Kiinteät kulut täytyy rahoittaa omalla ja vaimon palkalla.

Koskahan MTK tyrmistyy alhaisesta viljan hinnasta?

Noinhan se vähän tuppaa olemaan?

Ja oikeinko tosissaan luulet että MaidonTuottajienKeskusjärjestö reagoisi alhaiseen viljan hintaan? Viljasta kun 70-80% on tuotantopanoksena kotieläintiloille ja mitä alhaisemmalla hinnalla viljan saa niin sitä parempi.

Yleisesti ottaen aina oppii kun on poissa kotoa, tavalla tai toisella.

Juurikin näin! Siksi olenkin vahvasti sitä mieltä että jokaisen joka maatilalle aikoo jäädä pitäisi ottaa ja olla sieltä poissa 3-5 vuotta. Poissa äidin ruokapöydästä, pyykkihuollosta, isun auton lainasta. Oppia tulemaan ihan itse omillaan itsenäisesti omalla työllään toimeen. Sanoisin että olisi monelle erittäin opettavainen kokemus. Opettaisi hiukan mitä se maailma ja elämä on muualta kuin sontaluukusta tarkasteltuna. Jos jää isun jalanjälkiä kuljettuaan maamieskoulun köytyään ja senkin vielä kotoa käsin tilalle niin kyllä se maailmankuva aika rajoittunut on.

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 03.09.13 - klo:13:29

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 02.09.13 - klo:21:30

En usko, että älysit omaa pointtiani: on muitakin elinkeinonharjoittamisen aloja, joilla yrittäjä on kovasti sidottu siihen työhön: pikkukaupat, palvelutyö, alihankinta. Rahaa on koneissa ja kalustossa ja kiinteistössä ja varastossa kiinni myös näillä muilla. Eli joka alalle ryhtyminen on yksityisessä päätöksessä, ei karjatalous ole mikään erillinen viljelijän osaksi osunut kirous, johon ei voisi itse vaikuttaa. Onhan sentään lomitusjärjestelmä, jota myös hieman tuetaan.

Karjatilalta itsekin kotoisin olevana, ja niihin töihin jo lapsesta asti tottuneena, sitovuuden marttyyrisointi saattaa jopa vähentää yleisön sympatioita, päinvastoin kuin luulisi.
-SS-

Tästä plussat. Pitäis tuon etujärjestönkin hoksata lopettaa. erotella varallaoloaika varsinaisesta työajasta. Joku lanssipäivystäjä saa varallaolosta 2-3 euroa tunnilta, tuskin jyväjuice kehtaa enempää vaatia?

Ja onpa joskus palkansaajissakin. Itse olin vuosia hommassa jossa periaatteessa oli varalla 24/7 ja puhelin saattoi pärähtää sunnuntaina aamulla kello 4 tai ihan milloin vain. Palkka oli (riittävä...) kokonaispalkka ja tuo "kuului toimenkuvaan" ilman eri lisiä. Mutta kun puhelin pärähti niin monesti puhuttiin suoranaisesti varsin mittavista menoista ja lisäksi muutakin haittaa saattoi aiheutua jos ei hommia hoidettu.

Ja tuo karjatalouden "marttyrisointi" ei nykyaikana todellakaan toimi. Saattaa suuressa osassa herättää lähinnä ärtymystä. Lisäksi on muistettava että kun nyt yksikkökoot ovat kasvaneet niin ei puhuta enää mistään nappikaupasta niin homma pitäisi toimia niin kuin muillakin yrittäjillä ja yrityksillä. Ihan ilman yhteiskunnan tukia muutkin yritykset joutuvat hommat niin hoitamaan että yritys pyörii tarvittavalla miehityksellä silloin kun sen tarviikin pyöriä tyyliin Aimon päivystäminen aikanaan. Suunnittelussa on pahaa vikaa jos sama ei onnistu maatiloilla.

Jotenkin en jaksa uskoa että aimon työ on ikinä ollut sellaista että todellisuudessa hän olisi joutunut vastuuseen jos esimerkiksi itse kesälomalla, viikonloppuvapaalla, ulkomailla matkoilla, 40 asteen kuumeessa ja jotain olisi työpaikalla tapahtunut. Samoiten pienyrittäjällä jos joutuu laittaa sairastapauksen takia lapun luukulle niin korkeintaan vähän bisnes kärsii mutta ei siitä sen enempää ongelmia tule. Karjataloudella kuitenkin eläintenhoitovelvoite on isännällä ja eläintenhoidon laiminlyönnistä seuraa syyte ja eläintenpitookielto. Normaalissa tapauksessa työt tietenkin jaetaan mutta silloin kun homma kusee niin ainut vastuullinen on isäntä. Tämä tosiasian kertominen voi kääntyä viljelijää vastaan mutta mitä voi tehdä jos totuus kirpasee.

