Kesällä rouvan saikun toteutunut sijaisapu oli 25 päivää 90:stä eli aika huonolla prosentilla onnistui. Mela vaan voivottelee, kun eivät voi mitään tehdä. Kolme eri lomittajaa kävi, joista yhdeltä ei onnistunut konehommat, yksi lopetti koko lomitushomman ja lähti ajamaan rekkaa (olisi ollut hyvä lomittaja) ja yksi olisi vaan pörräillyt traktorilla, mutta lehmien hoito ei kiinnostanut. Tämä viime mainittu kaveri oli vielä sisäruokintakaudella yrittämässä vuosilomaa, mutta äänestin ei-jatkoon. Onneksi vaihtoi sitten itse maisemaa. Nyt oli taas uusi tyyppi tän viikon opettelemassa. Yhden päivän perehdyksen lisäksi kävin kahtena perehdyttämässä lisää ja estämässä neljän vasikan kuolemisen (sairaiden bongaaminen-lääkintä tarkkailu-syyn selvittäminen ELLin kanssa). Viidestä päivästä siis neljänä enempi vähempi navetalla, viimeinen sentään lähes lomalla. Eli suunnilleen yhtä huono prosentti kuin kesän sijaisavun kanssa.
Silloin kun sattuu saamaan hyvän vakilomittajan, niin pystyy ihan oikeasti olemaan lomalla. Ei tarttee kuin eka aamuna käydä kattomassa hommat ja päivittää ruokalista yms.
Jos on viljelijöitä joka lähtöön, niin tuntuu olevan lomittajiakin.