SK:sta lainaus:
"
Ruotsalainen juo puhtainta maitoa?
Antibioottien vähäinen käyttö on nostettu länsinaapurissa oman maan maidon
mainosvaltiksi.
Virpi Niemistö
Suomalaiset ovat tottuneet uskomaan ja kuulemaan, että kotimainen ruoka on maailman puhtainta.
Pohjanlahden tuolla puolen ollaan toista mieltä: ruotsalainen ruokajätti ICA hehkutti joulun alla ruotsalaisten maanviljelijöiden käyttävän maidontuotannossaan vähiten antibiootteja koko Euroopassa.
MTK:n maitoasiamies Ilkka Pohjamo ei kiistä kumpaakaan toteamusta.
– En tyrmää ruotsalaistenkaan mainoslausetta, mutta suomalaisen ruuan puhtaudesta voin olla varma. Jos verrataan antibioottien käyttöä ja jäämiä eurooppalaisittain, Suomi ja Ruotsi ovat samassa veneessä. Erot näiden maiden välillä ovat vähäisiä.
Samassa veneessä oloa korostaa myös Maitohygienialiiton toiminnanjohtajaTuija Lilja .
– Kaikki Pohjoismaat pärjäävät erinomaisesti näissä tuotantoeläinten antibiootti- eli mikrobilääkekäytännöissä. Ykkössija saattaa siis vaihdella vuosittain, ilmeisen pienellä marginaalilla.
Suomalaiseen maitoon maitoasiamies Pohjamo liittää Euroopan laadukkainta -määritelmän. Tähän laatuun sisältyy olemattomien antibioottijäämien lisäksi solulukujen ja bakteerimäärien vähäisyys.
Euroopan lääkeviraston EMA:n mukaan Suomessa lääkitään eläimiä enemmän yksilöinä ja muualla Euroopassa eläinryhminä.
– Suomessa eläimiä lääkitään vain tarpeeseen. Jos eläin on sairas, niin se tulee ilman muuta hoitaa asianmukaisesti, maitoasiamies tähdentää.
Maito testataan mikrobilääkejäämien varalta ennen kuin se siirretään meijeriautoon. Sitten se tutkitaan uudestaan meijerillä. Jos maidosta löydetään siellä lääkejäämiä, koko erä hylätään.
Tuottajamaidosta tehtyjen antibioottijäämätutkimusten mukaan positiivisten löydösten prosenttiosuudet ovat 2000-luvulla vaihdelleet 0,02 ja 0,16 prosentin välillä.
Pohjamo arvioi, että tuotannon puhtautta korostava mainostaminen liittyy ruotsalaisen maidontuotannon ahdinkoon.
Länsinaapurissa maksetaan tuottajille maitolitrasta samaa hintaa kuin tanskalaisille, vaikka tuotantokustannukset ovat esimerkiksi Pohjois-Ruotsissa aivan eri tasoa.
Pohjamo pohtii, että Suomessakin voitaisiin korostaa esimerkiksi antibioottien vähäistä käyttöä nykyistä enemmän maidon markkinoinnissa. Toisaalta hän on tyytyväinen, että kuluttajien luottamus kotimaiseen on maidossa jo nykyisellään suuri.
Ruokaostoksia viikon aluksi tekeväKaisu Juurakko kertoo nostavansa hyllystä kärryihin vain kotimaista maitoa.
– Elän sen verran lähellä ruuantuotantoa, että olen myös sitä kautta vakuuttunut suomalaisen ruuan puhtaudesta, ilmajokelainen Juurakko kertoo.
Maitoasiamies arvioi mainoskampanjan
liittyvän maidontuotannon ahdinkoon.
Suomessakin voitaisiin korostaa antibioottien vähäistä käyttöä
nykyistä enemmän.
Ruokaturvallisuus
Esillä jo vuodesta
1963 lähtien
Antibioottijäämistä puhutaan tämän päivän tutkimuksessa mikrobilääkejääminä.
Tuottajamaidosta antibiootti- eli mikrobilääkejäämiä on Suomessa tutkittu järjestelmällisesti vuodesta 1963 alkaen.
Menetelmänä käytetään mikrobiologista menetelmää, jossa maidossa mahdollisesti oleva mikrobilääke estää testimikrobin kasvun.
EU valvoo
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira tutkii EU:n edellyttämän valvontaohjelman puitteissa vuosittain ottamiaan maitonäytteitä mahdollisten mikrobilääkejäämien varalta.
Pääosa meijereistä on siirtynyt järjestelmään, jossa jokaiselta tilalta otetaan maidon noutamisen yhteydessä näyte tutkittavaksi antibioottijäämien varalta. Nämä näytteet analysoidaan, jos maitokuorman testauksessa saadaan positiivinen tulos.
Lähde: Maitohygienialiitto"
