Keskusteluaiheet > Metsätalous

Muistin virkistämiseksi

<< < (8/9) > >>

Cynic:

--- Lainaus ---Ongelman ydin eli väestön kasvu jatkuu
--- Lainaus päättyy ---

Tämä on harhaluulo. Lasten määrä maailmassa on vähentynyt 80-luvulta. Väestömäärä tullee pysähtymään n 10 miljardiin.

Mitä muuten takoittaa ilmastonmuutoksen pysäyttäminen? Voiko muutoksen lukita jotenkin niin että ilmastosta tulee staattinen?

Pasi:

--- Lainaus käyttäjältä: Forgiven - 13.02.19 - klo:18:21 ---
--- Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 13.02.19 - klo:15:00 ---https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/tilaajille-7.140698?aId=1.377475

Eli ikimetsä on sittenkin parempi hiilensitoja ja koska tutkija ja tiede näin sanoo niin pulinat pois.

--- Lainaus päättyy ---

Miulle jäi juttua lukiessa sellanen kuva että siinä sanottiin vain että ikimetsään on sitoutuneena enemmän hiiltä, ei että se sitoo enemmän hiiltä...
...siinä on tietty ero mukana mutta ilmeisesti tämän suuntainen tutkimus oli tilauksessa tällä kertaa...

--- Lainaus päättyy ---

Ja varmasti onkin enemmän sitoutuneena per hehtaari vaikka sitoutusikin vähemmän vuodessa kuin nuoremmassa mutta vauhdikkaasti kasvavassa metsässä. Tuo kina on ikuinen. Lopputulokseen vaikuttaa myös tutkijan oma mielipide ja mitä kaikkea hän itse pitää tärkeänä. Mielestäni järkevämpää olisi käyttää puuta enemmän rakentamiseen ja alunperin öljystä peräisin olevan muovin ja tekokuidun korvaajana silloin kuin se on mahdollista.

alpo10:

--- Lainaus käyttäjältä: Pasi - 13.02.19 - klo:22:04 ---
--- Lainaus käyttäjältä: Forgiven - 13.02.19 - klo:18:21 ---
--- Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 13.02.19 - klo:15:00 ---https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/tilaajille-7.140698?aId=1.377475

Eli ikimetsä on sittenkin parempi hiilensitoja ja koska tutkija ja tiede näin sanoo niin pulinat pois.

--- Lainaus päättyy ---

Miulle jäi juttua lukiessa sellanen kuva että siinä sanottiin vain että ikimetsään on sitoutuneena enemmän hiiltä, ei että se sitoo enemmän hiiltä...
...siinä on tietty ero mukana mutta ilmeisesti tämän suuntainen tutkimus oli tilauksessa tällä kertaa...

--- Lainaus päättyy ---

Ja varmasti onkin enemmän sitoutuneena per hehtaari vaikka sitoutusikin vähemmän vuodessa kuin nuoremmassa mutta vauhdikkaasti kasvavassa metsässä. Tuo kina on ikuinen. Lopputulokseen vaikuttaa myös tutkijan oma mielipide ja mitä kaikkea hän itse pitää tärkeänä. Mielestäni järkevämpää olisi käyttää puuta enemmän rakentamiseen ja alunperin öljystä peräisin olevan muovin ja tekokuidun korvaajana silloin kuin se on mahdollista.

--- Lainaus päättyy ---
todellisesta elämästä täysin vieraantuneet tutkijat päätyvät erikoisiin lopputuloksiin.

Ilmeisesti päätehakkuun yhteydessä tehtävä muokkaus ja näiden ainespuun ns sivuvirroista palautuva hiili aiheuttaa sen, että hakkuiden siirtäminen auttaisi. Auttaisi silloin, jos ilmastokriisi olisi 20 vuoden päästä hoidettu, entä jos silloinkin tarvittaisiin uusia toimia? Entä odottaisiko tehtaat 20 vuotta puukuormia ja koneet pidettäisiin hyvässä terässä aloittamaan kun ilmasto taas voi hyvin?

Jatkuva kasvatus olisi hyvä, näin väitetään... tuottaa paremman tuloksen kuin välillä avohakattava metsä. Joku metsähallitus voi valtion metsissä sitä tehdä hevosvaljakoilla, mutta taloudellinen tulos taitaa jäädä ohueksi. Mistä tekijät ja koneet, jos tätä meinataan koko metsäalalle väkisin tuoda? Nykyinen konekanta ilmeisesti aiheuttaa enemmän vahinkoa, kuin hyötyä jatkuvan kasvatuksen metsän hakkuissa?

