On vaikea ymmärtää mikä SS:n hybridirukiin viljelyssä mättää. Täällä ja lähialueilla myös hybridioraat hipovat täydellisyyttä ja alaa on PALJON. On kosteutta ja lämpöä.
Alkaa jo pelottamaan vanha kansan viisaus "syysvilja ei anna kahta kertaa kehua itseään".
SS:n kokemukset eivät ole siis lähellekään hybridien viljelyn koko totuus.
Ehkä Sisä-Suomessa ja Pohjanmaalla rukiille ovat niin hyvät olosuhteet, että hybridien potentiaali pääsee esille. Noin runsaan 10 v hybridikokeilujen jälkeen populaatioruis on lähes kolmenkymmenen harjoitusvuoden jälkeen näyttänyt pitkän ajan todellisen keskisadon hyvin lähelle hybridejä. Onhan tuo koeruuduillakin selvästi nähtävissä, että II ja III -vyöhykkeellä satotasot ovat tonneja paremmat.
Uusmaalainen luomuviljelijä sai 2011 ennätyssadon hybridistä, 4700 kg. Taisi olla itsellä melko vähin panoksin 6700 kg. Mutta sitten toteaa 2010 -vuosista eteenpäin kokemuksella: "Viimeaikaiset talvituhot ovat vaikuttaneet siihen, että Laine ei luovu populaatiorukiin viljelystä. Viljelijällä on kokemusta siitä, että vaihtelevissa kasvuoloissa populaatiolajikkeet ovat usein viljelyvarmempia kuin taas hybridilajikkeilla haetaan huippusatoja. Luomussa syysrukiin viljely tulee luontevasti nurmen lopettamisen jälkeen."
En siis ole ainoa, joka on huomannut hybridin saattavan myös tuottaa pettymyksen. Sitten tuhannen euron siemensäkki kahdeksalle hehtaarille, viidenkympin Sluxx-levityskerrat, pellon reunat keltalappuja rivissä, kaksi kestakkiruiskutusta, mangaaneja, lehtivirkistettä, buctriilit, koska eipäs olekaan hybridipelto kesällä puhdas, talvituhoannos kahdella kalleimmalla aineella, mitä löytyy, pitäähän siitä noilla perusteilla jo tullakin pari tonnia 160 euron ruista enempi ! Ja voi lisäksi huomauttaa tässä, että varhaisella elokuulla orastuessa hybridirukiilla on erittäin yleinen näkymätön vihollinen, joka vaivaa tuulen alapuolella olevia peltolohkoja, 30 metriä ojasta käytännössä häviää hiljakseen, kun syyskuussa kylvetty populaatiolajike vain rehevöityy. Vielä 100 m päässä lehtien reunat ovat violettiin vivahtavat, ja kasvu pysähtyy. Olen melko varma, että versojen kasvu pysähtyy, vaikka ei värinmuutostakaan näkyisi ! En halua olla kiusana kunnon viljelijöiden syystoimenpiteille, täällä kun syksyisin yleensä aina tuulee niin että haalarit pyörivät päällä.
Tavanomaisella rukiilla kasvinsuojelukustannus, poislukien minimiannos jotain Expressiä, on ollut nolla. Kylvämään ehtii syyskuullakin. Lannoituskin kohtuullinen, eikä torajyviä ole tarvinnut viljakasassa surkutella. Ainoa paikoin kestämätön ongelma on ollut lako, ja jos siitä onkin aina selvitty, sen jälkeinen maan muokkauksen mahdottomuus on laittanut katumaan. Pahnan määrä on ollut jotakin aivan kamalaa. Korrensääteitä en sitten vaan osaa käyttää, tai en uskalla käyttää, mm. 2010 poistin rukiin tähkät reippaalla korrensäädekäsittelyllä, kun tuli silloiset ennätyshelteet ja rutikuiva loppukesä.
Hybridi ei pahnalla ole kiusannut, ei kyllä jyvilläkään maineensa mukaisesti sitten.
Mielestäni osaan erikoisviljellä, ja osaan harvaankylvää riittävän aikaisessa matalaan, kahdestikin samana syksynä, kuten syysrapsilla. Ne, jotka ottavat esille Perniön tämän syksyn satokisavoittajat, juu kävin tietystä syystä touko-kesäkuussa päivittäin Alholankodissa siinä keskustan eteläpuolella, ja muistan kun siinä keväällä Perniössä iski vähintään 20 mm ukkoskuuro, niin että vesilätäköt niillä tuuheilla ruislohkoilla kiiltelivät monta päivää. Meidän suunnassa ei tippaakaan. Silloin saattoi nähdä, että kasitonnarille mennään.
Olihan puolalainen Amilo-ruiskin aikanaan oikea satotykki, itsellä ei onnistunut kertaakaan. Samaa aikanaan kuuntelin, mikä sussa oikein on vikana, Amilo on tuplasti parempi, ja helppoa kuin heinänteko. Olen kyllä miettinyt tätä, kyseessä lienee talvien märkyys, useat pakkaskaudet ja kolme kertaa samana talvena tuleva äkkikevät, jo helmikuulta lähtien. Talvikaraistumisen vahvuudesta ja sen purkautumisen herkkyydestä taitaa olla kyse, ja virkistävän sateen puuttumisestä huhti-toukokuulla ?
Jos tuo kastelulaitehankinnan orastava suunnitelma tuosta etenisi, niin voisin valmistella jonkun hybridiruis-palstan vielä.
Tammikuun lopussa 2008 ei paljon talvesta ollut tietoa. Ruis oli ollut kasvussa jo 5 kk. Eipä tuo maaliskuun jääkenttätakatalven jälkeen ollut enää yhtä hieno. Kasvoi kuitenkin, oli muistaakseni Riihi-ruista.
-SS-