Keskusteluaiheet > Metsätalous

Muistin virkistämiseksi

<< < (9/9)

alpo10:

--- Lainaus käyttäjältä: Don Essex - 14.02.19 - klo:07:23 ---
--- Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 13.02.19 - klo:22:36 ---todellisesta elämästä täysin vieraantuneet tutkijat päätyvät erikoisiin lopputuloksiin.

Ilmeisesti päätehakkuun yhteydessä tehtävä muokkaus ja näiden ainespuun ns sivuvirroista palautuva hiili aiheuttaa sen, että hakkuiden siirtäminen auttaisi. Auttaisi silloin, jos ilmastokriisi olisi 20 vuoden päästä hoidettu, entä jos silloinkin tarvittaisiin uusia toimia? Entä odottaisiko tehtaat 20 vuotta puukuormia ja koneet pidettäisiin hyvässä terässä aloittamaan kun ilmasto taas voi hyvin?

Jatkuva kasvatus olisi hyvä, näin väitetään... tuottaa paremman tuloksen kuin välillä avohakattava metsä. Joku metsähallitus voi valtion metsissä sitä tehdä hevosvaljakoilla, mutta taloudellinen tulos taitaa jäädä ohueksi. Mistä tekijät ja koneet, jos tätä meinataan koko metsäalalle väkisin tuoda? Nykyinen konekanta ilmeisesti aiheuttaa enemmän vahinkoa, kuin hyötyä jatkuvan kasvatuksen metsän hakkuissa?

--- Lainaus päättyy ---

Jatkuvassa kasvatuksessa koneiden koko on itse asiassa päinvastoin. Mitä isompi kone, sitä hallitummin se pystyy puun kaatamaan. Ja vaurioita tulee vähemmän. Ison koneen ajourat toimivat eräänlaisina pienaukkoina ja ne taimettuvat hyvin ja nopeasti. Olen itsekin ollut hieman skeptinen jatkuvan kasvatuksen suhteen. Olen kuitenkin testannut menetelmää parilla erityyppisellä maatyypillä. Olen kuitenkin kiinnostunut kaikenlaisesta erilaisesta...

Erittäin rehevällä kuusipohjalla taimettuminen ajourissa ja niiden vieressä on ollut häkellyttävän hyvää ja nopeaa. Heinittymisestä ei ole ollut mitään ongelmia. Uusi kuusikko kasvaa vanhojen kuusten välissä hyvin ja nopeasti. Korjuuvauriot jäivät suunnilleen samalle tasolle kuin normaaleissakin harvennuksissa. Eniten merkitystä lienee kuljettajan ammattitaidolla. Kyseisellä metsäalalla jatkuva kasvatus aloitettiin metsän ollessa edellisestä päätehakkuusta n. 60 vuotiasta. Aivan viereen tehty päätehakkuun uudistaminen vaati vuosikausien ahkeraa taimien heinäämistä ja useita raivauksia. Nyt vihdoin kuuset ovat päässeet päälle niin, että ehkä raivausahaa tarvittaneen enää kerran. Nyt jo 4 raivausta tehty. Huom. Metsäpohja on todellakin erittäin rehevää. Lehtipuu kasvaa ihan älyttömästi. Ja hakkuuissa ei kannata jättää koivuja siementämään, ellei halua nimenomaan koivikkoa...

Toinen koealue on ollut jo kauan. Kuiva, paksukunttainen kangas. Siellä jatkuvan kasvatuksen kokeilulla ei saatu taimettumista alkuun. Syynä lienee ainakin osittain se, ettå hakkuu tehtiin talvella. Kesähakkuu olisi saattanut tuottaa paremman tuloksen, kun isot koneet olisivat rikkoneet maanpintaa enemmän korjuun aikana. Olisi tullut paikkoja joihin taimi tarttuisi paremmin. Muokata harvennettua metsää ei tietenkään voi, joten nyt se hakattiin siemenpuuasentoon ja muokataan seuraavaksi. Näyttäisi siltä, että paksukunttaisilla kuivilla alueilla hakkuu kannattaisi tehdä kesällä jotta tulisi sopivasti jälkiä maapohjaan.