Don Essex:

--- Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 13.02.19 - klo:22:36 ---
--- Lainaus käyttäjältä: Pasi - 13.02.19 - klo:22:04 ---
--- Lainaus käyttäjältä: Forgiven - 13.02.19 - klo:18:21 ---
--- Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 13.02.19 - klo:15:00 ---https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/tilaajille-7.140698?aId=1.377475

Eli ikimetsä on sittenkin parempi hiilensitoja ja koska tutkija ja tiede näin sanoo niin pulinat pois.

--- Lainaus päättyy ---

Miulle jäi juttua lukiessa sellanen kuva että siinä sanottiin vain että ikimetsään on sitoutuneena enemmän hiiltä, ei että se sitoo enemmän hiiltä...
...siinä on tietty ero mukana mutta ilmeisesti tämän suuntainen tutkimus oli tilauksessa tällä kertaa...

--- Lainaus päättyy ---

Ja varmasti onkin enemmän sitoutuneena per hehtaari vaikka sitoutusikin vähemmän vuodessa kuin nuoremmassa mutta vauhdikkaasti kasvavassa metsässä. Tuo kina on ikuinen. Lopputulokseen vaikuttaa myös tutkijan oma mielipide ja mitä kaikkea hän itse pitää tärkeänä. Mielestäni järkevämpää olisi käyttää puuta enemmän rakentamiseen ja alunperin öljystä peräisin olevan muovin ja tekokuidun korvaajana silloin kuin se on mahdollista.

--- Lainaus päättyy ---
todellisesta elämästä täysin vieraantuneet tutkijat päätyvät erikoisiin lopputuloksiin.

Ilmeisesti päätehakkuun yhteydessä tehtävä muokkaus ja näiden ainespuun ns sivuvirroista palautuva hiili aiheuttaa sen, että hakkuiden siirtäminen auttaisi. Auttaisi silloin, jos ilmastokriisi olisi 20 vuoden päästä hoidettu, entä jos silloinkin tarvittaisiin uusia toimia? Entä odottaisiko tehtaat 20 vuotta puukuormia ja koneet pidettäisiin hyvässä terässä aloittamaan kun ilmasto taas voi hyvin?

Jatkuva kasvatus olisi hyvä, näin väitetään... tuottaa paremman tuloksen kuin välillä avohakattava metsä. Joku metsähallitus voi valtion metsissä sitä tehdä hevosvaljakoilla, mutta taloudellinen tulos taitaa jäädä ohueksi. Mistä tekijät ja koneet, jos tätä meinataan koko metsäalalle väkisin tuoda? Nykyinen konekanta ilmeisesti aiheuttaa enemmän vahinkoa, kuin hyötyä jatkuvan kasvatuksen metsän hakkuissa?

--- Lainaus päättyy ---

Jatkuvassa kasvatuksessa koneiden koko on itse asiassa päinvastoin. Mitä isompi kone, sitä hallitummin se pystyy puun kaatamaan. Ja vaurioita tulee vähemmän. Ison koneen ajourat toimivat eräänlaisina pienaukkoina ja ne taimettuvat hyvin ja nopeasti. Olen itsekin ollut hieman skeptinen jatkuvan kasvatuksen suhteen. Olen kuitenkin testannut menetelmää parilla erityyppisellä maatyypillä. Olen kuitenkin kiinnostunut kaikenlaisesta erilaisesta...

Erittäin rehevällä kuusipohjalla taimettuminen ajourissa ja niiden vieressä on ollut häkellyttävän hyvää ja nopeaa. Heinittymisestä ei ole ollut mitään ongelmia. Uusi kuusikko kasvaa vanhojen kuusten välissä hyvin ja nopeasti. Korjuuvauriot jäivät suunnilleen samalle tasolle kuin normaaleissakin harvennuksissa. Eniten merkitystä lienee kuljettajan ammattitaidolla. Kyseisellä metsäalalla jatkuva kasvatus aloitettiin metsän ollessa edellisestä päätehakkuusta n. 60 vuotiasta. Aivan viereen tehty päätehakkuun uudistaminen vaati vuosikausien ahkeraa taimien heinäämistä ja useita raivauksia. Nyt vihdoin kuuset ovat päässeet päälle niin, että ehkä raivausahaa tarvittaneen enää kerran. Nyt jo 4 raivausta tehty. Huom. Metsäpohja on todellakin erittäin rehevää. Lehtipuu kasvaa ihan älyttömästi. Ja hakkuuissa ei kannata jättää koivuja siementämään, ellei halua nimenomaan koivikkoa...

