Lainaus käyttäjältä: Jalo - 13.05.13 - klo:23:46

Maitokilot ovat osa tuotosta, mutta jollei pitoisuuksista ole mitään tietoa, niin ostajalle tuleva informaation kahdesta lehmästä on esim. tässä:

Lehmä A* 14523
Lehmä B*  9289

Valinta lienee ostajalle helppo, kun on molemmilla "puhdas" lehmäkortti ilman hoitomerkintöjä ja ikää suunnilleen saman verran?

Tarkkailutulos 2012 antaa hieman vinkkiä siitä, että ostajaa odottaisi pieni yllätys valitsi kumman vaan:

Lehmä A*  14543- r% 2.71- rkg 394- v% 2.80- vkg 407
Lehmä B*    9289- r% 4.31- rkg 400- v% 4.18- vkg 388

Näissä pitoisuuksissa kiinnostaa aina se millainen näytteenottotapa taustalla onkaan. Ja onko näyte otettu aamu- vai iltamaidosta. Vai molemmista, suhteellisesti oikein.

Näytteet on otettu robotin näytteenottoboksilla, molemmat ovat useamman keran poikineita lehmiä ja iso ero pitoisuuksissa toistuu vuosittain. Tosin se toki vähän kärjistyi viime vuonna normaalista hieman isommaksi.   B tulee suvusta jossa pitoisuudet ovat olleet kautta linjan hyvin korkeita, A:lla taas on emälinjassa takanaan aika vankkaa perimää toiseen suuntaan. Toki molemmat edeutsavat sukujensa äärilaitaa.  Pitoisuuksien meijerivertailukaan ei meillä ainakaan karjatasolla ole pielessä.

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 14.05.13 - klo:06:38

Lainaus käyttäjältä: Jalo - 13.05.13 - klo:23:46

Maitokilot ovat osa tuotosta, mutta jollei pitoisuuksista ole mitään tietoa, niin ostajalle tuleva informaation kahdesta lehmästä on esim. tässä:

Lehmä A* 14523
Lehmä B*  9289

Valinta lienee ostajalle helppo, kun on molemmilla "puhdas" lehmäkortti ilman hoitomerkintöjä ja ikää suunnilleen saman verran?

Tarkkailutulos 2012 antaa hieman vinkkiä siitä, että ostajaa odottaisi pieni yllätys valitsi kumman vaan:

Lehmä A*  14543- r% 2.71- rkg 394- v% 2.80- vkg 407
Lehmä B*    9289- r% 4.31- rkg 400- v% 4.18- vkg 388

Näissä pitoisuuksissa kiinnostaa aina se millainen näytteenottotapa taustalla onkaan. Ja onko näyte otettu aamu- vai iltamaidosta. Vai molemmista, suhteellisesti oikein.

Näytteet on otettu robotin näytteenottoboksilla, molemmat ovat useamman keran poikineita lehmiä ja iso ero pitoisuuksissa toistuu vuosittain. Tosin se toki vähän kärjistyi viime vuonna normaalista hieman isommaksi.   B tulee suvusta jossa pitoisuudet ovat olleet kautta linjan hyvin korkeita, A:lla taas on emälinjassa takanaan aika vankkaa perimää toiseen suuntaan. Toki molemmat edeutsavat sukujensa äärilaitaa.  Pitoisuuksien meijerivertailukaan ei meillä ainakaan karjatasolla ole pielessä.

Kummallakin on jalostuksessa tuijotettu vain valkuais- ja rasvatuotoksia.

Ei ihan noinkaan, korkean pitoisuuden lehmän emä on tullut karjaan alkiona.  Matalan pitoisuuden suku on omasta karjasta, Kantaemä oli toinen lehmä karjan historiassa joka ylitti 10000 maitokiloa, valitettavasti hyvin matalilla pitoisuuksilla ja periytti sitä myös erittäinkin vakaasti.

Ei ihan noinkaan, korkean pitoisuuden lehmän emä on tullut karjaan alkiona.  Matalan pitoisuuden suku on omasta karjasta, Kantaemä oli toinen lehmä karjan historiassa joka ylitti 10000 maitokiloa, valitettavasti hyvin matalilla pitoisuuksilla ja periytti sitä myös erittäinkin vakaasti.

Eikös kumallakin ollut melkein saman verran rasva ja valkuaiskiloja?

Lainaus käyttäjältä: Jalo - 14.05.13 - klo:11:22

Ei ihan noinkaan, korkean pitoisuuden lehmän emä on tullut karjaan alkiona.  Matalan pitoisuuden suku on omasta karjasta, Kantaemä oli toinen lehmä karjan historiassa joka ylitti 10000 maitokiloa, valitettavasti hyvin matalilla pitoisuuksilla ja periytti sitä myös erittäinkin vakaasti.

Eikös kumallakin ollut melkein saman verran rasva ja valkuaiskiloja?

Mutta mietis miten paljon enemmän utareita rasittaa jos lehmä kantaa niissä joka päivä 15 kiloa ylimääräistä vettä 

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 14.05.13 - klo:18:00

Lainaus käyttäjältä: Jalo - 14.05.13 - klo:11:22

Ei ihan noinkaan, korkean pitoisuuden lehmän emä on tullut karjaan alkiona.  Matalan pitoisuuden suku on omasta karjasta, Kantaemä oli toinen lehmä karjan historiassa joka ylitti 10000 maitokiloa, valitettavasti hyvin matalilla pitoisuuksilla ja periytti sitä myös erittäinkin vakaasti.

