Itselläni vihreät 015 hyprot glyfosaatille ja keltaiset 02 hyprot muille. Nyt tilauksessa violetit 025 hypro twin airit ötököille, tautiaineille ja muille hieman enemmän vettä vaativille. Ollut tyytyväinen noihin perinteisiin guardian aireihin (etenkin yli 4 bar paineilla), mutta uuden sukupolven twinissä hyvät puolensa ja niitä käyttäneet ovat paljon kehuneet. Osumapinta-ala huomattavasti suurempi vähemmillä katvealueilla, eivätkä mene enää edes samalla tavalla tukkoon, kuin vanhat mallit...

Omalla kohdallani Mantrac aiheuttanut ongelmia Ariane S:n, Logranin ja Modduksen kanssa tehtyjen seosten kanssa. Tarkasti en osaa sanoa ovatko kaikki edellä mainituista aineet aiheuttaneet ongelmia, koska ovat osin olleet samoissa seoksissa. Kuitenkin sakkaumat putkistoissa olleet vaikuttavia!!!

Suosittelisin siis seoksissa toimimaan varautuneesti ainakin kyseisten aineiden kanssa...ja jos listattuna löytyy muitakin ei-suositeltavia kumppaneita, jättämään kokeilut väliin, jollei halua rassata päivästä viikkoon kestävää aikaa ruiskun sisustoja puhtaaksi sakoista!

Lainaus käyttäjältä: Shield - 15.02.14 - klo:09:32

Sitten ei keskellä satokautta muita toimenpiteitä, kuin hukkakaurakierros, joka sekin melko vaikeaa hommaa miehenmittaisessa kasvustossa.

Jos hukkakaura on ongelmana niin saahan sen torjuttua härkäpavusta myös kemiallisesti.

Juu, saa torjuttua, eikä ole ongelmana. Koko tila siemenviljelyksessä, joten ihan senkin puolesta kaikki lohkot käydään kävellen lävitse, tavallisesti vieläpä useampaan kertaan...

Kaikkia maajaleja, ei juurikaan lannoitusta, sato 2200-3300.

Jos menee vähänkään lakoon heinäkuussa niin turha puida.

Rikkoo ensin kylvökoneen, sitten puimurin ja lopuksi kuivurin 

Plussaa on se, että jättää ainakin 40 kg typpeä seuraavalle vuodelle. Ja fasaanit viihtyvät kasvustossa.

Hieman eri mieltä tuosta laon vaikutuksesta. Kasvi ensinnäkin nostaa tavallisesti päätään, jäämättä totaalisesti maata vasten. Toki ennen kukinnan päättymistä muodostunut lako vaikuttaa sadon määrään.

Itselläni ollut pääasiassa hiesu- ja hiesusavimailla 6 vuotta papua viljelyssä, satotasojen olleen 3500-4500 kg/ha välilllä. Viljelytekniikkana suorakylvö aikaisin, heti maan kannettua. Kylvö käytännössä niin syvään kun menee (n. 8cm), 70 kpl neliölle sopiva määrä, slannoitetta antanut Hiven Y:n ja starttiravinteen muodossa n. N 25kg/ha ja fosforia maan sallimissa maksimirajoissa. Kylvön jälkeen seurannut itämistä ja pintaantuloa. Glyfosaattia juuri ennen kasvin pinnalletuloa (tai kun ensimmäiset jo näkyvät) n. 2vk kylvön jälkeen (yhtenä vuonna tämä jo 4 vrk:n kuluttua kylvöstä). Sitten ei keskellä satokautta muita toimenpiteitä, kuin hukkakaurakierros, joka sekin melko vaikeaa hommaa miehenmittaisessa kasvustossa. Syksyllä puinti ja kuivaus (kiireen takia mennyt suorilta tavoitekosteuteen 14%, ilman erillisiä "seisokkeja"....)...

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 06.01.14 - klo:15:39

Artikkelin julkaisupaikka on omiaan vähentämään siihen kohdistuvaa kiinnostusta ja uskottavuutta Oliko riittävän vaikeesti sanottu, että huuhaasivulla julkaistu juttu ei ehkä ole uskottava.