Toinen koealue on ollut jo kauan. Kuiva, paksukunttainen kangas. Siellä jatkuvan kasvatuksen kokeilulla ei saatu taimettumista alkuun. Syynä lienee ainakin osittain se, ettå hakkuu tehtiin talvella. Kesähakkuu olisi saattanut tuottaa paremman tuloksen, kun isot koneet olisivat rikkoneet maanpintaa enemmän korjuun aikana. Olisi tullut paikkoja joihin taimi tarttuisi paremmin. Muokata harvennettua metsää ei tietenkään voi, joten nyt se hakattiin siemenpuuasentoon ja muokataan seuraavaksi. Näyttäisi siltä, että paksukunttaisilla kuivilla alueilla hakkuu kannattaisi tehdä kesällä jotta tulisi sopivasti jälkiä maapohjaan.

Jatkuvan kasvatuksen huonona puolena pidän sitä, että oikeasti vanhoja puita ei metsään jää silläkään menetelmällä, ellei niitä erikseen käsketä jättämään ja merkitä. Siis tämän mallin metsät ovat rakenteeltaan keskimäärin nuorempia kuin päätehakkuuikäiset yleensä. Toisaalta jos päätehakkuumenetelmällä jätetään puuryhmiä vanhenemaan, yleensä myrskyt kaatavat ne. Ehkä jatkuvan kasvatuksen menetelmällä voisi jättää joitakin vanhoja puita kasvamaan ja ympäröivä nuorempi metsä suojaisi niitä.

Omasta mielestäni jatkuva kasvatus vaikuttaisi perinteistä menetelmää kiinnostavammalta. Suorissa tuloissa ei liene paljonkaan eroja. Pienempi puun saanto ja huonompi hinta (harvennus) kuittaantuvat useammilla hakkuilla, kun mitataan yhden yksirakenteisen metsän kiertoaikaa. Jatkuvassa kasvatuksessa varsinaista kiertoaikaa kun ei ole. Seuraavat hakkuut tullaan kyllä tekemään jatkuvan kasvatuksen menetelmällä ainakin näillä näkymin.

MOI:

--- Lainaus käyttäjältä: Don Essex - 14.02.19 - klo:07:23 ---
--- Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 13.02.19 - klo:22:36 ---
--- Lainaus käyttäjältä: Pasi - 13.02.19 - klo:22:04 ---
--- Lainaus käyttäjältä: Forgiven - 13.02.19 - klo:18:21 ---
--- Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 13.02.19 - klo:15:00 ---https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/tilaajille-7.140698?aId=1.377475

Eli ikimetsä on sittenkin parempi hiilensitoja ja koska tutkija ja tiede näin sanoo niin pulinat pois.

--- Lainaus päättyy ---

Miulle jäi juttua lukiessa sellanen kuva että siinä sanottiin vain että ikimetsään on sitoutuneena enemmän hiiltä, ei että se sitoo enemmän hiiltä...
...siinä on tietty ero mukana mutta ilmeisesti tämän suuntainen tutkimus oli tilauksessa tällä kertaa...

--- Lainaus päättyy ---

Ja varmasti onkin enemmän sitoutuneena per hehtaari vaikka sitoutusikin vähemmän vuodessa kuin nuoremmassa mutta vauhdikkaasti kasvavassa metsässä. Tuo kina on ikuinen. Lopputulokseen vaikuttaa myös tutkijan oma mielipide ja mitä kaikkea hän itse pitää tärkeänä. Mielestäni järkevämpää olisi käyttää puuta enemmän rakentamiseen ja alunperin öljystä peräisin olevan muovin ja tekokuidun korvaajana silloin kuin se on mahdollista.

--- Lainaus päättyy ---
todellisesta elämästä täysin vieraantuneet tutkijat päätyvät erikoisiin lopputuloksiin.

Ilmeisesti päätehakkuun yhteydessä tehtävä muokkaus ja näiden ainespuun ns sivuvirroista palautuva hiili aiheuttaa sen, että hakkuiden siirtäminen auttaisi. Auttaisi silloin, jos ilmastokriisi olisi 20 vuoden päästä hoidettu, entä jos silloinkin tarvittaisiin uusia toimia? Entä odottaisiko tehtaat 20 vuotta puukuormia ja koneet pidettäisiin hyvässä terässä aloittamaan kun ilmasto taas voi hyvin?

Jatkuva kasvatus olisi hyvä, näin väitetään... tuottaa paremman tuloksen kuin välillä avohakattava metsä. Joku metsähallitus voi valtion metsissä sitä tehdä hevosvaljakoilla, mutta taloudellinen tulos taitaa jäädä ohueksi. Mistä tekijät ja koneet, jos tätä meinataan koko metsäalalle väkisin tuoda? Nykyinen konekanta ilmeisesti aiheuttaa enemmän vahinkoa, kuin hyötyä jatkuvan kasvatuksen metsän hakkuissa?

