Omana ajatuksena tilasonnille on näiden siementäminen jotka ei muuten meinaa tiinehtyä
Ja ei se ainakaan haittaa tee hiehojen kiiman havainnointiin..

Ruokintapöytä kokoon sopivalla lukkoaidalla ja kunnon kourulla olisi oma valinta joka tapauksessa, ja tosiaan jompi kumpi noista, ei kestokuivike. Pitkään olen ajatellut että tekisin makuuparsilla, mutta hiehojen sopeutuminen makuuparsinpihattoon vasta 20kk iässä on kyllä sujunut ilman mitään ongelmia. Ja varsin ahtaatkin vinokuivikekarsinat sopivat pienellä työllä ja tosi vähällä kuivikkeella alle 8kk vasikoille.

Ehkä pistäisin itse rahan säästämiseksi sen vinokuivikesysteemin, kuivikkeeseen menee käytössä vähän enemmän rahaa mutta työmäärä on about sama tai jopa pienempi jos systeemin on fiksusti suunniteltu.

Ja tosiaan, kaikille ainakin yli 10kk vanhoille oma lukkoparsipaikka ruokintakourulle (eri osastoihin ehkä eri levyiset). Eli pitkä mutta aika kapea rakennus jos hiehoja on paljon.

Kokemuksia en kauheasti ole kuullut, sen verran että molemmat toimivat. Siementäminen talvella on kivempaa jos rakennus on plussalla.

Siis hä..?  Makuuparsissa jos on raapat tai kuilut ei ole lainkaan työtä. Tietysti silloin vähän jos raappa on hajalla tai kuilut tukossa, mutta vinokuiviketta pitää kuivittaa joka viikko ja olla kolaamassa lantakäytävää, sitten se kuivike vielä pitää jostain haalia.

En vieläkään voi ymmärtää miksi noita tilasonneja hankintaan. Miksi edes kasvattaa eläimiä joista ei halua kunnon jälkeläisiä? Vai laiskuusko se on kun ulkoistetaan hiehojen kiimantarkkailu sonnille?

Kyllä makuuparret pysyy puhtaina jos ne on vaan sopivan kokoisia, ei siis sais olla suurta kokoeroa ryhmän sisällä.

No miksi KAIKSTA lehmistä pitäisi syntyä jotain jumaalaan valiittujaa jaloostuseläämiä? Niitä parhaita siemennetään, joilta halutaan parempia jälkeläisiä, rupusakki saa sonnia ja vasikat välitykseen... huomattavasti kustannustehokkaampaa, kuin joka perseen tonkiminen käsipelillä. Lisäksi hankalat tapaukset saa tiineeksi sonnilla nopeammin, mikä säästää rahaa, usein hyvin lypsävä, mutta huonosti tiinehtyvä pysyy tuotannossa huomattavasti kauemmin.

Eikä sen sonnin ole pakko olla mikään pahnan pohjimmainen.

Nyt siis puhutaan KARJAN jalostamisesta eikä yksittäisten eläinten kanssa tupehtimisesta.
 
Elämä on erilaista kaukana sadan lehmän tuolla puolen...

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 28.01.14 - klo:13:36

Ruokintapöytä kokoon sopivalla lukkoaidalla ja kunnon kourulla olisi oma valinta joka tapauksessa, ja tosiaan jompi kumpi noista, ei kestokuivike. Pitkään olen ajatellut että tekisin makuuparsilla, mutta hiehojen sopeutuminen makuuparsinpihattoon vasta 20kk iässä on kyllä sujunut ilman mitään ongelmia. Ja varsin ahtaatkin vinokuivikekarsinat sopivat pienellä työllä ja tosi vähällä kuivikkeella alle 8kk vasikoille.

Ehkä pistäisin itse rahan säästämiseksi sen vinokuivikesysteemin, kuivikkeeseen menee käytössä vähän enemmän rahaa mutta työmäärä on about sama tai jopa pienempi jos systeemin on fiksusti suunniteltu.

Ja tosiaan, kaikille ainakin yli 10kk vanhoille oma lukkoparsipaikka ruokintakourulle (eri osastoihin ehkä eri levyiset). Eli pitkä mutta aika kapea rakennus jos hiehoja on paljon.

Kokemuksia en kauheasti ole kuullut, sen verran että molemmat toimivat. Siementäminen talvella on kivempaa jos rakennus on plussalla.

Siis hä..?  Makuuparsissa jos on raapat tai kuilut ei ole lainkaan työtä. Tietysti silloin vähän jos raappa on hajalla tai kuilut tukossa, mutta vinokuiviketta pitää kuivittaa joka viikko ja olla kolaamassa lantakäytävää, sitten se kuivike vielä pitää jostain haalia.

Eli hiehojen makuuparsia ei tarvitse koskaan kolata tai kuivittaa? No sitten tietty se ei vaadi lainkaan työtä. Miten lietelanta noin muuten mahtaa toimia rakennuksessa jossa pidetään ilma kuivana (eli ilmanvaihtoa aina kohtuullisesti) ja pelkkiä hiehoja talvella?

