Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 28.01.20 - klo:17:06

Alkuunsa sadot on pienet , maa nimittäin pidättää ravinteita alkuunsa tehokkaasti , kun humuksen määrä kasvaa alkaa sadot nousta .

Suomessa on jo paljon tiloja, joilla pellot on olleet luomussa vähintään 20-30 vuotta, tuon väittämäsi mukaan niiden pitäisi nyt tuottaa  huippusatoja, samansuuruisia kuin kemiallisesti viljelevät, onko asia näin? Onko tästä mitattuja havaintoja?

Valistunut arvaus on, että ajan kanssa jostain ravinteesta alkaa tulla puutetta? Harva kemikaali on haitallista maaperälle, niin että niiden väheneminen maassa nostaisi satoja. Konetekniikka on muuttunut niin, ettei peltoja tarvitse muokata turhaan, paitsi rikkakasvien takia. Suorakylvössä maan rakenne paranee, ilmasto, vesistöt,  lierot ja talous kiittää, harmi vaan, ettei saa ansaitsemiansa tukieuroja tavanomaisessa viljelyssä.

Hiiltä saa peltoon parhaiten pyrolyysistä. Eli biohiilen sijoitus peltoon. Sen valmistus vie energiaa, mutta prosessi on energiaomavarainen. Hukkalämpöenergia pitää vaan saada hyötykäyttöön. Vain näin on järkevää sitoa hiiltä maahan.

hiilen sitominen peltoon voi olla myös viljelytekninen toimi, silloin näin. Hiiliviljelytilan kulkupelinä pitää olla vihreä häkäpönttö biokaasuauto, kun käydään nostamassa hiilensidontakorvauksia pankista

Päästökauppa. Kaikki varovat käyttämästä mitään markkinoihin viittaavaa, kun puhutaan hiilensidonnasta LULUCF-alueilla. Kun metsä on niin ylivoimainen sitomaan hiilidioksidia ilmakehästä ja Suomen pinta-alasta 77% on metsää. Jos päästöoikeuksien kauppa pääsisi tarttumaan metsiin, niin yhtään kuutioita tervettä kasvavaa puuta ei kannattaisi hakata metsistä, eikä yhtään hehtaaria kannattaisi pitää puuttomana joutomaana. Nythän metsien hiilinielu on päätetty kansallistaa ja mieluummin maksetaan "näpertelystä" peltoalalle.

Kuitupuuta kasvaa metsään, niin kuidun kuutiohinta on noin 20€/m3, päästökaupassa sen arvo olisi 48,61€/CO2tn (1m3 = 1 CO2tn). Ensimmäiset 200 vuotta on mahdollista kasvattaa hiilivarastoa, sitten pitää jo miettiä miten hiilen saa säilöttyä niin, ettei joudu itse maksumieheksi

Tuosta linkistä voisi vähän laskeskella.
https://co2esto.com/kauppa/valittu-co2-maara

https://www.energiauutiset.fi/uutiset/paastooikeuden-hinta-55-euroon-2030-mennessa.html

Lainaus käyttäjältä: Green New Dealer - 28.01.20 - klo:11:53

Tunnut tietävän paljon näistä viherlannoitteista, saako kysyä?

Kun lannoitefosforin käyttö on laskenut EU-aikana alle kolmannekseen, niin vesistöihin (erityisesti Itämereen) päätyvän fosforin määrä on samalla kääntynyt laskuun. Kemiallisten typpilannoitteiden määrä on myös ollut laskussa, mutta fosforista poiketen vesistöihin laskevan typen määrä ei ole laskenut, jollain alueella määrä on jopa lisääntynyt. Mikähän tähän on syynä?

Toinen kysymys, jos säädetään lannoitevero, niin paljonko 200 Nkg/ha viherlannoitustasolla arvelisit lannoiteveron olevan?

Hesalaisten paska mikä juoksutetaan puhdistamojen ohi . Yksi syy voi olla venäläisten kanalat mitkä laskee Suomenlahteen 
Lannoite vero , miks ?

Ihan Suomen Itämereen laskevista vesistä on pitoisuudet mitattu. Fosfori käyttäytyy odotetusti, mutta typpi ei laske. Karjanlanta ei tätä selitä, selittäisi juuri päinvastaisen, eikös siinä ole suhteessa fosforia enempi?