--- Lainaus päättyy ---

Jatkuvassa kasvatuksessa koneiden koko on itse asiassa päinvastoin. Mitä isompi kone, sitä hallitummin se pystyy puun kaatamaan. Ja vaurioita tulee vähemmän. Ison koneen ajourat toimivat eräänlaisina pienaukkoina ja ne taimettuvat hyvin ja nopeasti. Olen itsekin ollut hieman skeptinen jatkuvan kasvatuksen suhteen. Olen kuitenkin testannut menetelmää parilla erityyppisellä maatyypillä. Olen kuitenkin kiinnostunut kaikenlaisesta erilaisesta...

Erittäin rehevällä kuusipohjalla taimettuminen ajourissa ja niiden vieressä on ollut häkellyttävän hyvää ja nopeaa. Heinittymisestä ei ole ollut mitään ongelmia. Uusi kuusikko kasvaa vanhojen kuusten välissä hyvin ja nopeasti. Korjuuvauriot jäivät suunnilleen samalle tasolle kuin normaaleissakin harvennuksissa. Eniten merkitystä lienee kuljettajan ammattitaidolla. Kyseisellä metsäalalla jatkuva kasvatus aloitettiin metsän ollessa edellisestä päätehakkuusta n. 60 vuotiasta. Aivan viereen tehty päätehakkuun uudistaminen vaati vuosikausien ahkeraa taimien heinäämistä ja useita raivauksia. Nyt vihdoin kuuset ovat päässeet päälle niin, että ehkä raivausahaa tarvittaneen enää kerran. Nyt jo 4 raivausta tehty. Huom. Metsäpohja on todellakin erittäin rehevää. Lehtipuu kasvaa ihan älyttömästi. Ja hakkuuissa ei kannata jättää koivuja siementämään, ellei halua nimenomaan koivikkoa...

Toinen koealue on ollut jo kauan. Kuiva, paksukunttainen kangas. Siellä jatkuvan kasvatuksen kokeilulla ei saatu taimettumista alkuun. Syynä lienee ainakin osittain se, ettå hakkuu tehtiin talvella. Kesähakkuu olisi saattanut tuottaa paremman tuloksen, kun isot koneet olisivat rikkoneet maanpintaa enemmän korjuun aikana. Olisi tullut paikkoja joihin taimi tarttuisi paremmin. Muokata harvennettua metsää ei tietenkään voi, joten nyt se hakattiin siemenpuuasentoon ja muokataan seuraavaksi. Näyttäisi siltä, että paksukunttaisilla kuivilla alueilla hakkuu kannattaisi tehdä kesällä jotta tulisi sopivasti jälkiä maapohjaan.

Jatkuvan kasvatuksen huonona puolena pidän sitä, että oikeasti vanhoja puita ei metsään jää silläkään menetelmällä, ellei niitä erikseen käsketä jättämään ja merkitä. Siis tämän mallin metsät ovat rakenteeltaan keskimäärin nuorempia kuin päätehakkuuikäiset yleensä. Toisaalta jos päätehakkuumenetelmällä jätetään puuryhmiä vanhenemaan, yleensä myrskyt kaatavat ne. Ehkä jatkuvan kasvatuksen menetelmällä voisi jättää joitakin vanhoja puita kasvamaan ja ympäröivä nuorempi metsä suojaisi niitä.

Omasta mielestäni jatkuva kasvatus vaikuttaisi perinteistä menetelmää kiinnostavammalta. Suorissa tuloissa ei liene paljonkaan eroja. Pienempi puun saanto ja huonompi hinta (harvennus) kuittaantuvat useammilla hakkuilla, kun mitataan yhden yksirakenteisen metsän kiertoaikaa. Jatkuvassa kasvatuksessa varsinaista kiertoaikaa kun ei ole. Seuraavat hakkuut tullaan kyllä tekemään jatkuvan kasvatuksen menetelmällä ainakin näillä näkymin.

--- Lainaus päättyy ---

Kiitos infosta, hyvä että jaat omakohtaista tietoa jatkuvan kasvatuksen kokeilusta. Tuo mainitsemasi maanpinnan rikkominen nopeuttaa taimettumista ja olisi tosiaan ollut tarpeen siellä karulla maapohjallakin. Itse en ole lähtökohtaisesti jatkuvan kasvatuksen mallia vastaan, mutta en aio siirtyä siihen. Mulla on kakkos - ja kolmoskehitysluokan metsiä, joissa työn alla/tulossa harvennustarvetta. Ja niihän harvennuksen jälkeen viä apulanta kasvua kiihdyttämään. Päätehakkuukohteitakin olisi mutta ei sellaisia jotka sopisivat jatkuvaan malliin.     

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu