Yleistä maa- ja metsätaloudesta / Vs: Ympäriristötuki
: 03.09.22 - klo:08:31
Pääsee
Tiedän viljelijän joka muutamana vuonna yritti katkasta nurmivuodet kauralla, vaikka kasvina oli nurmi. Eipä tuo kuulemma sanktioita tuosta saanut, koska tuki on sama. Tosin taisi olla valvonnoissa vuosittain niin kauan kun oppi erottamaan kauran ja nurmen toisistaan.
Luomusadot ovat noin 60-80 % tavanomaisen sadosta, proluomun tilastojen mukaan. Suoraviivaisin reaktio keinolannoitteiden toimitusvaikeuksiin olisikin käyttää luomun menetelmiä viherlannoituksineen. Rikkaruohontorjunnan kun tekee kemiallisesti, on jo hyvän matkaa paremmalla pohjalla kuin luomussa.
Oikeastaan ainoa ongelma tulee peltovalvonnoissa, jos ei ole käyttänyt tavanomaisen viljelytavan mukaista keinolannoitusta.
-SS-
Missä kohtaa saa valittua ympin lisätoimenpiteitä?
Siinä lohkotiedoissa alasvetovalikko. Ei siellä muuta näkynyt kuin kerääjäkasvi, kiitos, ei kiitos enää kerääjäkasvia. Kasvipeitteisyydet ovat vielä harmaana, koska ne ilmoitetaan vasta syksyllä.
Yksi asia arvelutti: Vuoden 2021 hakemukseen laitoin lämpökanaalin kaivannon tilapäöisesti viljelemättömäksi. Nyt sitten samalla peltolohkolla toisessa reunassa oli oja tukkiutunut kylvöhetkellä, ja joutui jättämäänm 10 aaria kylvämättä. Ajattelin laittaa sen tilapäisesti viljelemättömäksi, mutta vipuneuvoja totesi, että tuet menetetään, jos kahtena vuonna ilmoittaa tilapäisesti viljelemättömäksi. Vipu ei nähtävästi tajua, että olivat eri paikassa. No, suurensin lohkon vielä hiukan ja merkkasin kesannon.
-SS-
Aina ei ymmärrä tätä itkua pientareista. Jättäkää 2-1.5m Pientareet niin ei mitään ongelmaa. Minkälainen tila kaatuu siihen jos muutama Aari ylimääräistä kasvaa heinää?
Toki tuo piennarkin poistuu ensi vuonna. Vain suojakaistat jää
Kasvulohkot voivat siirtyä kokonaan pientareen heinikon reunaan ojan pohjalta. Silloin vähenee tukiala. Eli varmistelu ei välttämättä kannata, jos ojarytöä on vaikka kymmenen metriä. Vaan tarkasti metrin kaista. Viisainta olisi tehdä oma kasvulohko, nurmelle, valtaojan varteen, siitä saa tuet, eikä peltolohkon piennarta tarvitse sen jälkeen mittailla.
"Tuhansien eurojen sanktiot" ovat aika ison tilan tukia sitten.
"Jos ehtoa on laiminlyöty siten, että puutteita pientareissa on enintään 20 % koko tilan piennarvaatimuksesta, annetaan pääsääntöisesti 1 % seuraamus.
Jos ehtoa on laiminlyöty siten, että puutteita pientareissa on >20–60 % koko tilan piennarvaatimuksesta, annetaan pääsääntöisesti 3 % seuraamus.
Jos ehtoa on laiminlyöty siten, että puutteita pientareissa on > 60 % koko tilan piennarvaatimuksesta, annetaan pääsääntöisesti 5 % seuraamus."
Jos siis 1% 450 eurosta _ 4,5 €/ha. Tuhansia euroja sanktioita ? Arvioidaan vaikka 5000 euroa. Tällöin peltoa olisi 1100 ha. Montakaan viljelijää ei taida Suomessa olla, jotka ottavat "tuhansien eurojen" sanktiot pientareista, jos ovat ensikertalaisia.
-SS-
Onneksi on sen verran kuoputettavaa ettei tarvinnut kaikkea kylvää liian märkään. Niin hyvin murustuu, että ei uskalla jyräillä takapyöräkoneen jälkeen. Sateet tulee jossain vaiheessa ja sitten mururakenne punnitaan. Monen vuoden jäähdyttelyn ja hömppäilyn jälkeen pannaan kaikki kylvöön ja täysi panostus. Rajoittava tekijä on kylvimen lannoitteen säätö. Maksimi asennossa ajetaan. Syksyllä vaihdetaan mosse mersuun ja pannaan leivän päälle lohta!
Minä taasen aloin "himmailemaan" ja
näennäisviljelemään. Lannoitteiden kalleus aiheutti sen, että kun elämiseenkin pitää jäädä rahaa, sai kevätvehnä typpeä vaan 100 kg/ha, ohra ja rypsi 90 kg. Saa nähdä mitä tulee, ei tarvi laonestoo noilla määrillä, ja tuskin edes tautiaineitakaan.
Säästöbudjetilla mennään.
Jos on sellainen tilanne, että syyskasvilohko on täysin tuhoutunut, voisiko yhden kesän avokesannointi olla varteenotettava vaihtoehto? Tukisumma on kuitenkin lähes sama kuin kevätviljoilla. Tarpeen vaatiessa voisi suorittaa vähän mekaanista rikkakasvitorjuntaa. Mahdollistaisi kuitenkin minkä tahansa syyskasvin kylvön tulevana syksynä, kun ei tarvitse saada vanhaa kasvustoa alta pois.Avokesanto taisi vaatia jonkin syyn että sai laittaa. Rikkoja varmaan ok syy mut sit varmaan tulkinnasta kiinni et onko niin paha rikka tilanne et avonesannointi on ok ja tukikelpoinen.
Näillä löpön hinnoille mekaaninen rikkatorjunta on vähän niin ja näin...
Äläpäs huoli, nyt pitäisi saada kansa piikeille yhtä ahkerasti kuin Ukraina-keräyksiinkin.
Kaksi kokenutta lääkäriä vaatii neljänsiä rokotteita entistä nuoremmille – viidessä kuukaudessa koronakuolemia on ollut Suomessa yli 2300 https://yle.fi/uutiset/3-12412961
Mika Rämet kiikuttaa Kätkäläisille jo olkipatjoja kallioluolaan.
Rajoitusten poistuessa rokottamattomia suojaa koronalta vain täydellinen eristäytyminen yhteiskunnasta https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008248208.html
2022 vln siemenessä min. 20% typensitojakasvia. 2023 vln oltava lisäksi yhteensä 4 lajin siemenseos.
2022 tukisumman mukaan paremmuusjärjestyksessä monimuotoisuuspelto, lhp, kuivaheinä, vln. 2023 monimuotoisuuspelto, vln, lhp kuivaheinä.Riittääkö se, että on neljä lajia ja siemenmäärä sillä kahdella viimeisellä on olematon, vaikka 1kg/ha.
Kannattaa tarkasti miettiä mihin sitä laittaa vaikka ilman saisi. Pahimmillaan ryssii ca/mg suhteen totaalisesti. pH:n nousua sillä ei myöskään kannata tavoitella koska sitä ei tule tapahtumaan.Siis toi kipsihän on tarkoitettu siihen jos pH on jo korkea (yli 7) ja ca mg suhde edelleen perseellään. Mikäli näin ei ole kalsiittikalkki on parempi vaihtoehto..
Sehän riippuu kuinka se on perseelläänNo tääl kymenlaakson saviseudulla ca/mg suhde helposti alimmillaan 2-3 kun optimi oli kai 8..
Mä olen vielä pärjännyt kalsiitilla mut nyt pH lähellä seiskaa jo eikä suhteet ole vieläkään 8 niin kipsi ois ratkaisu jos vaan luomussa saisi käyttää..