Lannoitevero ilmaantuu aina keskusteluihin tasaisin väliajoin, kait siihen kaikki pääsee mukaan? Ei sitä kukaan varmaan kaipaa

Aikojen kuluessa ihminen on raivannut ison osan maa-alasta viljelykseen. Maaperään sitoutuneen hiilen määrä laskee viljellyllä alueella, siihen on monia syitä. 4/1000 eli 4 promillen aloite, jonka Suomikin on allekirjoittanut, tavoittelee vuosittain maaperään sitoutuvan hiilen määrän kasvattamista. 4 promillen lisäys maaperään riittäisi pysäyttämään ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen kokonaan. Maankäyttö kuuluu päästökaupan ulkopuolelle ja kokonaisuutta käsitellään maankäytön, sen muutosten ja metsien muodostamassa kokonaisuudessa (LULUCF-asetus). Metsät ovat suurin ja ainoa merkittävä hiilinielumme, viljelysmaan ja maataloustuotannon suurimmat päästökohteet ovat yleisesti tiedossa.

Hiiliviljelyllä aiotaan tämä peltoalan velvoite hoitaa, siinä tavoitteena sitoa maahan hiiltä, kevennetyllä muokkauksella, suorakylvöllä, kerääjäkasveilla, viljelykierrolla, laidunnuksella ja maanparannusaineilla ym. Sadalla pilottitilalla asiaa tutkitaan ja mittaillaan, nyt jo tulokset tiedetään niin hyviksi, että Valio kouluttaa maitotilallisensa hiiliviljelijöiksi. Hiilitilaverkosto ja monet hiiliviljelytoimet liittyvät eläintuotantoon, mutta esittelyaineistosta ei hakemallakaan löydä eläintuotantoon liittyvien päästölukujen tutkimista ym. Hiilen sitomisesta maksettava päästökompensaatio, maataloustukien tulosperusteinen ohjaus ja kuluttajien maksuhalukkuus hiiliviljellystä ruuasta, kyllä mainitaan. Mihin hiiliviljelyllä siis pyritään?

Jos on pakko, niin on pakko?
Tähän tutkimukseen olisi pitänyt ottaa yksi tila mukaan, jossa puolet tutkimusalasta on metsää. ”Mäntymetsien puusto sitoo yhteyttäessään ilmakehästä noin 9,5 tonnia hiilidioksidia hehtaaria kohti vuodessa; tässä määrässä hiilidioksidia on 2,6 tonnia hiiltä.” Metsä voittaisi siis kaikissa mittauksissa pellon, myös maaperään sitoutuvassa hiilessä, lisäksi metsän päästöt ravinnevalumina ja eroosiona ovat pienemmät. Jos tilan peltoja viljeltäisiin normaalisti, niin voitaisiin saada jopa parempi taloudellinen tulos ja ilmasto kiittäisi.

Ai niin, unohtui ne hiiliviljelyn tuet³ 

https://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article6071.pdf

Mitä noista kinaamaan https://www.slideshare.net/LukeFinland/viherlannoitus-vihannesten-viljelykierrossa-pirjo-kivijrvi

Tunnut tietävän paljon näistä viherlannoitteista, saako kysyä?

Kun lannoitefosforin käyttö on laskenut EU-aikana alle kolmannekseen, niin vesistöihin (erityisesti Itämereen) päätyvän fosforin määrä on samalla kääntynyt laskuun. Kemiallisten typpilannoitteiden määrä on myös ollut laskussa, mutta fosforista poiketen vesistöihin laskevan typen määrä ei ole laskenut, jollain alueella määrä on jopa lisääntynyt. Mikähän tähän on syynä?

Toinen kysymys, jos säädetään lannoitevero, niin paljonko 200 Nkg/ha viherlannoitustasolla arvelisit lannoiteveron olevan?

Mikähän se mahdoton byrokratia nyt sitten on ? Tukioikeuden siirtolomake ?

Miksipä tukioikeuksien yleensäkin piti olla arvopapereita, kun ne ilman luovutettiinkin ?
Jos tukioikeus oli tarkoitettu nimenomaan maata viljelevälle maanviljelijälle, olisi heti aluksi pitänyt
ilman viljelysmaata jäävältä tukioikeudet ottaa välittämästi pois sille, joka ne alun perin myönsikin,
ja siirtää ne välittömästi maata viljelevälle.

