Tiesikkä muuten et 50ha maata ja 100 mullia= 979e/ha.. A-alueella...

Täällä B-alueella päästään yli kahden tonnin kun tuplataan eläintiheys. Eikä kannata.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 28.02.09 - klo:22:13

Tiesikkä muuten et 50ha maata ja 100 mullia= 979e/ha.. A-alueella...

Täällä B-alueella päästään yli kahden tonnin kun tuplataan eläintiheys. Eikä kannata.

Taitaa olla tilakohtasia nuo kannattavuusongelmat. 

Lainaus käyttäjältä: nautafarmari - 01.03.09 - klo:00:04

Lainaus käyttäjältä: cosmic_cowboy - 28.02.09 - klo:22:25

Lainaus käyttäjältä: SKN - 28.02.09 - klo:22:13

Tiesikkä muuten et 50ha maata ja 100 mullia= 979e/ha.. A-alueella...

Täällä B-alueella päästään yli kahden tonnin kun tuplataan eläintiheys. Eikä kannata.

Taitaa olla tilakohtasia nuo kannattavuusongelmat. 

Vai eroja laskutaidossa?

Kannattavuus ei perustu pelkkiin tukiin, muutenhan kaikki mullitilat olisivat jo lopettaneet etelässä.

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 28.02.09 - klo:17:04

Lainaus käyttäjältä: totuuden torvi - 28.02.09 - klo:16:53

Kun täällä etelässä tilanpito ei enää kannata , niin eikö kannata myydä ?
Ostaa  C alueelta huomattavasti  suurenpi tila, kun viljeltymaa on siellä huokeanpaa  ja kun siellä on parenmat tuet, laittaa vaikka maitotila. Siellä on hyvää aluetta  raivata lisämaata,  tuossa keski- pohjanmaala ja pohjois-savossa  on todella poppia raivata peltoa lisää, eikä maksa paljon. Metsä pois ja heinälle. Kävin Kiuruvedellä saakka niin siellä monet raivaa ympäri vuoden yhdellä koneela peltoa. Helposti kone tekee 100 ha lisää viljeltyä.

Tässä olen samaa mieltä, jos pienen ja kannattamattoman tila A-alueella myy jollekkin toiselle tilalle lisämaaksi, niin silloin A-alueelle syntyy yksi suurempia ja kannattavampi yksikkö, myyjä voi ostaa C-alueelta riittävän suuren tilan joltakin luopujalta, jolla ei ole jatkajaa tai pääomia tilan kehittämiseen.
Tavallaan tämä pitäisi ottaa luonnollisena rakennekehityksenä alalla ja jopa kannustaa siihen.
Ehkä tälläista toimintaa varten voitaisiin räätälöidä jokin ihan oma tukirahakin, joka nopeuttaisi päätöksen tekoa.

Ja missähän täällä sitä ylimäärästä maata on? 

No meillä on kunta tehnyt kyselyn toimijoiden parissa, noin 26 %:tia tiloista lopettaa ennen vuotta 2013, kun tilalla ei ole jatkajaa ja näinollen kaikki investoinnit on lopetettu ja nykyinen omistajapari jäähdyttelee, kunnes pääsevät eläkkeelle.
Eli joka neljäs tila poistuu, jokatapauksessa toiminnasta, varmasti myyntihalukkuutta löytisi, jos ostajia tulisi etelästä.

kaikkihan siitä hyötyy, etelässä tilakoko kasvaa joka parantaa kannattavuutta, A/B alueen pienet kanattamattomat jussit saisivat isomman ja paremmin kannattavan tilan alleen muualta ja C-alueen luopuja saisi järkevän hinnan tilastaan, paikkakunnalla kyseinen elinkeino jatkuisi, joka piristää kauppaa jne ....