Sääli sinänsä, sen kyllä pitäisi. Muutamien pikkujuttujen takia oon rajoittanu glyfon käyttöä ihan minimiin. Nurmikierrossa juolas ei ole niin suuri ongelma, etteikö sen kanssa pärjäisi 95% ilmankin. Jotain on sitten pakko joskus ruiskuttaa. Seuraavana vuonna ei kannata sitten viljellä apilaa tai hernettä tai ainakin siemenmäärää on syytä nostaa reilusti. Kasvu on silti nihkeää. Sama seuraus on joillakin tautiaineilla. Ne kun osaavat estää myös typensitojien toimintaa.....

Mielenkiintoinen havainto glyfon vaikutuksesta herneelle. Meillä on joskus glyfotettu juolan takia tulevan vuoden hernemaa, en kyllä osaa sanoa millainen vaikutus glyfosaatilla oli. Tarviiskin ihan testata tuota.

Härkäpapu, joka on kasvina hyvin lähellä hernettä, ei ainakaan ole mielestäni tykännyt kyttyrää glyfosaatista. Viljellyt papua nyt 6 vuotta suorakylvönä, glyfosaatti annettuna viikon-pari kylvön jälkeen ainoana rikkakasvintorjuntana ja kaikki sadot olleet +/- 4 tonnia. Hyvin ovat juurinystyrät aktivoituneet tuottamaan typpeä, vaikken ole myöskään suorittanut minkäänlaisia luomuihmisten suosittelemia ymppäyksiä!

Itse ajatellut tätä mallia:
http://www.karcher.fi/fi/Tuotteet/Professional/Painepesurit/Kuumavesipesurit/Pystymalliset/10640310.htm
http://webshop.industriacenter.fi/product/979/kuumavesipesuri-hds-511-ux-karcher
Kokemuksia? Ajatuksena helpommin siirreltävä kuumavesipesuri valovirralla

Turve- ja viljanjauhatuspölyn kanssa pelanneena pidän myös syklonia ehdottomana. Jos sen vain puhaltaa siinne varastoon "asettumaan", on ikuinen pöly kaikkialla...

Petri

Toiselta foorumilta suositeltiin tällaista opusta: http://www.puulakeus.net/docs/109-Ne6-viljankuivausopas.pdf, jonka sivulla 29 kuva, jossa esipuhdistajan pölyt laitettu puhaltumaan suoraan vaihtolavalle. Putkissa myös pätkä vaakaa, eikä sykloneita. Vaihtolavalla ylipaine purkaantuu pressun ja laidan välistä, joten luulisi tuonkin pöllyttävän ympäristöä?

Miksei syklonia hakevaraston viereen, sykloniin tuleva putki kuitenkin vaakatasossa ja voi tulla pidemmän matkaakin vaakatasossa.  Melkoinen puhallus noissa isommissa esiputsareissa, putkeen tuskin jää mitään vaikka muutama metri vaakaputkeakin. Sykloni itsessään ei kai lisää vastapainetta, puhaltaa vain ilmat ylhäältää ja roskat putoaa alas. Tuo pudotus hakevaraston katon läpi tai seinän viereen.

Mietin tuotakin, muttei oikein sovi kyseiseen paikkaan ja ratkaisuun; vaakaputki menee sisään hakevaraston seinästä, eikä sykloni mahtuisi olemaan rakennuksen sisällä.

Kysytäänpä tältäkin foorumilta seuraavanlaista viljankuivaamon esipuhdistusjätteiden siirrosta; minulle on rakentumassa pakettikuivaamo, johon tulee bioenergialla toimiva pannu. Esipuhdistusjätteen haluan siirtyvän suoraan putsarilta polttoainevarastoon (tiedän toisten paloviranomaisten kannan asiaan).

Kuivurivalmistajan ehdotus on, että jäte puhalletaan suoraan n. 100 kuutiota vetävään, suljettuun pottoainevarastoon ja vastaseinässä (4m päässä) oleva poistoilma-aukko päästää ylipaineen tilasta. Tässä vaihtoehdossa putki johdettaisiin ensiksi kuivurikoneiston viertä pitkin alas ja sitten n. 8 metrin vaakaputkella viljasiilojen alta polttoainevarastoon. Tässä vaihtoehdossa epäilyttää, kulkeeko jäte ensinnäkin tuon vaakaputkiosuuden tukkeutumatta? Toisekseen puhaltuuko ilma pölyn kanssa ulos kaikista varaston raoista vai ehtiikö pöly laskeutua ja erottua varastossa nätisti (vieläpä jos varasto lähes täynnä ja ilmatila pieni)?

