoja... 

Viimeset 2 hehtaaria saapi odotella ensi viikkoon. Tai ensi kevääseen. Ei ole Ivory oikea lajike kylvää toukokuun lopussa kolmos-vyöhykkeelle ennestään viljavalle maalle. Muuta ei ollut tyhjän tilan täyttämiseen.

Mulla on vielä 6 hehtaaria Ivoryä pellossa täällä I-vyöhykkeellä. Jälkiversontaa tullut tänä vuonna niin pirusti, että vihreää on vielä liikaa joukossa. Josko sitä ens viikolla tai sitä seuraavalla puisi nuo pois.

Joko sää keräät ääniä kunnallisvaaleihin koska olet umpi sosialisti/kommari tai sitten oot helvetin hyvä provokaattori tai kerta kaikkiaan oot vaan ***** tyhmä.

Ei kun Roope näyttää olevan Edistyspuolueen miehiä. Muutamia lainauksia edistyspuolue.fi-sivuilta:

"Ihmisten pitää voida itse päättää omista asioistaan. Mielestämme ei ole oikein, että poliitikoilla ja virkamiehillä on valtaa puuttua tavallisten ihmisten yksityiselämään. Suomi ei saa olla holhousvaltio.

Julkinen sektorimme on liian suuri. Mielestämme verot ja sääntely ovat perimmäisiä syypäitä työttömyyteen, eriarvoisuuteen, köyhyyteen ja syrjäytymiseen.

Edistyspuolue haluaa tehdä Suomesta vapaan, tasa-arvoisen, ihmiskeskeisen ja luonnonarvoja suojelevan yhteiskunnan, jossa jokaisella on mahdollisuus onnellisuuteen ja hyvinvointiin. Edistyspuolue ei aja minkään eturyhmän asiaa muiden kustannuksella. Tärkein päämäärämme on ihmisten vapauden, hyvinvoinnin ja vaurauden edistäminen."

Voi isäkissan ***** mitä pelleilyä.

Mitenkäs kokous meni?
Iltapäivä lehdissä ei ainakaan ole luettavaa ollut... 

Sinne kokoukseen ei maajusseja oikein kerennyt paikalle, kun sattui hyvät puintikelit samaan aikaan. Mun poliisikaveri oli pitänyt oman esitelmänsä jokamiehen oikeuksista ja tieliikennelaista. Kuulemma sen jälkeen ohjelmassa oli seurannut vapaa sana -osio, jossa ahdasmieliset maajussit olivat saaneet kuulla kunniansa...

Naapuri käväisi tuolla tallilla kertomassa toiveensa, ettei tiellämme ja metsissämme enää ratsastettaisi. Sama meno vaan jatkuu. Perkele ihan sama minulle. Kertoo nykypäivän yhteiskunnasta vaan sen, että oikeuksien perään ollaan aina huutamassa, mutta velvollisuuksista ei ole tietoakaan.

Eli et sitten kerrasta oppinu..... Toi jurtteilu taitaa olla vähän kun öljykasveilu. Vituiks menneiden vuosien jälkeen seuraavat 3kk painotetaan sanoja EI KOSKAAN. Ja taas laitetaan.

Vähän ku ryyppääminen ja rapula. Kunnon koomat ja ilman korjausta, kauhee kanuuna, ei koskaan enää. Kolme päivää ja "Hmm... janottaa.."

Se on juurikin noin tuon juurikkaan kanssa. Tai totuuden nimissä pitää kyllä sanoa, että viimevuotista rypemistä lukuunottamatta jurtin kanssa pelaaminen on ollut ihan mukavaa hommaa. Mä en oikein ymmärrä kollegoiden rutinaa juurikkaan viljelyn hankaluudesta, mun mielestä nämä nykyiset satoisat lajikkeet antaa ihan mukavan katetuoton viljaan verrattuna. Ehkä se rutina johtuu siitä, että takavuosina juurikastilillä vaihdettiin aina Jorma Peura ja Mersu uudemmaksi ja ylimääräisillä ostettiin vielä pari hehtaaria maata päälle... 

Mutta takaisin ketjun aiheeseen, viime vuonna mun juurikkaat olisi kyllä jääneet peltoon ilman nikotiinia!

Laita aikasia ja myöhäsiä. Jaksottuu sopivasti puinnit ja keliongelmat voi puolittua. Ja tietenkin se aikainen kylvö.