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 28.02.09 - klo:17:04

Lainaus käyttäjältä: totuuden torvi - 28.02.09 - klo:16:53

Kun täällä etelässä tilanpito ei enää kannata , niin eikö kannata myydä ?
Ostaa  C alueelta huomattavasti  suurenpi tila, kun viljeltymaa on siellä huokeanpaa  ja kun siellä on parenmat tuet, laittaa vaikka maitotila. Siellä on hyvää aluetta  raivata lisämaata,  tuossa keski- pohjanmaala ja pohjois-savossa  on todella poppia raivata peltoa lisää, eikä maksa paljon. Metsä pois ja heinälle. Kävin Kiuruvedellä saakka niin siellä monet raivaa ympäri vuoden yhdellä koneela peltoa. Helposti kone tekee 100 ha lisää viljeltyä.

Tässä olen samaa mieltä, jos pienen ja kannattamattoman tila A-alueella myy jollekkin toiselle tilalle lisämaaksi, niin silloin A-alueelle syntyy yksi suurempia ja kannattavampi yksikkö, myyjä voi ostaa C-alueelta riittävän suuren tilan joltakin luopujalta, jolla ei ole jatkajaa tai pääomia tilan kehittämiseen.
Tavallaan tämä pitäisi ottaa luonnollisena rakennekehityksenä alalla ja jopa kannustaa siihen.
Ehkä tälläista toimintaa varten voitaisiin räätälöidä jokin ihan oma tukirahakin, joka nopeuttaisi päätöksen tekoa.

Jotenkin järkevää mutta vika siinä että joutuisi esimerkiksi jonkun emo-heikin kaltaisen ökyilijän naapuriksi Tietysti tuon voi ajatella toisinkinpäin

Täällä sinä olisit iiso tilallinen, ajattele sitä kun olet siellä kotipaikallasi kaikkia muita kadehtinut, olisit kerrankin kadehtimisen kohde ....
Onhan se melkoinen elämänmuutos.

Lainaus käyttäjältä: cosmic_cowboy - 28.02.09 - klo:22:25

Lainaus käyttäjältä: SKN - 28.02.09 - klo:22:13

Tiesikkä muuten et 50ha maata ja 100 mullia= 979e/ha.. A-alueella...

Täällä B-alueella päästään yli kahden tonnin kun tuplataan eläintiheys. Eikä kannata.

Taitaa olla tilakohtasia nuo kannattavuusongelmat. 

Aha? Ja kommentoijan tukialue on? Nyt ollaan pengottu näitä tukia ja tuloksia, mutta vielä ei ole esitelty lihanautatilaa jolla olisi verotettavaa tuloa enemmän kuin tukia, mutta nyt taisi löytyä?

Totta kai C-alueella päästään vielä hurjempiin lukuihin, jos sielläkin sattuisi olemaan joku naudankasvattaja seudulla, jossa sika- ,siipikarja- ja erikoiskasvitilat ovat huudattaneet pellonhinnat yli 500/10000 tasolle.

Alkuperäinen idea 90-luvun alusta oli käyttää runsasta sivutuoterehutarjontaa tehokkaasti ja siinä sivussa tuli opittua tehokasta nurmiviljelyä. Halvan viljan aikaan ei tuntunut mielekkäältä panostaaa sen omaan tuotantoon em. ympäristössä. Teurastamojen kilpailu on keskittynyt hyvän tuottajahinnan tarjoamisen sijasta siihen mikä firma pystyy hommaamaan vasikoita omaan ketjuunsa. Kilpaillut vasikat maksaa kasvattaja. Kalliille vasikalle haettiin vastinetta korkeilla teuraspainoilla, jota tuki teurastuspalkkio ja teurastamojen hinnastot.

Viime vuonna sitten oltiin tilanteessa, jossa teurastuspalkkiot, kansalliset tuet ja sonnipalkkiot olivat kaikki pienentyneet, ostoviljan ja imussa sivutuoterehujen hinnat pomppasivat, korot, energia ym. tapissa. Kasvattamotilaa oli rakennettu erityisesti C-alueelle siihen malliin, ettei vasikanhinnan laskua tarvinnut odotella.