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 03.09.13 - klo:11:01

Yleisesti ottaen aina oppii kun on poissa kotoa, tavalla tai toisella.

Juurikin näin! Siksi olenkin vahvasti sitä mieltä että jokaisen joka maatilalle aikoo jäädä pitäisi ottaa ja olla sieltä poissa 3-5 vuotta. Poissa äidin ruokapöydästä, pyykkihuollosta, isun auton lainasta. Oppia tulemaan ihan itse omillaan itsenäisesti omalla työllään toimeen. Sanoisin että olisi monelle erittäin opettavainen kokemus. Opettaisi hiukan mitä se maailma ja elämä on muualta kuin sontaluukusta tarkasteltuna. Jos jää isun jalanjälkiä kuljettuaan maamieskoulun köytyään ja senkin vielä kotoa käsin tilalle niin kyllä se maailmankuva aika rajoittunut on.

Aimolta tuli "kipeää" ja asiallista ilotulitusta.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 03.09.13 - klo:18:10

Samoiten kaipaisin että tuloot olisi työn vaatimuksen mukaisia. Voidaan vaikka verrata ihan perus sairaanhoidon viikonloppu ja ilta, yötyö lisiin. No tulotaso ja työn sitovuushan on ollu tiedossa kun leikkiin on ryhdytty eli näillä mennään.

Itse sanoisin että maatalouden kannattavuus ja oma palkka ryssitään jumalattoman suuriin kiinteisiin kustannuksiin alan tuottavuuteen nähden. Mitä vms kirjoituksia seurannut niin koneistukseen satsaus tuntuu aina olevan vähintäänkin "riittävä". Jääkö sen jälkeen sitten vielä palkkaa niin se onkin toinen juttu?

Voi saada hieman väärän kuvan kun tyyli on tällainen suuna päänä. Toki tietty osa kalustosta on tosi utta ja jonkun mielestä hienoa mutta käytännössä tila tekee vaan muutamia asioita ja niitä yritetään tehdä kunnon kalustolla. Ainut missä ehkä on oikeasti ylikapasiteettiä on automaattisessa lypsyssä kun siinä menisi se parikymmentä lehmää lisäksi mutta se oli aikanaan valinta että käsin ei lypsetä ja siihen investoitiin sitten se hieman toistasataa tuhatta. Se mikä oman tilan taloutta on tosi paljon vuosien saatossa rassannu ja jonka uskon että on monen muunkin talouteen kolahtanut on että navetta ja siellä olijat on kärsinyt laajamittaisesta urakoinnista. Tästä pitää päästä eroon eikä se tarkoita välttämättä urakoinnin lopetusta vaan enemminkin navetasta huolehtimisesta.

Lainaus käyttäjältä: AimoMela - 04.09.13 - klo:15:06

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 03.09.13 - klo:18:10

Samoiten kaipaisin että tuloot olisi työn vaatimuksen mukaisia. Voidaan vaikka verrata ihan perus sairaanhoidon viikonloppu ja ilta, yötyö lisiin. No tulotaso ja työn sitovuushan on ollu tiedossa kun leikkiin on ryhdytty eli näillä mennään.

Itse sanoisin että maatalouden kannattavuus ja oma palkka ryssitään jumalattoman suuriin kiinteisiin kustannuksiin alan tuottavuuteen nähden. Mitä vms kirjoituksia seurannut niin koneistukseen satsaus tuntuu aina olevan vähintäänkin "riittävä". Jääkö sen jälkeen sitten vielä palkkaa niin se onkin toinen juttu?

Voi saada hieman väärän kuvan kun tyyli on tällainen suuna päänä. Toki tietty osa kalustosta on tosi utta ja jonkun mielestä hienoa mutta käytännössä tila tekee vaan muutamia asioita ja niitä yritetään tehdä kunnon kalustolla. Ainut missä ehkä on oikeasti ylikapasiteettiä on automaattisessa lypsyssä kun siinä menisi se parikymmentä lehmää lisäksi mutta se oli aikanaan valinta että käsin ei lypsetä ja siihen investoitiin sitten se hieman toistasataa tuhatta. Se mikä oman tilan taloutta on tosi paljon vuosien saatossa rassannu ja jonka uskon että on monen muunkin talouteen kolahtanut on että navetta ja siellä olijat on kärsinyt laajamittaisesta urakoinnista. Tästä pitää päästä eroon eikä se tarkoita välttämättä urakoinnin lopetusta vaan enemminkin navetasta huolehtimisesta.

Vms1? Vanha ja viisas, teoreettinen, filosofoiva ja niiiin asiallinen.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 04.09.13 - klo:21:49

Lainaus käyttäjältä: AimoMela - 04.09.13 - klo:15:06

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 03.09.13 - klo:18:10

Samoiten kaipaisin että tuloot olisi työn vaatimuksen mukaisia. Voidaan vaikka verrata ihan perus sairaanhoidon viikonloppu ja ilta, yötyö lisiin. No tulotaso ja työn sitovuushan on ollu tiedossa kun leikkiin on ryhdytty eli näillä mennään.