Nii, siitäkin huolimatta voi mennä perseelleen..........

Juuri näin, erittäin hyvin sanottu siellä perällä... Mulla vilja-ala kasvaa ens vuodeksi lähemmäs sataan hehtaariin, niin voisi noita lajikkeita laittaa useampiakin. Toi Picolo on kyllä muuten tosi hyvän oloinen lajike, satotaso on nyt tähän asti puiduista lähempänä kuutta kuin viittä tonnia hehtaarilta (kuivaa viljaa).  Kaurassa luovun varmaan Ivorystä ja laitan Ingeborgin kaveriksi aikaista Peppiä, josta kaverilla on pienillä panostuksilla erinomaisia kokemuksia.

100 hehtaaria eli baltiarallaa 8 tonnia liikevaihtoa..
En nyt jaksais alkaa hehkuttaa tosta mitään..
Alle 10ha OMA vilja-ala antaa jo reilusti enemmän..

Komppaan Paalinpyörittäjää. Mulla on vanha 80-luvun puimuri ja naapureita voin jeesata, jos heidän koneensa prakaavat. Mihinkään laajamittaisempaan "urakointiin" en ryhdy; vanha kone kuluu aikaisemmin loppuun ja liikevaihto ei touhussa päätä huimaa.

15 hehtaaria olisi vielä jäljellä Picolo-vehnää ja viitisen hehtaaria Ivory-kauraa. Aattelin pitää kylmästi viikon tauon, on molemmat vielä sen verran raakaa. Kai ne ehtii vielä puimaan ennen juurikkaan nostoa. Vehnä on kylvetty toukokuun alkupuolella, mutta saanut maksimilannoitukset, lisätypet ja tautiaineet...

Pitää ens vuodeksi miettiä lajikevalikoimaa uusiksi, laitan kaikkein aikaisimpia lajikkeita, vaikka täällä A-alueen eteläosissa viljelenkin.

Nuuskaa olen käyttänyt purkin päivässä parisenkymmentä vuotta.

Kuka sitä palaveria kutsui kokoon? Ypäjällä (1 hevonen/3 asukasta) auttaa paljon kun siellä on valtion hevosille pyhittämää maata, tietä ja jopa siltoja, sekä kunta juonessa mukana. Kyllä ne sielläkin yksityisteillä klopottelee, mutta yleensä aivan kävelyvauhtia. Ja moottorikulkijoilla aina oletuksena että joka puskan takaa lähestyy ratsu reima.

http://ec.europa.eu/environment/life/project/Projects/index.cfm?fuseaction=home.showFile&rep=file&fil=LIFE04_ENV_FIN_000299_LAYMAN_FI.pdf

http://www.liikenneturva.fi/www/fi/toimipaikat/lahti/lahden_tiedotteet.php?we_objectID=7873

http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu04859.pdf

Hevostilan väki päätti kutsua kyläparlamentin koolle. Kyllä täällä meidänkin suunnalla on hevosia myös muilla tiloilla eli hevonen on ihan tuttu näky "katukuvassa". Ja tottakai varovasti yritetään ajella erityisesti yleisillä teillä ja tuolla omallakin pätkällä. Asiassa vaan huvittaa erityisesti tämän rouvan asenne meidän peltotiellä liikkumiseen.

Entä jos ilmoittaisit vuonna 2013 sen viherkesannoksi? Tuolloin ei ole niin tarkkaa siitä että minkälaisia hömppäheinäkasveja siellä rehottaa. Sitten vetäiset loppukesällä glyfot ja kylvät syksyllä 2013 syysviljan puhtaaseen peltoon.

Tämä olisi kaikkein yksinkertaisin vaihtoehto. Viherkesannolle ei vaan taida saada ympäristötukea, vaikka kustannuspuoli olisi kyllä kohdillaan.

Kyllä maaseudulle(kin) pitäisi mahtua monenmoista kulkijaa ja ammatinharjoittajaa. Nämä ongelmat johtuu mun nähdäkseni siitä, että kiinteistönvälittäjät markkinoivat nykyään kaikkia entisiä tilakeskuksia hehtaarin tontilla "hevostiloina".