Tässä on aika hyvä kooste kehityksestä:
http://www.mm.helsinki.fi/mmtal/mae/opiskelu/docs/KandityoKorvenoja.pdf

Siinäkin kiinnittää huomiota valtava tukiero AB ja C-alueiden välillä. Sitä ei kurota umpeen millään tilakohtaisilla tempuilla. Vttuilun sijaan voit esittää keinoja vaikka sisäisen sankarin esiin manaamisesta alkaen mitä olisi tehtävissä.

Kun siihen et pysty, laske piruuttasi yli 330 kiloisen Ay-rotuisen sonnin todellinen päiväkohtainen rehuhyötysuhde ja mieti, onko tässä mitään järkeä esim. ihmiskunnan kannalta.

Eestin paras lypsykarjatila kasvattaa sonnivasikat 12 kk ikään. Tilan mahtavaan management-tasoon luottaen uskon että niillä main olisi optimi. Jos vasikka olisi ostettu teininä suomalaisen lihatalon välityksestä, sen teurashinta olisi selvästi alle ostohinnan!

Lainaus käyttäjältä: nautafarmari - 01.03.09 - klo:00:04

Lainaus käyttäjältä: cosmic_cowboy - 28.02.09 - klo:22:25

Lainaus käyttäjältä: SKN - 28.02.09 - klo:22:13

Tiesikkä muuten et 50ha maata ja 100 mullia= 979e/ha.. A-alueella...

Täällä B-alueella päästään yli kahden tonnin kun tuplataan eläintiheys. Eikä kannata.

Taitaa olla tilakohtasia nuo kannattavuusongelmat. 

Aha? Ja kommentoijan tukialue on? Nyt ollaan pengottu näitä tukia ja tuloksia, mutta vielä ei ole esitelty lihanautatilaa jolla olisi verotettavaa tuloa enemmän kuin tukia, mutta nyt taisi löytyä?

Totta kai C-alueella päästään vielä hurjempiin lukuihin, jos sielläkin sattuisi olemaan joku naudankasvattaja seudulla, jossa sika- ,siipikarja- ja erikoiskasvitilat ovat huudattaneet pellonhinnat yli 500/10000 tasolle.

Alkuperäinen idea 90-luvun alusta oli käyttää runsasta sivutuoterehutarjontaa tehokkaasti ja siinä sivussa tuli opittua tehokasta nurmiviljelyä. Halvan viljan aikaan ei tuntunut mielekkäältä panostaaa sen omaan tuotantoon em. ympäristössä. Teurastamojen kilpailu on keskittynyt hyvän tuottajahinnan tarjoamisen sijasta siihen mikä firma pystyy hommaamaan vasikoita omaan ketjuunsa. Kilpaillut vasikat maksaa kasvattaja. Kalliille vasikalle haettiin vastinetta korkeilla teuraspainoilla, jota tuki teurastuspalkkio ja teurastamojen hinnastot.

Viime vuonna sitten oltiin tilanteessa, jossa teurastuspalkkiot, kansalliset tuet ja sonnipalkkiot olivat kaikki pienentyneet, ostoviljan ja imussa sivutuoterehujen hinnat pomppasivat, korot, energia ym. tapissa. Kasvattamotilaa oli rakennettu erityisesti C-alueelle siihen malliin, ettei vasikanhinnan laskua tarvinnut odotella.

Tässä on aika hyvä kooste kehityksestä:
http://www.mm.helsinki.fi/mmtal/mae/opiskelu/docs/KandityoKorvenoja.pdf

Siinäkin kiinnittää huomiota valtava tukiero AB ja C-alueiden välillä. Sitä ei kurota umpeen millään tilakohtaisilla tempuilla. Vttuilun sijaan voit esittää keinoja vaikka sisäisen sankarin esiin manaamisesta alkaen mitä olisi tehtävissä.

Kun siihen et pysty, laske piruuttasi yli 330 kiloisen Ay-rotuisen sonnin todellinen päiväkohtainen rehuhyötysuhde ja mieti, onko tässä mitään järkeä esim. ihmiskunnan kannalta.