Itse sanoisin että maatalouden kannattavuus ja oma palkka ryssitään jumalattoman suuriin kiinteisiin kustannuksiin alan tuottavuuteen nähden. Mitä vms kirjoituksia seurannut niin koneistukseen satsaus tuntuu aina olevan vähintäänkin "riittävä". Jääkö sen jälkeen sitten vielä palkkaa niin se onkin toinen juttu?

Voi saada hieman väärän kuvan kun tyyli on tällainen suuna päänä. Toki tietty osa kalustosta on tosi utta ja jonkun mielestä hienoa mutta käytännössä tila tekee vaan muutamia asioita ja niitä yritetään tehdä kunnon kalustolla. Ainut missä ehkä on oikeasti ylikapasiteettiä on automaattisessa lypsyssä kun siinä menisi se parikymmentä lehmää lisäksi mutta se oli aikanaan valinta että käsin ei lypsetä ja siihen investoitiin sitten se hieman toistasataa tuhatta. Se mikä oman tilan taloutta on tosi paljon vuosien saatossa rassannu ja jonka uskon että on monen muunkin talouteen kolahtanut on että navetta ja siellä olijat on kärsinyt laajamittaisesta urakoinnista. Tästä pitää päästä eroon eikä se tarkoita välttämättä urakoinnin lopetusta vaan enemminkin navetasta huolehtimisesta.

Vms1? Vanha ja viisas, teoreettinen, filosofoiva ja niiiin asiallinen.

pitää parta ajaa näköjään...

Olkaa hyvä vaan, ilo on minun puolellani......

Lainaus käyttäjältä: Viina-Antti - 04.09.13 - klo:21:51

Vms1? Vanha ja viisas, teoreettinen, filosofoiva ja niiiin asiallinen.

pitää parta ajaa näköjään...

Kampaa naamas ni saat banaanin. 

Ei oo tarvetta keräillä kiviä ja alle 20€/h lapaseen mä en laita kelloa soimaan.

Sen verran monessa ollu ja olen mukana et mä oon tajunnu erään asian. Sen et on eriasia olla TÖISSÄ kun TYÖPAIKALLA.

Mulle on ihan se ja sama mitä kukakin uskoo ja väittää, pääasia et oma kello, kalenteri ja pankkitili näyttää sellasia numeroita et oon tyytyväinen 

P.S. Mä lakkaan olemasta tyytyväinen ku siellä pankkitilillä on vaan 6 numeroo ennen pilkkua. Siihen asti sovitaanko et mä hoitelen noilla tunneilla tilaani. Tänäkin vuonna (40mm sadetta viljoille) vaakat näyttää et 480 tonnia on karvan auki sadalta hehtaarilta korjattu

Pieneen ruutuvihkoon mä niitä työtuntejani merkkailen. Mitenkään minuutin tarkkuudella en kaikkia töitäni jaksa jaotella. Merkkaan yleensä lähtö- ja paluuajan ja mitä töitä olen sinä aikana tehnyt. Välillä saatan merkkailla tarkemminkin, jos haluan saada selvyyden johonkin tiettyyn työhön kuluvaan aikaan. Erään hankkeen tiimoilta ulkopuolinen kellokalle mittaili ruokintaan ja kuivitukseen kuluvan ajan kaikkinen aputöineen, mutta tulokset ovat jääneet tulematta tai sitten mä en ole niitä rekisteröiny.

Turha näistä työajoista (paljon tai vähän) on suoraan "kilpailla" tilojen välillä, vaan lähinnä oman tilan kohdalla jokainen voi miettiä, mitä kannattaa tehdä nykyisellä systeemillä ja mitä eri tavoin uudistaa. Eikä kaikki tehostamistavat maksa edes maltaita. Vaikka tämä paaliesimerkki. Miettii mihin kohtaan pihalle ne paalit pellolta tuo, että mahdollisimman vähällä siirtyvät lehmän ulottuville. Aloittaa jostakin, mistä saa nopeasti suurimmat säästöt ja sitten pikku hiljaa siirtyy niihin vähemmän työllistäviin kohtiin.

Lainaus käyttäjältä: AimoMela - 04.09.13 - klo:15:04

Ja onpa joskus palkansaajissakin. Itse olin vuosia hommassa jossa periaatteessa oli varalla 24/7 ja puhelin saattoi pärähtää sunnuntaina aamulla kello 4 tai ihan milloin vain. Palkka oli (riittävä...) kokonaispalkka ja tuo "kuului toimenkuvaan" ilman eri lisiä. Mutta kun puhelin pärähti niin monesti puhuttiin suoranaisesti varsin mittavista menoista ja lisäksi muutakin haittaa saattoi aiheutua jos ei hommia hoidettu.