Oikeastaan tukioikeuksien jakaminen samalla tavalla kuin 2006 olisi voitu järjestää
automaattisesti jokavuotiseksi. Tukihakemuksessa tehty ilmoitus viljelystä olisi
aktivoinut varannosta tukioikeudet sille vuodelle.  Mitään todellista syytä, miksi tuo ei
olisi toiminut, ei voida näyttää.

Se, että tehtiin muulla tavalla, osoitti tarkoituksen, että pyrittiin tekemään nimenomaan haittaa
viljelysmaan hankinnalle niiden uusien viljelijöiden kohdalla, jotka olivat tulossa vuokraamaan
tai ostamaan maatalousmaata viljelläkseen, koska tukioikeuksia saattoi alkuperäisnen vuokralainen
vapaasti pihdata, vuokranantajien ja mahdollisten myyjien kiristämiseksi, ja "ulkoiluttaa niitä" 
ylimääräisiä oikeuksia sillä tavalla, että ne edes eivät menneet ylipäiväisiksi.

Maatalousala saattoi menettää myös osan Suomeen tuleviksi tarkoitetuista tuista,
koska tukia pihdattiin kassakaapissa pystymättä osoittamaan vastaavan alan viljelyä,
kun taas toisaalla viljeltiin ilman tukia.

-SS-

tukioikeuksien byrokratia, pääosalla viljelijöistä meni ongelmitta, mutta ne kuolinpesät, joiden haarat menee ympäri maailmaa?

Eikä tässä vielä kaikki, tukioikeuksien mahdollinen poistuminen?

Pellon kauppahinta jaetaan tukioikeuden ja pelkän pellon kesken käypien arvojen suhteessa. Tukioikeuden arvo peltokaupassa verotuksellisesti rajoitettu, mutta todellisuudessa tukioikeudella on voinut olla huomattavasti korkeampi "käypä hinta". Tämä saadaan selville, jos peltoa on samalta alueelta myyty tukioikeuksilla ja ilman. Perintö- ja lahjaverotuksessa nämä on arvostettu vuoden tasatukeen, mutta niistä on maksettu veroa.

Varmaa on se, että joku on maksanut "tyhjästä" jotain ja saattaa poikia valituksia verotuksen tai omaisuusarvojen suhteen. Riippuu paljon siitä, minkälainen uusi korvaava tukijärjestelmä on, jos se on avokätisempi, niin ei kait siitä kannata valittaa?

Sehän oli EU tahto. että tukioikeus kuuluu viljelijälle. Kokoomus oli tuolloin oppositiossa ja sillä kertaa ei olisi haluttukaan olla EU-ssa ja tuosta nostettiin kauhea poru että maanomistajalta ollaan viemässä pellon arvo kokonaan. Ilman Kokoomusta Suomessakin olisi toimittu kuten muussa EU:ssa, eikä olis tukioikeuksien siirtorumbaa vuokrakauden vaihtuessa.

Sitä ei järjellä voi ymmärtää, miksi tuki pitäisi erottaa pellon hallinnasta? Miten olisi mahdollista, että tukioikeus on jollain muulla, kuin peltoa kulloinkin viljelevällä, omistajalla tai vuokralaisella?

Saatiin todella byrokratiaa ja virkamiestyötä lisää, jopa oikeusjuttuja.... ihan tyhmää.

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 27.01.20 - klo:19:39

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 27.01.20 - klo:16:51

Molemmilta niin SS tyypiltäkin kuin uudelta vihreeltäkin puuttuu tietämystä viherlannoituksesta joka on yllättävän tehokas luomutuotannossa .

Olenko jossakin vaiheessa kirjoittanut et kaikkien pitäis siirtyä luomuun ? En varmana ole . Niille ketkä osaa sen homman se on varteen otettava vaihtoehto .

Kyllähän se viherlannoitus on tehokas missä vaan tuotannossa. Osaaminen on eri asia, kuin onnistuminen. Erilaiset maalajit, sää, rikat ja tuholaiset muodostavat ikkunan, johon osaamisella ei voi vaikuttaa. Luonnonilmiöihin varautumista voi osaamisella tehostaa, mutta taivaan alta toimeentulon saaminen on hiukan eri asia kuin jostakin navetasta tai isutsusta.