Eestin paras lypsykarjatila kasvattaa sonnivasikat 12 kk ikään. Tilan mahtavaan management-tasoon luottaen uskon että niillä main olisi optimi. Jos vasikka olisi ostettu teininä suomalaisen lihatalon välityksestä, sen teurashinta olisi selvästi alle ostohinnan!

No turha tästä on vauhkota, korkeat teuraspainot on teurastamojen etu, koska käsittely aika ei paljon muutu vaikka eläimen koko kasvaakin, silloin teusastuskustannukset jaettuna kilokohtaisesti laskee, tästä johtuu Suomen korkeat teuraspaino/teuraspalkkio vaatimukset, joita tosin taidettiin nyt laskea tänä vuonna.

Tottakai viljelijän kannattaisi teurastaa sonni välittömästi senjälkeen kun nopein kasvu sonnissa on tapahtunut, eli siinä 12-16 kuukauden iässä, mutta teurastamoille pienten eläinten käsittely on kustannuskysymys, joten se on lobannut teuraspalkkion vaatiman teuraspainon niin ylös, että sonnia pitää kasvattaa useampi vuosi.

Tässä on aika hyvä kooste kehityksestä:
http://www.mm.helsinki.fi/mmtal/mae/opiskelu/docs/KandityoKorvenoja.pdf

Siinäkin kiinnittää huomiota valtava tukiero AB ja C-alueiden välillä. Sitä ei kurota umpeen millään tilakohtaisilla tempuilla. Vttuilun sijaan voit esittää keinoja vaikka sisäisen sankarin esiin manaamisesta

Ja tämä oli taas täyttä asiaa ja fatkaa. Tosin tuo sisäisen saknarin esiin manaaminen lienee lähinä *****ilua? Mutta tukierolle on voitava tehdä jotkakin jos ab-alueella kotielöintuotanto halutaan säilyttää sekä sika että nauta että maito sen pitäisi olla kaikille laksemaan ja ajattelemaan pystyville ihan selkeä kiitsämätön tosiasia. Jos tukiero säilyy niin mitkään siäsiset sankarti eivät paljon auta. Mutta ei kai siinä muu toisaan auta kuin tuoda tukieort julkisuuteen ennen seuraavia vaaleja summien kera kuten nyktin huomattiin mitä eu-tukien juklistaminen saa mielipiteisä aikaan ja vaaleissa edellen enemmistön katna ratkaisee ja jos enemitsö on sitä mieltä että sopimusket tai tukitasot uusiksi niin nehän menvät uusiski?

Lainaus käyttäjältä: cosmic_cowboy - 28.02.09 - klo:22:25

Lainaus käyttäjältä: SKN - 28.02.09 - klo:22:13

Tiesikkä muuten et 50ha maata ja 100 mullia= 979e/ha.. A-alueella...

Täällä B-alueella päästään yli kahden tonnin kun tuplataan eläintiheys. Eikä kannata.

Taitaa olla tilakohtasia nuo kannattavuusongelmat. 

Profilaattori käyntiin:

Tuet >2*50000
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php#1

Tuloja n*17000
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=7942.msg105807#msg105807

Halpaa vuokramaata, nuo Somebodyn onnenkaupat on olleetkin minulla joskus vuokralla, sarkaojia ja hukkakauraa, silti vuokra ed. kierroksella 360 €/ha
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=6022.msg106098#msg106098

Emolehmiä, vasikkakaupassa myyntipuolella. Raivioita.
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=7871.msg104725#msg104725

Konekenttä täyttyy
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=7542.msg99459#msg99459

50 emoa?
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=6826.msg91453#msg91453

Tukieroihin olisi parempi sopeutua, vai sovitaanko ihan sovussa että erot tasataan? Ai niin, se olikin vain miehestä kiinni kannattavuus.
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=6920.msg89705#msg89705

Siikajoella C2
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=3837.msg48989#msg48989

Mitäs noista saisi? Tukia yli 100000€/50 myytä vasikkaa= 2000€/vasikka. Minä luulin ryhtyväni tukilusmuksi, mutten saisi sittenkään kuin 1700€/vasa. Laske itsellesi lisämaiden hinnaksi raivauskulujen sijaan 10000€ ja vuokraksi 500€/ha ja emolehmien tuki 300 sijasta 83€. Neuvo sitten minuakin.