Vinokuivikepohja on nuorisolle varmasti paras. Kestokuivikekin on hyvä, kun saa tyhjennyksen jäljiltä pohjan "palamaan" riittävän nopeasti. Parsipihattoa en kyllä nuorisolle tekisi, puhdistamisessa suuritöisin.

Ei parsis hiehopuolella ole mitään putsattavaa

No miksi KAIKSTA lehmistä pitäisi syntyä jotain jumaalaan valiittujaa jaloostuseläämiä? Niitä parhaita siemennetään, joilta halutaan parempia jälkeläisiä, rupusakki saa sonnia ja vasikat välitykseen... huomattavasti kustannustehokkaampaa, kuin joka perseen tonkiminen käsipelillä. Lisäksi hankalat tapaukset saa tiineeksi sonnilla nopeammin, mikä säästää rahaa, usein hyvin lypsävä, mutta huonosti tiinehtyvä pysyy tuotannossa huomattavasti kauemmin.

Eikä sen sonnin ole pakko olla mikään pahnan pohjimmainen.

Nyt siis puhutaan KARJAN jalostamisesta eikä yksittäisten eläinten kanssa tupehtimisesta.
 
Elämä on erilaista kaukana sadan lehmän tuolla puolen...

Onpas se isoon tilaan isäntiä

Kyllä noita tilasonneja tuntuu vaan riittävän näilläkin alle 100 lehmän navetoilla, monesti vielä laitumella ovat koko lehmälauman seassa ja vasikat syntyy johonkin kuusikkoon milloin sattuu
Tuollainen sonni vaatii varmasti omat tilansa ja aikansa sekin. En tiedä sitten jos niitä lehmiä alkaa olla se 150, ehkä siinä onkin järkeä, mutta aloittajalla ei mun käsityksen mukaan ole.

Ja ainakin meillä alle neljäsosa on tuota rupusakkia josta ei kannata jälkeläisiä yrittää, sonnit menee monesti keinosiemennyshommiin

Kyllä hiehoille sopii parretkin. Kiiman tarkkailu ja siemennykset helppo hoitaa. Lanta mielummin kuivana raapalla avokuoruista. Kuivitus ehkä työläämpää mutta eläimet pysyy puhtaina. Meillä oli ennen nuoret kestokuivikkeella erillisissä rakennuksissa. Aina oli joku osasto olkea vailla. Lisäksi eläimiä oli työläämpi käsitellä ja siirrellä. Nykyisin ovat siis parsissa ja hyvä niin.

Meillä on se sonni siellä hiehojen seassa melkein ainoa mahdollisuus saada ne kantaviksi, kun siementäminen on melkoinen suoritus kahdenkymmenen laumassa. Sonni vaihdetaan parin vuoden välein ja se ostetaan yleensä vasikkana kasvamaan. Nyt on hankittu vuosikkaana, kun edellinen päätti  seivästää isännän. Jälkeläisiä näistäkin toki kasvatetaan, ei välitykseen lähde kuin sonnit. Tuo tilasonni on kyllä aika tarkkaan tutkittu ja mietitty valinta. Ei mikään rupunen, vaan kunnon emän jälkeläinen, isäkin oli tuontisonneja. Yksi oli alkiona Tanskasta tuotu. Mitään  suuria pettymyksiä ei näittenkään jälkeläiset ole olleet, joten en oikein ymmärrä miksi ne pitäisi hylätä. Huippareita tuonne meidän navettakompleksiin on turha havitella,kun olosuhteet tappavat ne varmasti.

Miksei kestokuivike ratkaisua? Haalin hiehohotellin uudet ratkaisut ovat tuollaisia, varmaan hyviä kun toisenkin teki. Nautakasvattamoiden Lappalainen tuollaisia suunnittelee. Olisi yksinkertainen rakentaa ja kesä ajan voisi pitää koneita ja syksyllä jyviä vaikka jos hiehot on laitumella.

Meilläkin oli kestokuivikekasvattamossa tiineyttämisongelmia täyttövaiheessa kun kiimantarkkailu vähän takkusi, eikä siemennyksetkään kylmässä kovin hyvin tarttuneet. Kanukkialkiosta tullut sonni hoisi homman, joku 25 tiineyttä ja suurin osa vasikoista sonneja. Pari lehmävasikkaa on pistetty välitykseen, ja 5-6 jää katsottavaksi.

Sonni tuli vihaiseksi ja lähti, ja tiinehtyvyys on taas ollut hiehoilla vähän huonoa. Nyt ollaan joulukuusta alkaen keskitytty säätämään aktiivisuusmittaus toimivaksi, muutenkin tarkkailtu kiimoja enemmän, ja olen itse siementänyt. 9 tiineystarkastusta ja 9 tiineyttä, eli kyllä se siitä. Luulen että seminologit kikkailevat -20 asteen lämpötiloissa pistoletin kanssa vähän huolimattomasti ja sperma ehtii uudelleen jäätyä. Itse otan pistoletin paidan sisältä vasta kun toinen käsi on hiehon perseellä.