Kyllä sinäkin viljelisit jos osaisit.

Onko olemassa ihan mitattua faktaa, paljonko typpikiloja viherlannoituksella saadaan peltoon sidottua, siis sellaista, lannoitetyppeen verrattavaa ja kasveille seuraavalla kasvukaudella käyttökelpoista typpeä. Eikä mitään teoriatyppeä. Olisi tämä fakta hyödyllistä tietää, kun nyt vaan hoetaan tämän viherlannoituksen erinomaisuutta. Paljonko siis sitä konkreettista lannoitusvaikutusta viherlannoituksella  oikeasti saadaan? Typpikiloina?

Jos tähän ei pystytä selkeää vastausta antamaan, päättelen että viherlannoitua on täten silkkaa huuhaata väitetyn typensidonnan osalta.

Onko liian karkea yleistys, jos?

Varmasti tiedetään, että 2018 päivittäistavarakaupan myynnistä 2,4% oli luomua ja peltopinta-alasta 13,1%... ProLuomun tietoja eli sinne voi valittaa ellei usko

Jos oletetaan, että kemiallisella lannoituksella viljasta saataisiin 4000kg/ha, niin loppu on matematiikkaa
2,4 / 13,1 x 4000 = 733 kg /ha tulee viljaa ilman kemiallisia lannoitteita. Muillakin kasveilla voi laskea saman, kun tietää vaan normaalin satotason.

Entä jos nämä "viherlannoitetut herkut" ei päädykään kauppaan? Michelin-ravintoloihin, vientiin, tilamyyntiin ym. Saadaan uusi mielelnkiintoinen keskustelu, mikä on maataloustukien perimmäinen tarkoitus, jos niillä tuotettua tavaraa ei saa kaupasta ostaa

https://yle.fi/uutiset/3-10718848

Maakaasua ainakin käytetään mutta myös hiilivetyjä . Lannoitteita valmistetaan kaivetuista mineraaleista eli ei ehtymättömistä luonnonvaroista . Elämää on ollut Telluksella aikojen alusta alkaen ja sen pitäis jatkuukkin meidän jälkeemme . Linkolan tyyliä tappaa ihmisiä en oikein suosittele , sitä on kyllä harrastettu . Tunnetuin lienee Stalin ja Hitler muista diktaattoreista puhumattakaan .

Ylen juttu muistuttaa vanhaa kaskiviljelyä, hyödynnetään metsään sitoutuneita ravinteita peltojen lannoitukseen?

Lannoitevalmistuksen päästöt eivät ole isoin ongelma, jos ongelma ollenkaan? Ravinteiden kierrätys kaupungeista takaisin peltoon ei toimi, enää ei ulkohuussin alustaa levitetä pellolle. Ravinteet otetaan tehokkaasti talteen, mutta päätyvät moottoritien penkkoihin, kun kukaan ei oikeastaan haluaisi mukana tulevia haitta-aineita pelloilleen.

Toinen ongelma on vesistövalumat, liikaa menee myös maa-aineksen mukana järviin ja meriin. Tässä onneksi kemiallisilla lannoitteilla on saatu myös positiivista kehitystä aikaan.

EU-aikana hehtaarikohtainen fosforilannoitteiden käyttö on alentunut runsaasta 30 kg:sta alle 10 kg:aan ja typpilannoitteiden 115 kg:sta alle 80 kg:aan hehtaaria kohden. Tämän muutoksen seurauksena fosforitaseet alenivat  noin 60 % ja typpitaseet 35 %. Lannoitteiden osalta karjalannan käyttö on suurin pullonkaula. Koko lantamäärän ravinnesisältö pelloille tasaisesti levitettynä tuottaisi fosforia hehtaarille noin 8 kg ja typpeä lähes 50 kg. Nyt koko lantamäärä käytetään vain karjataloustilojen pelloille, noin 30 %:lle peltoalasta.

Kun tilat kasvavat, niin karjatiloille kaivattaisiin "lannoitetehtaita", niin ettei levitysalan puute aiheuta ylilannoitusta.

Suorakylvön jyräys?? en oikein sisäistänyt tuota, eikös se painava kone tamppaa tarpeeksi kylvöt.. Jollain turvemaalla voisi olla asiaa, mut..