Eikös kumallakin ollut melkein saman verran rasva ja valkuaiskiloja?

Mutta mietis miten paljon enemmän utareita rasittaa jos lehmä kantaa niissä joka päivä 15 kiloa ylimääräistä vettä 

Nimen omaan! Tuijotetaan vain sonnia valitaessa maitotuotos indeksiä joka on reilusti yli 100, valkuaistuotos indeksiä mikä on myös reilusti yli 100 ja rasvatuotos indeksiä mikä myös on reilusti yli 100. Pitäisi se maitotuotos indeksi katsoa alle 100 ja kaksi muuta yli 100, niin pitoisuudet nousee maidossa.

Jossain robottitilalla nuo liian paljon vettä lypsävät lehmät lienevät jo hidasteena  Kun sitä vettä imetään tuntitolkulla pienistä rei`istä tilatankkiin.. Eikä liian laiha maito ole tietysti meijerinkään etu, ainakaan juustomeijerin..

Tietysti meijeri maksaa vesikuutiosta 650€/motti. Vai paljonko maksaakaan nykyään. Vahva maito on kuitenkin varmaan parempi koko ketjulle

Jossain robottitilalla nuo liian paljon vettä lypsävät lehmät lienevät jo hidasteena  Kun sitä vettä imetään tuntitolkulla pienistä rei`istä tilatankkiin.. Eikä liian laiha maito ole tietysti meijerinkään etu, ainakaan juustomeijerin..

Tietysti meijeri maksaa vesikuutiosta 650€/motti. Vai paljonko maksaakaan nykyään. Vahva maito on kuitenkin varmaan parempi koko ketjulle

Jonkun viisaan pitäsi laskea että kumpaan menee suhteessa enemmän rehua vahvaan maitoon jota tulee vähemmän vai laihaan maitoo jota tulee enemmän.

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 15.05.13 - klo:05:23

Jossain robottitilalla nuo liian paljon vettä lypsävät lehmät lienevät jo hidasteena  Kun sitä vettä imetään tuntitolkulla pienistä rei`istä tilatankkiin.. Eikä liian laiha maito ole tietysti meijerinkään etu, ainakaan juustomeijerin..

Tietysti meijeri maksaa vesikuutiosta 650€/motti. Vai paljonko maksaakaan nykyään. Vahva maito on kuitenkin varmaan parempi koko ketjulle

Jonkun viisaan pitäsi laskea että kumpaan menee suhteessa enemmän rehua vahvaan maitoon jota tulee vähemmän vai laihaan maitoo jota tulee enemmän.

Eikö tuo ole aika helppo päätellä, tietenkin siihen vahvaan maitoon jota on vähemmän tarvitaan vähemmän rehua. Toki eläimen elopainokin vaikuttaa ylläpitoenergian määrään, mutta jos on samankokoiset ja ikäiset lehmät niin pitoisuuslehmien pitäminen on edullisempaa jo senkin vuoksi että niiden utarerakennetta ja elimistöä ei rasiteta korkeilla nestetuotoksilla.

Näin voisi veikata, myös juomaveden tarvehan on huomattavasti pienempi..

Tuli viimeisimmät mittalypsytiedot. Ketoosista kärsineillä on selvästi alin valkuainen ja kokonaisvalkuaista on ilmeisesti laskenut (lähinnä mustien) ensikoiden matala valkuaisen taso jonka herkästi pistäisin energiavajeen piikkiin. Saa nyt katsoa mitä asialle voi tehdä ilman että ay:t muuttuvat palloiksi, neste-energiaa herumiskaudella olevat jo vähän saavat robolta.

Edit: Ja voimme myös karjantarkkailun kautta tarkastaa millaisia pitoisuuksia näiden emälinjoilla on ollut ja tehdä sen peruteella ruokinta- ja hoitopäätöksiä.

Mutta tässä taas yksi esimerkki siitä mitä hyötyä tarkkailusta on. Varsinkin parsinavetassa jossa yksilöllinen ruokinta on helpompaa ja toisaalta muuta dataa saa huonommin ellei ole erityisen tarkkana tuotantokäyrien ja eläimen ruokahalun yms kanssa.

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 15.05.13 - klo:05:23

Jossain robottitilalla nuo liian paljon vettä lypsävät lehmät lienevät jo hidasteena  Kun sitä vettä imetään tuntitolkulla pienistä rei`istä tilatankkiin.. Eikä liian laiha maito ole tietysti meijerinkään etu, ainakaan juustomeijerin..

Tietysti meijeri maksaa vesikuutiosta 650€/motti. Vai paljonko maksaakaan nykyään. Vahva maito on kuitenkin varmaan parempi koko ketjulle

Jonkun viisaan pitäsi laskea että kumpaan menee suhteessa enemmän rehua vahvaan maitoon jota tulee vähemmän vai laihaan maitoo jota tulee enemmän.

Laihaan maitoon menee suhteessa enemmän energiaa elikkäs rehua. Toisaalta.... liian laiha maito kertoo siitä että elukka on sisältä sairas, eli ei siihen mitenkään pyrkiä kannata.