Tärkkelystuotanto voisi olla sopiva kohde. Tietenkin energiakäyttö on aina vaihtoehto.
Tätä voi olla enemmänkin liikkeellä, kun maatilavarastot ovat monin paikoin täynnä. Lämpimät talvet eivät tapa muutamaa syksyllä ilmaantunutta koisantoukkaa, jolloin saastunta jatkuu seuraavina vuosina.
Ulkomailla käsitellään viljasiilot torjunta-aineilla, koska vakavampia suoranaisia viljaa tuhoavia ötököitä on lämpimämmissä maissa, varmaankaan ei täällä saa sopivia aineita. Jauhokoisa pesiytyy varmaankin pahiten viljaan, jossa on rikkoutuneita jyviä.
-SS-
Mitenköhän niitä muuten torjutaan nykyisin? Onko homma aina käytännössä kaasuttamista?
Zyklon B:tä käytettiin ennen sotia, myös Suomessa, siihen tarkoitukseen.
Malationi - kielletty Suomessa
Pirimifossi-metyyli - ei hyväksytty Suomessa
Kloropyrifossi-metyyli - ei hyväksytty Suomessa
Erityisesti vähäiset annokset malationia näyttävät tehoavan hyvin,
eivät tehoa aikuisiin, mutta häiritsevät kuoriutumista munista,
joten hyönteispaine hellittää sitä kautta.
Liian kuivan puintiviljan on kerrottu lisäävän hyönteispainetta, koska murtuneita jyviä esiintyy viljassa.
Suomessa ainoa tehokas tapa olisi jäähdyttää viljasiiloa. Iowan ja Minnesotan alueen viljatutkimus on antanut rajalämpötilaksi +6 astetta, alle sen ei esiinny hyönteisaktiivisuutta. -15 astetta viljassa usean vuorokauden ajan hävittää jauhokoisan munia.
Voisi olla syytä esimerkiksi ajatella syksyn varastointikauden aluksi lämpöpumppua, jossa puhalletaan korkealla paineella johonkin siilon keskelle asetettuun rei'itettyyn putkeen kylmää ilmaa ja jäähdytetään näin varastoviljaa. Siirrettyä lämpöenergiaa voisi käyttää lämminilmakuivurin tuloilman lämmittämiseen.
-SS-