Jatkuvan kasvatuksen huonona puolena pidän sitä, että oikeasti vanhoja puita ei metsään jää silläkään menetelmällä, ellei niitä erikseen käsketä jättämään ja merkitä. Siis tämän mallin metsät ovat rakenteeltaan keskimäärin nuorempia kuin päätehakkuuikäiset yleensä. Toisaalta jos päätehakkuumenetelmällä jätetään puuryhmiä vanhenemaan, yleensä myrskyt kaatavat ne. Ehkä jatkuvan kasvatuksen menetelmällä voisi jättää joitakin vanhoja puita kasvamaan ja ympäröivä nuorempi metsä suojaisi niitä.

Omasta mielestäni jatkuva kasvatus vaikuttaisi perinteistä menetelmää kiinnostavammalta. Suorissa tuloissa ei liene paljonkaan eroja. Pienempi puun saanto ja huonompi hinta (harvennus) kuittaantuvat useammilla hakkuilla, kun mitataan yhden yksirakenteisen metsän kiertoaikaa. Jatkuvassa kasvatuksessa varsinaista kiertoaikaa kun ei ole. Seuraavat hakkuut tullaan kyllä tekemään jatkuvan kasvatuksen menetelmällä ainakin näillä näkymin.

--- Lainaus päättyy ---
taisi tulla sanottua, että muodostuu ongelmaksi, jos koko metsäalalle oltaisiin jatkuvaa kasvatusta pakolla tuomassa. Meillä on metsä, jossa kesähakkuu jäi kesken jo viisi vuotta sitten. Sen jälkeen on ollut pariin otteeseen muutaman viikon jaksot, jolloin maa on roudassa niin syvään, että avohakkuu olisi saatu tehtyä. Urakoitsijoiden pitää tehdä töitä melkein vuoden ympäri, jos hakkuu pilaa metsäpohjan, niin avohakatun saa korjattua. Meillä päin liian pienet korjuuvauriot eivät ole olleet ongelmana, nytkin on talvi kun maa ei ole roudassa ollenkaan. Tällä kelillä esimerkiksi tarvittaisiin uudentyyppinen kone, jos nyt haluttaisiin hakata ja korjata puut pois metsästä.

Jos avohakkuut kiellettäisiin, niin siirtyminen vaatisi myös vuosikymmeniä aikaa, jos metsä on satavuotiasta jo nyt, niin eihän sitä ole mielekästä harventaa enää yhtään kertaa lisää. Nyt monella tutkijalla on kova halu saada avohakkuut kiellettyä ja tutkimuksilla perustellaan jatkuvan kasvatuksen autuutta uskonnon tavoin.

Don Essex:

--- Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 14.02.19 - klo:16:55 ---
--- Lainaus käyttäjältä: Don Essex - 14.02.19 - klo:07:23 ---
--- Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 13.02.19 - klo:22:36 ---todellisesta elämästä täysin vieraantuneet tutkijat päätyvät erikoisiin lopputuloksiin.

Ilmeisesti päätehakkuun yhteydessä tehtävä muokkaus ja näiden ainespuun ns sivuvirroista palautuva hiili aiheuttaa sen, että hakkuiden siirtäminen auttaisi. Auttaisi silloin, jos ilmastokriisi olisi 20 vuoden päästä hoidettu, entä jos silloinkin tarvittaisiin uusia toimia? Entä odottaisiko tehtaat 20 vuotta puukuormia ja koneet pidettäisiin hyvässä terässä aloittamaan kun ilmasto taas voi hyvin?