Joku huippuholstein olisi silti kiva tilasonni jatkossa jos esim. jostain alkiosta tulee itselle tai joku sellaisen haluaa halvalla (joku 500€ pikkuvasikkana) myydä.


Ja EI kestokuivikkeelle ainakin jos elää alueella jossa on kosteaa ja -5 tai lämpimämpää merkittävän osan vuodesta.

edit: Ja siis siksi ei että sitä kuiviketta vaan menee tautisesti enemmän jos ja kun olosuhteet ovat epätäydelliset. Ja kun kestokuivikkeen ohjemitoitukset taitavat olla isommat kuin vinokuivikkeen, sellainen taitaa itse asiassa tulla kalliimmaksi (uutena varta vasten rakennettuna rakennuksena) kuin vinokuivike.

Lainaus käyttäjältä: kalliomäki - 28.01.14 - klo:15:24

Okei, ei sitte  . Mikäs sit riittäis ? ei oo näist oikee kokemusta...

5 metriä olisi minun mieleeni..

Sinulle kyllä riittäisi kaksi metriä aivan hyvin.

Kestokuivike syö vissiin reilusti enempi kuiviketta.. komposti pohja ois taas sen korvike vaan ketä on kääntämässä sitä kompostia aina.. edullinen toki olisi, kellään tietoa neliö tarpeista jos komposti pohjaa mielisi?

Lainaus käyttäjältä: Red Bull - 28.01.14 - klo:18:53

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 28.01.14 - klo:13:36

Ruokintapöytä kokoon sopivalla lukkoaidalla ja kunnon kourulla olisi oma valinta joka tapauksessa, ja tosiaan jompi kumpi noista, ei kestokuivike. Pitkään olen ajatellut että tekisin makuuparsilla, mutta hiehojen sopeutuminen makuuparsinpihattoon vasta 20kk iässä on kyllä sujunut ilman mitään ongelmia. Ja varsin ahtaatkin vinokuivikekarsinat sopivat pienellä työllä ja tosi vähällä kuivikkeella alle 8kk vasikoille.

Ehkä pistäisin itse rahan säästämiseksi sen vinokuivikesysteemin, kuivikkeeseen menee käytössä vähän enemmän rahaa mutta työmäärä on about sama tai jopa pienempi jos systeemin on fiksusti suunniteltu.

Ja tosiaan, kaikille ainakin yli 10kk vanhoille oma lukkoparsipaikka ruokintakourulle (eri osastoihin ehkä eri levyiset). Eli pitkä mutta aika kapea rakennus jos hiehoja on paljon.

Kokemuksia en kauheasti ole kuullut, sen verran että molemmat toimivat. Siementäminen talvella on kivempaa jos rakennus on plussalla.

Siis hä..?  Makuuparsissa jos on raapat tai kuilut ei ole lainkaan työtä. Tietysti silloin vähän jos raappa on hajalla tai kuilut tukossa, mutta vinokuiviketta pitää kuivittaa joka viikko ja olla kolaamassa lantakäytävää, sitten se kuivike vielä pitää jostain haalia.

Eli hiehojen makuuparsia ei tarvitse koskaan kolata tai kuivittaa? No sitten tietty se ei vaadi lainkaan työtä. Miten lietelanta noin muuten mahtaa toimia rakennuksessa jossa pidetään ilma kuivana (eli ilmanvaihtoa aina kohtuullisesti) ja pelkkiä hiehoja talvella?

Joo eipä niitä tartte kolata tai kuivittaa lainkaan. Tai ei kukaan ole ainakaan niin tehnyt navetoissa missä olen aikoinaan työskennellyt.  Hyvä siellä toki kolan kanssa on joskus käydä että tottuuvat ihmisiin ja käsittelyyn..

Ei oo kyllä vain hiehoille rakennetusta navetasta lietelannalla kokemusta, mutta tuo kuiluhomma kyllä epäilyttää.. Ehkä raappanavetta päätykuilun kierrätyspumpulla vois toimia varmimmin.. 

Täällä hiehot parsipihatossa, ja kolan kanssa tulee käytyä 2x päivässä kiimantarkkailut tekemässä, samalla siis siivoilleen ne harvat läjät parsista. Kuiviketta en käytä, koska parret lähes poikkeuksetta aina kuivat.

Kuilujen päihin tuli (onneksi) tehtyä huuhteluputket. Saapi suoraan lietesäiliösta pumpata lietettä jos alkaa jähmiä.


Vasikoilla kestokuivike, hiehoille en kyllä sitä miettisi ollenkaan, tai sitten neliöitä pitäis olla toosi paljon.

Meillä on sonni vaikka lypsäviä on navetassa puolet sadasta... Tuumas siemeniä kuskaava jalostusihminenkin että joka tilalla pitäis olla sonni ongelmatapauksia varten. Ongelmallisia tuntuu olevan just nuo parhaat eläimet Rupusakille tuo sonni on aivan omiaan. Mitäpä sitä siemeniä tuhlaamaan jos ei odotusarvoa ole.