Jotenkin en jaksa uskoa että aimon työ on ikinä ollut sellaista että todellisuudessa hän olisi joutunut vastuuseen jos esimerkiksi itse kesälomalla, viikonloppuvapaalla, ulkomailla matkoilla, 40 asteen kuumeessa ja jotain olisi työpaikalla tapahtunut.

Tuli aikanaan hoidettua kesälomalla, viikonloppuisin, ulkomailla ollessa (aina oli varmistettava ihan ensimmäiseksi että tietoliikenneyhteys toimi ja sitä aina jännitti että ei kai vaan lentomatkan aikana satu mitään mutta pyrin aina saamaan jonkun tuuraamaan edes pahimmat välttävästi lentomatkojen ajaksi) ja jopa sairaalasta sairaalavuoteelta on hommia hoidettu ja siellä oltiin vähän vakavamman jutun kuin 40 asteen kuumeen takia. Mutta että se on vähän miten kukin sen vastuunsa ymmärtää... Jos tietää ja ymmärtää että siinä on oma työpaikka enemmän tai vähemmän katkolla jos ei hommia hoideta niin kyllä sitä kummasti asioita voi tehdä.

Samoiten pienyrittäjällä jos joutuu laittaa sairastapauksen takia lapun luukulle niin korkeintaan vähän bisnes kärsii mutta ei siitä sen enempää ongelmia tule.

Niinpä niin... Noinhan sitä voisi tyhmempi kuvitella. Ihan lähipiiristä tapaus jossa pienyrittäjän vakava sairastuminen johti toiminnan keskeytymisen kautta konkurssiin ja mm omakotitalo meni siinä rytäkässä. Mutta että tyhmempi joka on isun jalanjäljissä ikänsä kulkenut eikä muuta maailmaa nähnyt niin voisi kuvitella että "ei pienyrityksellä mitään hätää ole" kun todellisuus on ihan toinen ja hiukankin pitempi katko pienyrityksessä monesti katastrofi.

Siinä "pienessä paussissa" kun tulee niitä kerrannaisvaikutuksia heti ihan riittämiin asti. Viikon ku pidät lapun luukulla ni äkkii on seuraava puol vuotta ihan päin mettää. Monelle se on liikaa se puol vuotta

Samoiten pienyrittäjällä jos joutuu laittaa sairastapauksen takia lapun luukulle niin korkeintaan vähän bisnes kärsii mutta ei siitä sen enempää ongelmia tule.

Pitäisikö ehkä olla ihan hiljaa, kun näin vähän kun ymmärtää toisten yritystoiminnasta? Kukaan ei ole korvaamaton ja vastuullisia ihmisiä löytyy joka yrityksestä. Ihan joka paikasta tai joka toimialalta ei kumminkaan löydy näin omanapaisia yrittäjiä. Oman arvon tunteminen ei ole sama asia kuin toisten väheksyminen, mitä sun avautumises ihan täysin on

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 04.09.13 - klo:20:40

Samoiten pienyrittäjällä jos joutuu laittaa sairastapauksen takia lapun luukulle niin korkeintaan vähän bisnes kärsii mutta ei siitä sen enempää ongelmia tule.

Pitäisikö ehkä olla ihan hiljaa, kun näin vähän kun ymmärtää toisten yritystoiminnasta? Kukaan ei ole korvaamaton ja vastuullisia ihmisiä löytyy joka yrityksestä. Ihan joka paikasta tai joka toimialalta ei kumminkaan löydy näin omanapaisia yrittäjiä. Oman arvon tunteminen ei ole sama asia kuin toisten väheksyminen, mitä sun avautumises ihan täysin on

Mutta ajattele adami toisin. Sun yrityksellä tulee forsmasjör tilanne ja teidän rehut jää ylimääräiseksi ajaksi pellolle. Kyseessä voi olla sairaus, konerikko ihan mitä vaan. Tämä on normi tilanne yrityksellä ja  siitä tulee tietty määrä harmia ja asiakasuhteiden purku tms. Sitten mietit että sama kohtalo osuu navetalle ja kolmen päivän päästä naapuri soittaa tarkastajan joka tutkii tilanteen. Sen jälkeen ollaankin tilanteessa että sun eläintenpitobisnes olikin siinä ja sakot päälle. Miksi et halua tunnustaa ko asiaa. Se on selvä että yritystoiminnassa välillä menee penkinalle mutta siitä selvitään yleensä jotenkin. Mikään ei kuitenkaan pelasta isäntää siinä tilassa että elukat on huonossa hoidossa ja voin kertoa että siinä ei sopimukset riitä koska vastuu on eläimen omistajalla.