Jatkuva kasvatus olisi hyvä, näin väitetään... tuottaa paremman tuloksen kuin välillä avohakattava metsä. Joku metsähallitus voi valtion metsissä sitä tehdä hevosvaljakoilla, mutta taloudellinen tulos taitaa jäädä ohueksi. Mistä tekijät ja koneet, jos tätä meinataan koko metsäalalle väkisin tuoda? Nykyinen konekanta ilmeisesti aiheuttaa enemmän vahinkoa, kuin hyötyä jatkuvan kasvatuksen metsän hakkuissa?

--- Lainaus päättyy ---

Jatkuvassa kasvatuksessa koneiden koko on itse asiassa päinvastoin. Mitä isompi kone, sitä hallitummin se pystyy puun kaatamaan. Ja vaurioita tulee vähemmän. Ison koneen ajourat toimivat eräänlaisina pienaukkoina ja ne taimettuvat hyvin ja nopeasti. Olen itsekin ollut hieman skeptinen jatkuvan kasvatuksen suhteen. Olen kuitenkin testannut menetelmää parilla erityyppisellä maatyypillä. Olen kuitenkin kiinnostunut kaikenlaisesta erilaisesta...

Erittäin rehevällä kuusipohjalla taimettuminen ajourissa ja niiden vieressä on ollut häkellyttävän hyvää ja nopeaa. Heinittymisestä ei ole ollut mitään ongelmia. Uusi kuusikko kasvaa vanhojen kuusten välissä hyvin ja nopeasti. Korjuuvauriot jäivät suunnilleen samalle tasolle kuin normaaleissakin harvennuksissa. Eniten merkitystä lienee kuljettajan ammattitaidolla. Kyseisellä metsäalalla jatkuva kasvatus aloitettiin metsän ollessa edellisestä päätehakkuusta n. 60 vuotiasta. Aivan viereen tehty päätehakkuun uudistaminen vaati vuosikausien ahkeraa taimien heinäämistä ja useita raivauksia. Nyt vihdoin kuuset ovat päässeet päälle niin, että ehkä raivausahaa tarvittaneen enää kerran. Nyt jo 4 raivausta tehty. Huom. Metsäpohja on todellakin erittäin rehevää. Lehtipuu kasvaa ihan älyttömästi. Ja hakkuuissa ei kannata jättää koivuja siementämään, ellei halua nimenomaan koivikkoa...

Toinen koealue on ollut jo kauan. Kuiva, paksukunttainen kangas. Siellä jatkuvan kasvatuksen kokeilulla ei saatu taimettumista alkuun. Syynä lienee ainakin osittain se, ettå hakkuu tehtiin talvella. Kesähakkuu olisi saattanut tuottaa paremman tuloksen, kun isot koneet olisivat rikkoneet maanpintaa enemmän korjuun aikana. Olisi tullut paikkoja joihin taimi tarttuisi paremmin. Muokata harvennettua metsää ei tietenkään voi, joten nyt se hakattiin siemenpuuasentoon ja muokataan seuraavaksi. Näyttäisi siltä, että paksukunttaisilla kuivilla alueilla hakkuu kannattaisi tehdä kesällä jotta tulisi sopivasti jälkiä maapohjaan.

Jatkuvan kasvatuksen huonona puolena pidän sitä, että oikeasti vanhoja puita ei metsään jää silläkään menetelmällä, ellei niitä erikseen käsketä jättämään ja merkitä. Siis tämän mallin metsät ovat rakenteeltaan keskimäärin nuorempia kuin päätehakkuuikäiset yleensä. Toisaalta jos päätehakkuumenetelmällä jätetään puuryhmiä vanhenemaan, yleensä myrskyt kaatavat ne. Ehkä jatkuvan kasvatuksen menetelmällä voisi jättää joitakin vanhoja puita kasvamaan ja ympäröivä nuorempi metsä suojaisi niitä.

