.........
Siinä mielessä maaliskuun lannoituksen tarpeen voi kyseenalaistaa. Tosin, jos pelto on kirpakalla aamupakkasella sopivan kantava, mikäs siinä huiskiessa. Toisaalta uskon, että lannoittaminen routaiseen maahan ja talvisen sääjakson alle monta viikkoa ennen kasvuunlähtöä hukkaa lannoitteen vaikutusta siinä missä ns. "kasitonnari-ikkunasta" myöhästyminenkin.
Tämä on ollut myös neuvonnan viesti. Se juontaa juurensa Jaakko Köylijärven Mietoisissa teettämään syysvehnän lannoitusaikataulua vertailevaan koesarjaan vuosina 1969-1973/1/
Vain kevätrinteessä oleva savimaa oli jo pitävää, kävin viime päivinä ottamassa kuvia kasvipeitteisyysselvityksiä varten, eikä pehmeä kura kovettunut parina viime yönä riittävästi edes saappaan kantavaksi. Jos ennustettu noin 20 mm sademäärä pääsiäisen jälkeisellä viikolla toteutuu, se on ehkä jo liikaa, kun maassa on hieman routaa vielä. Saattaa lannoite lähteä kävelemään.
Itua ja Vastetta - hankkeessa on tutkittu myös kevään sijoituslannoituksen vaikutusta: Varsinkin viime keväänä saatu tulos on huomattava:
https://www.atriatuottajat.fi/hankkeet/itua-ja-vastetta--hanke/syysvehnan-kevainen-sijoituslannoitus-ravinnekuormituksen-vahentajana/Itse joskus kokeilin rivilannoittimella piikit kevyesti maata viiltäen samaa. En tiedä, oliko mutu - tuntumalla saatu parempi kasvu maanpinnan rikkomisen vain maahan sekoitetun lannoituksen tulosta. Ainakin paripyörillä tiuhaan tallaamalla rousteen vaivaama kasvusto lähti paremmin elpymään, siksi jyräystä olen joinakin roustevuosina miettinyt vakavasti. Vain pyörien väliin jäänyt alue näytti selvästi heikommalta ja keltaisemmalta.
Mutta nämä nyt ovat semmoisia kuivanmaan ongelmia. Hikevillä mailla lannoite tulee paremmin käyttöön, ja karjatiloilla reilu fosforilannoitus auttaa muutenkin syysviljoja.
-SS-
/1/ Köylijärvi, Jaakko. Maatalouden Tutkimuskeskus, Lounais-Suomen koeaseman tiedote nro 3. Mietoinen 1975.