Ottipas se lujille. 

Eihän tukierot järkeviä ole, muttei ole toiselle kymmenelle tuhannelle menevät pellon ostohinnatkaan, puhumattakaan vuokrahinnoista. 

Ottipas se lujille. 

Vajaa 20 vuotta kun on ainutkertaista elämäänsä viettänyt naudanlihantuotannon parissa vain huomatakseen että muuten hyvä, mutta pitäisi olla Pohjois-Pohjanmaalla. Elämäntehtävän alasajaminen ansaitsee muutaman laskelman teon ja keskustelun vaivan. Yritän näillä kirjoituksilla herättää ihmisiä ajattelemaan taustoja vähän syvällisemmin ennen kuin niitä investointitukia aletaan hyödynnellä. Monta talouspommia on viritettynä Etelä-Suomen kotieläintuotannossa ja valitettavasti niissä räjähdyksissä saattaa tulla myös ihmisuhreja.

Sinulla ei sitten ole edelleenkään mitään asiallista sanottavaa itse aiheeseen? 

Arkkipiispa vaatii suurempaa osaa yhteisöveroista
1.3.2009 09:57:03


Arkkipiispa Jukka Paarma ehdottaa, että evankelisluterilaisen kirkon osuutta yhteisöverosta nostettaisiin. Hän kertoo sanomalehti Kalevassa, että taantuma ja jäsenkato syövät kirkon taloutta, mutta sen yhteiskunnallisten tehtävien määrä ei ole vähenemässä.

***Lisää tukea!

Eihän nykyinen tukijärjestelmä järkevä ole, mutta miten siihen saadaan muutoksia aikaan.? Väliinputoajia tulee varmasti olemaan.

Maataloutta säädellään sivusta aika paljon, joten kait tukiakin voitaisiin kohdentaa uudelleen, ja palkita tuottamisesta, ei omistamisesta.  

Eihän nykyinen tukijärjestelmä järkevä ole, mutta miten siihen saadaan muutoksia aikaan.? Väliinputoajia tulee varmasti olemaan.

Maataloutta säädellään sivusta aika paljon, joten kait tukiakin voitaisiin kohdentaa uudelleen, ja palkita tuottamisesta, ei omistamisesta.  

Se tuottamisesta palkitseminen, mitä Suomalaiset on ajaneet koko EU:n ajan, on yksinkertaisesti niin EU:n kuin WTO:n periaatteiden vastaista ja taitaa olla jopa voimassaolevien sopimusten vastaista toimintaa.

Miksi tälläista asiaa jauhetaan Suomessa vuodesta toiseen, kun siinä menee vain aika hukkaan ?
Onko tarkoituskin jotenkin johtaa maajusseja harhaan, ettei ne kiinnittäisi asioita joihinkin oleellisiin ongelmiin ?

Eihän nykyinen tukijärjestelmä järkevä ole, mutta miten siihen saadaan muutoksia aikaan.? Väliinputoajia tulee varmasti olemaan.

Maataloutta säädellään sivusta aika paljon, joten kait tukiakin voitaisiin kohdentaa uudelleen, ja palkita tuottamisesta, ei omistamisesta.  

Juurikin näin. Upeaa, että sinäkin alat hahmottaa totuuden. Alkuvuodesta oli vielä tällaista kun yritettiin kertoa ongelmista:

http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=6920.msg89705#msg89705

Mitä sitten tarkoitit:
"Taitaa olla tilakohtasia nuo kannattavuusongelmat."