Omasta mielestäni jatkuva kasvatus vaikuttaisi perinteistä menetelmää kiinnostavammalta. Suorissa tuloissa ei liene paljonkaan eroja. Pienempi puun saanto ja huonompi hinta (harvennus) kuittaantuvat useammilla hakkuilla, kun mitataan yhden yksirakenteisen metsän kiertoaikaa. Jatkuvassa kasvatuksessa varsinaista kiertoaikaa kun ei ole. Seuraavat hakkuut tullaan kyllä tekemään jatkuvan kasvatuksen menetelmällä ainakin näillä näkymin.

--- Lainaus päättyy ---
taisi tulla sanottua, että muodostuu ongelmaksi, jos koko metsäalalle oltaisiin jatkuvaa kasvatusta pakolla tuomassa. Meillä on metsä, jossa kesähakkuu jäi kesken jo viisi vuotta sitten. Sen jälkeen on ollut pariin otteeseen muutaman viikon jaksot, jolloin maa on roudassa niin syvään, että avohakkuu olisi saatu tehtyä. Urakoitsijoiden pitää tehdä töitä melkein vuoden ympäri, jos hakkuu pilaa metsäpohjan, niin avohakatun saa korjattua. Meillä päin liian pienet korjuuvauriot eivät ole olleet ongelmana, nytkin on talvi kun maa ei ole roudassa ollenkaan. Tällä kelillä esimerkiksi tarvittaisiin uudentyyppinen kone, jos nyt haluttaisiin hakata ja korjata puut pois metsästä.

Jos avohakkuut kiellettäisiin, niin siirtyminen vaatisi myös vuosikymmeniä aikaa, jos metsä on satavuotiasta jo nyt, niin eihän sitä ole mielekästä harventaa enää yhtään kertaa lisää. Nyt monella tutkijalla on kova halu saada avohakkuut kiellettyä ja tutkimuksilla perustellaan jatkuvan kasvatuksen autuutta uskonnon tavoin.

--- Lainaus päättyy ---

Juu, totta. Osittain ainakin on maaperäkysymyskin. Meillä tehdään juuri ensi viikolla hakkuu "voimakas yläharvennus" märille alueille, joille ei ole päässyt pitkään aikaan. Tuo on melkein päätehakkuu, mutta taimikkoa ja nuorta puustoa on sopivasti alla, siksi nimitys.

Heze:
Juurikäävän vaivaamilla alueilla ei voi mitään jatkuvaa kasvatusta harrastaa, koska se tauti on myös niissä taimissa. Antaa kaikkien kukkien kukkia metsänkäsittelytavoissa. Jatkuva kasvatus ei todellakaan sovi joka paikkaan. Ehdoton avohakkuukielto  olisi todella idioottimaista.

Don Essex:

--- Lainaus käyttäjältä: Heze - 14.02.19 - klo:18:42 ---Juurikäävän vaivaamilla alueilla ei voi mitään jatkuvaa kasvatusta harrastaa, koska se tauti on myös niissä taimissa. Antaa kaikkien kukkien kukkia metsänkäsittelytavoissa. Jatkuva kasvatus ei todellakaan sovi joka paikkaan. Ehdoton avohakkuukielto  olisi todella idioottimaista.

--- Lainaus päättyy ---

Siinä ei varmaan voi kun avohakata ja jos joku koivu löytyy, niin jättää ne. Ja pitää ainakin yhden kierron koivulla.

Oksa:
ja siinähän tuloo muutakin puuta ihan luonnostaan.   ite harrastannu monella palstalla kahten lajin kasvatusta.   koivujen alle tuloo hieno kuusikko ... ja kun koivut kaataa aikanaan  ni jo vain on kunnon kuusikko taas tulossa helpolla.    ja kun vanhoilla kaskimailla on kuusikot liki satavuotiaita niiin jatkuva kasvatus pikkasen hankalaa..   toisaalta;   ku hakkaa talvella ja muokkaa heti keväällä ja istuttaa taimet aikanaan, on melko jatkuva kasvatus.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[*] Edellinen sivu