Vaihtoehdoista toinen olisi laittaa kuivaamon ylätasanteelle sykloni ja sieltä putki varastoon. Putkelle muodostuisi kulmaa 65-astetta ja mietin tässäkin vaihtoehdossa, kuinka putki saattaa kostuessaan kerätä vapaasti putoavaa pölyä seinämiinsä ja tukkeutua jossain vaiheessa?

Kumpi vaihtoehdoista kuulostaa toteuttamiskelpoisemmalta? Toki asian voi käytännössä testata ja tarvittaessa muuttaa kantapään kautta koettuna...

Itselläni kokemuksia Skagenista kahdelta vuodelta, 2011 ja 2012, eikä mitään pahaa sanottavaa. Molempina vuosina sato ja laatu olleet kohdillaan.

Vuonna 2011 kasvusto oli hieman ylitiheää ja korsi tästä syystä hentoa ja lakoa havaittavissa (n. 5% pinta-alasta). Sato kuitenkin tuon 7330kg/ha, kun rinnalla kasvaneen Urhon noin 6000 kg/ha. Viime vuonna kasvusto puolestaan hieman harvempi, tuottaen kuitenkin saman sadon. Analyysit Myllyn Parhaalta; kosteus 13,3, hlp 84,1, sako 361, valkuainen 12,5, tjp 49,5, roskat 1, roskat yht. 1, rikkajyvät yht. 1.

Tällä kasvukaudella ei "yllättävistä" syistä kasvanut lainkaan syysviljoja, mutta nyt olisi taas tarkoitus laittaa. Lajike pysyy ehdottomasti samana, Skagenina!

Sitä tuossa mietinkin, mutta jos laturi on kunnossa ja akut hyvin ilmastoidussa paikassa, kuten tässä tapauksessa, missä voi olla vika?

Kokemuksia Optima-akuista:

Ostin tammikuussa 2012 Massikkani nokalle kaksi rinnankytkettyä Optiman Yellowtop 55 ah akkua. Ajatuksena oli, että akut kestäisivät paremmin tärinää ja mahdollista syväpurkausta, mikäli esim. jonkun työkoneen virrat jäisivät päälle ja akut pääsisivät tyhjentymään.

Syksyllä 2012, puintien aikaan akut tekivät kuitenkin stopin aivan yöstä. Aluksi luulin startin hajonneen, koska jännitemittari näytti täyttä varausta. Silti startti ei pyrähtänyt kierrostakaan. Lopulta todettiin, ettei todellista käynnistysvirtaa löytynyt akuista lainkaan, tarkasti ottaen tuhat kertaa vähemmän kuin uusista vastaavista akuista.

Sain takuusta uudet akut ja nyt keväällä 2013, tulin täyttämään kylvökonetta ja kuorman lastattuani, startatessa vain pelkkää nakutusta. Tilanne todettiin akkujen osalta täysin vastaavaksi kuin edellisellä kerralla!

Siispä vajaaseen puoleentoista vuoteen on tuhoutunut kahdet parit kalliita Optima-akkuja, ilman että ne olisivat päässeet missään vaiheessa edes syväpurkautumaan tai olemaan pidempiä aikoja käyttämättöminä. Laturi tuuppaa tasaista 14,6 latausvirtaa, eikä sitäkään voi oikein pitää syynä hajoamiseen. Onko teillä muilla kokemuksia tai tietoa, mikä voisi hajottaa akkuja näin nopeasti, vai onko Optima-laatu yksinkertaisesti yliarvostettua?

Agrimarket antoi aikoinaan ongelmia tuottaneen (oletettavasti kuljetuksessa jäätyneen) Amistar Duo -valmisteen osalta ohjeen ottaa kanisterit mukaan saunaan ja ravistella tämän jälkeen hyvin...

Aikalailla sama laite, erona 65:ssa on opastava näyttö (=selkeämpi käyttää)!

Ainakin Wile 65:en saa tehtaalta taulukon jolla saa muunnettua mittaustuloksen härkäpavulle. On muuten ollut hyvä peli tuo Wile 65 mielestäni tällaisessa perus kasvinviljelytilan käytössä.

Itse olen mitannut Wile 65:lla härkäpavun aina herneasteikolla. Hyvin on paikkaansa pitänyt näinkin! Muina mittareina Wile 35 ja Pfeuffer he-lite.