3 metrin koneissa voi olla 24+12 vannasta, jos vannaspaino olisi vaikka 100 kg/vannas, niin koneen pitää painaa 3600 kg, että takapyörät edes koskettaa maata.

Tyhjällä koneella jyräys jää todella huonoksi. VM taitaa silti tiivistää kylvörivin, eikö se riitä?

Ketä tapetaan ? Ketä saa elää ?
Nykyiset lannoitteisiin tarvitaan öljyä , miks en tiijä mutta valmistus prosessiin se liittyy .
Onko luomu , osana maatalous tuotantoa , et sen viljelijät pitää mustamaalata ?
Polttoaineet tulee automaatista , lannoitteet kaupasta ja huonot tuottajahinnat periaatteessa markkinataloudesta . Se maataloudesta tienaa ketä ostaa halvalla ja myy hyvään hintaan eteenpäin .

markkinatalous -> yhteiskunnan ohjaus (politiikka) -> regulaatio (sääntely)

Täysin varma asia on se, että maailman ruokaturva, ilmastonmuutos, ympäristöasiat ym. toteutuu parhaiten kun se tehdään markkinatalouden periaatteiden mukaisesti. Markkinatalous vaatii ohjausta ja sääntelyä, koska muuten tapahtuu perkeleitä. Maatilojen, eri tuotantosuuntien, tuotteiden tai tuotantopanosten välillä pitäisi olla kysynnän ja tarjonnan välistä kilpailua, näin elinkeino yleisesti kehittyy ja tehostuu.

Nyt tukijärjestelmästä on poistunut (melkein) kaikki kytkös tuotantoon, tukien osuus maataloustulosta on ainoa merkitsevä tekijä kannattavuuden näkökulmasta ja eniten kusessa ovat ne, jotka uskovat vielä markkinatalouteen. Tuotantosuunnan vaihdos tukien perässä, yleistä? Perustuuko tukipolitiikka tosiasioihin vai mielikuviin, jopa valheisiin?

Kaikki ilmaston  ja ympärostönsuojelun toimet sekä ruuantuotannon lisäämiset on turhia, ellei maapallon väestömäärän kasvua saada pysäytettyä ja väkimäärää mielellään laskettua. Maapallon resurssit on rajalliset. Tätä asiaa ei jostain syystä koskaan tuoda esiin näissä keskusteluissa, ja tämä on yksinkertaisesti TYHMÄÄ. Koko ajan tulee uusia syöjiä ja luonnonvarojen kuluttajia, enemmäm kuin ehtii kuolla. Ja kehitysapua annetaan Afrikkaan, ja sen seurauksena väestömäärä siellä vaan lisääntyy.

tämän asian toteamisen ja päivittelyn jälkeen siihen ei kannata uhrata aikaa. Siis viljelijöiden ei kannata, ne kehitysapua suunnittelevat toivottavasti ottavat esim naisten aseman ja perhesuunnittelun vakavasti, kun kohteita valitsevat. Tunnetusti näistä lähtee positiivinen kehitys liikkeelle, ainakin länsimaissa näin on käynyt.

Enemmän huolettaa se, että politiikkaa tehdään edelleen mielikuvien, uskomusten, tehokkaiden edunvalvontakoneistoiden, hurmoshenkisten kansalaisliikkeiden tai uskontojen palvelemiseksi. Tutkittu tieto tai tieteen kehitys on jatkuvasti "noitavainojen" kohteena. Mika Anttosen sanoin "poliitikot ovat sitoutuneet rajoittamaan ilmaston lämpenemisen 1.5 asteeseen, kukaan ei vaan tiedä, miten se tehdään?"

Kaikke ei voi saada. Fakta on että luomu on erikoistuotantoa ja siksi jää. Koko maailmaa ei voida luomumenetelmin ruokkia, ei ainakaan nykyistä väkimäärää. Jos haluttaisiin luomumenetelmin ruokkia koko maailma, pitäisi maapallon väkimäärää pudottaa 90% nykyisestä. Tämä pitäisi myös tiede- ja utopiapuolue vihreidenkin ymmärtää, mutta ei ne ymmärrä, ne elää omassa utopiakuplassaan.