Meidän kylillä roihahti tänä vuonna oikein kunnon hevossota. Tuohon aukean toiselle laidalle nuoripari perusti pari-kolme vuotta sitten unelmiensa hevostilan, jossa omaa lääniä on tuo mainittu hehtaari. Bisnes lähti tässä keskisuuren kaupungin vieressä rullaamaan ja nyt heillä on viiden oman kaakin lisäksi kymmenkunta hoitohevosta. Hieno juttu ajattelin aluksi, saatiinpa kuntaan pari uutta veronmaksajaa lisää. Ongelmana "hevostilalla" vaan on omien ratsastusmaastojen puute.

Mulla on parin muun isännän kanssa kolmisen kilometriä pitkä pelto- /metsäautotie. Ratsukoita alkoi tielle ilmestymään pikku hiljaa, eikä asia meitä millään tavalla häirinnyt, koska yksittäiset ratsastajat liikkuvat jokamiehenoikeuden perusteella. Pikkuhiljaa ratsastusreitit laajentuivat metsiin ja kuusikoissa alkoi jo olemaan juuretkin näkyvillä. Samalla "tilan" palvelurepertuaariin tuli mukaan johdetut hevossafarit - pääosin meidän tiellä ja metsissä tottakai. Olen näistä tien osakkaista kait kaikkein rauhallisin, joten minut suostuteltiin puhumaan järkeä tallin omistajille. Kerroin, että tuollaiset kymmenen kaakin letkat eivät kyllä enää kuulu jokamiehenoikeuden piiriin ja että metsissä ratsastaminen pitää lopettaa välittömästi, koska tuhojakin on alkanut ilmestyä metsiin. Pariskunta lupasi muuttaa toimintatapaansa ja asiasta keskusteltiin ymmärtääkseni ihan rakentavassa hengessä. Ehdotin myös, että voisi olla mahdollista jatkaa bisnestä tiellämme, mikäli saisimme pienehkön korvauksen tien ylläpidosta. Tähän ei pariskunnalla kuitenkaan ollut halua.

Viime viikonloppuna tapahtui sitten viimeinen käänne. Olin lauantaina menossa kovalla kiireellä puimaan ohria ko. tien varressa olevalle lohkolle. Metsäisen tieosuuden jälkeisessä mutkassa pitikin painaa tappurin jarrut täysillä pohjaan kun vastaan tuli kymmenen hepan saattue. Vähän aikaa kädet kävivät kuin turkkilaisella v*tunsuolaajalla, mutta jotenkuten onnistuin pysymään ojien paremmalla puolella. Hyppäsin puimakoneen päältä pois ja kävin antamassa yksilöllistä palautetta kolonnaa johtaneelle "tilan" emännälle. Emäntä kehotti minua haistamaan naisen sukupuolielintä (epäselväksi jäi oliko tämä jonkinlainen lupaus ) ja heti vastapalloon akka kysyi, millä oikeudella ajoin niin kovaa ja vielä ilman ajovaloja?! Hermoni paloivat lopullisesti, kun kuulin olevani "kepulainen tukiaispelle".

Eilen sähköpostiini kolahti kutsu saapua tulevana viikonloppuna keskustelutilaisuuteen, jossa olisi tarkoitus puida kyläläisten kesken, "miten ratsutilan X:n liiketoiminta turvataan ratsastusmaastoja rajoitettaessa". Soitin samalta istumalta poliisikaverilleni ja pyysin häntä tulemaan kertomaan virkavallan terveiset asiaan. Josko poliisisedän läsnäolo rauhoittaisi tunnelmaa ja henkirikoksilta vältyttäisiin...

Vielä selvennyksenä, että minulla ei ole mitään ratsastusta ja ratsastajia vastaan. Hevonen on hieno eläin ja itsekin pari kertaa hevostelua kokeilleena ymmärrän hyvin, että se on varmasti mukava ja kehittävä harrastus. Näitä hevostilojakin tarvitaan tuomaan veroeuroja kuntiin ja ehkä vähän elinvoimaakin nuutuviin maalaiskyliin, mutta naapurin tontillekaan ei saa käsittääkseni ilman lupaa rakentaa.

Kevätkynnöstä näillä savikoilla mulla on yksi ainoa kokemus - ensimmäinen ja viimeinen. Niitä hevosen pään kokoisia savikönnejä ei tahdo saada rikki tasojyrsimelläkään. Lautasmuokkain on kyllä varmaan hyvä vaihtoehto. Tuo keväällä perustettu nurmi on kyllä jo nyt tosi tuuheaa, koska jostakin syystä nykyinen viljelijä ajoi siihen keväällä apulantaa aivan tuelta, tarkoitus oli kai viljellä vielä muutama vuosi.