Jos ja kun yllä oleva pitää paikkansa, niin väkimäärän vähentäminen tappamalla ihmisiä nälkään ei tule kyseeseen. Ei tule kyseeseen myöskään metsien raivaamisen jatkaminen ja ruuantuotantoalan kasvattaminen, vaan suunnan pitäisi kääntyä juuri päinvastoin. Ruoka pitäisi tuottaa mahdollisimman tehokkaasti ja pienellä pinta-alalla, jolloin metsähakkuilta vältyttäisiin. Tehoviljelyn ympäristövaikutukset pitäisi minimoida, GMO, ravinnekierrätys, uusiutuva energia ym keinoin.

Nyt aloitetaan luomusopimusten tekeminen uudeestaan, miksi ja kuinka kauan Suomessa jatketaan tällä linjalla? Hallistusohjelmassa lukee: "Päästövähennystoimet toteutetaan sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisesti ja niin, että kaikki yhteiskunnan osa-alueet ovat mukana." Ilmeisesti ei siis ihan kaikki? Tuleeko ilmastolakiin säännöksiä, joilla puututaan hiilinielujen kasvattamiseen esim metsähakkuita rajoittamalla? Silloin tuntuisi aika kummalliselta, jos toisaalla verovaroin tuettaisiin juuri päinvastaista kehitystä? No Saksassa avattiin juuri uusi hiilivoimala, niin kait meilläkin jotain pölhöä pitää tehdä?

Typpiväkilannoituksen  osuus suomalaisen kasvinviljelyn energiankulutuksesta on noin 35-40%, saman verran kun polttoaineet (poislukien viljan kuivaus) sekä koneiden valmistus ja huolto yhteensä. Biologista typensidontaa  hyödyntämällä voi tehdä ylimääräisen kierroksen pellolla ja vielä ollaan energiansäästön puolella.

Mitä energialla saadaan aikaan ja mikä on sen osuus kokonaisuudesta?

Typpilannoituksen hiilijalanjälki on alla linkistä avautuvalla videolla kuvattu tarkasti. Maataloustuotanto on kokonaisuus, joka liittyy vielä laajemmin tähän maankäytön (LULUCF) kokonaisuuteen, jossa mukaan tulee myös metsät, niin ei me voida ottaa tästä palapelistä yhtä palaa irti ja tuijottaa vain sitä. Vai valehteeko Yara siinä, että metsät ja kosteikot sitovat 2-8 kertaa enemmän hiilidioksidia kuin pelto?
https://www.yara.fi/tietoa-yarasta/ymparisto/hiilijalanjalki/

Onko olemassa joku tutkimus, jossa metsien raivaamista pelloiksi ja käyttämistä lannoitetuotantoon (vln) olisi tutkittu?

Liekkö näissä tulostuskoneissa tapahtunut muutoksia näistä ajoista? Pitäisi uutta hommata, monitoimi laseri varmaan mutta pärjäiskö hyvin pelkällä mustalla? ootteko aina hankkineet värivekottimen? Miten kalliiksi tulee noitten jauheiden hommaaminen? entinen lexmark mustesuihku ja ei ole toiminut kuin takkuillen. ja onko noi hiemankalliimmat yhtään luotettavampia?

Muste - Laser.... Laser kestää lämmetä, mut kun pääsee vauhtiin niin sit puskee nopeemmin. Laser toimii jauheella, mustesuihkulla oli ongelmana mustekasettien kuivuminen, onkohan vieläkin? Laser tuloste ei suttaa esim korostuskynällä voi vetää päältä ja säilyy paremmin. Laserin (varmaan myös muistesuihkujen) värit saa halvalla jostain ulkolaisesta verkkokaupasta mm HP värilaserin kaikki neljä kasettia yht 90€.

Musta - väri... värejä voi säästää tulostamalla vaikka kaikki mustavalkoisena. Värit tietysti maksaa ja joku tulostin ei tulosta mitään, jos joku väri tyhjä.

WiFi - USB... verkko-ominaisuus ei satunnaisessa kotikäytössä tuo juuri etuja. Yleensä pitää mennä laittamaan virta päälle ja sitten hakemaan printit (joskus ne unohtuu koneelle), skannauksessa vaihtaa sivua ym. Jos tietsikat on läppäreitä, niin nappaa mukaan ja laitaa kaapelin, jotkut hyväksyy printtauksen tikulta... voi olla helpompi ilman wifiä. Skannaus on hyvä ominaisuus.