Lainaus käyttäjältä: -SS- - 20.09.16 - klo:22:41

Tyhjilleen jäävän pien- tai keskisuuren tilan pihapiirin hevosharrastekäyttö Uudellamaalla ja Etelä-Hämeessä vielä 10 - 15 vuotta sitten oli riippuvainen Nokian ja siipeiljäfirmojen bonareista ja päälliköiden rikastumisesta. Semmoinen viisvitonen rinkelimersumies , puolivälissä kolmeakymmentä käyvä heppatytär joo, rupesihan niitä kertymään mm. Inkoossa. Nyt on ensimmäiset maksuvaikeudetkin havaittu siellä alalla.

Ainahan hevospuolella on ollut maksuvaikeuksia. Ihan suhdanteista riippumatta.

Jonkun verran on näkynyt valituksia siitä että pellot myydään ensin ja päärakennukseen jää vain minimaalinen tontti. Mieluummin näkisi myytävän niin päin että ensin myy rakennukset ja mahdollisuus ostaa sen verran peltoa kuin haluaa; lopusta pelloista kyllä pääsee sen jälkeen hetkessä eroon ja väliajaksi voi vaikka vuokrata vuosi kerrallaan jos ei huvita enään itse viljellä.

Tarkoitus jättää tilakeskuksen viereen pari hehtaaria peltoa. Loput pelloista myydään heti. Tarjouksia jo saatu.

5 ha peltoala olis jo tukikelpoinen, mut että tilan sais paperilla kannattavaksi pitäis viljelun kait olla jotain spesiaalijuttua kuten puutarhaviljelyä ?

5 ha peltoala olis jo tukikelpoinen, mut että tilan sais paperilla kannattavaksi pitäis viljelun kait olla jotain spesiaalijuttua kuten puutarhaviljelyä ?

Kaikki ostajat ei etsi tukikelpoisutta tai kannattavuutta, mutta joku omatarvepuutarha ja vähän heinää elukoille olisi kiva juttu.

5 ha peltoala olis jo tukikelpoinen, mut että tilan sais paperilla kannattavaksi pitäis viljelun kait olla jotain spesiaalijuttua kuten puutarhaviljelyä ?

Missä noin lukee? Myel-eläkettä varten riittää 4 ha. Sitten on tietysti tuo aktiiviviljelijän vaatimus. Toisaalta jos suoria EU-tukia saanut edellisenä vuonna enintään 2000€ niin aktiiviviljelijän vaatimuksia ei tarvitse täyttää.

Olen samaa mieltä siitä, että yritä myydä rakennukset eka ja sitten vasta pellot. Pelloille löydät 100% varmuudella ostajan. Rakennusten ostajat voivat olla harvemmassa. Lisäksi rakennusten ostajat saavat halutessaan ostaa sopivan määrän peltoa tai vaikka kaikki jos niikseen tulee.

Mitenköhän peltomaan hinta kehittyy eri alueilla tulevaisuudessa? Tuleeko hinnat laskemaan tämän "kriisin" myötä, vai pitääkö laajentavien tilojen tarve hinnat entisellään?

Olen samaa mieltä siitä, että yritä myydä rakennukset eka ja sitten vasta pellot. Pelloille löydät 100% varmuudella ostajan. Rakennusten ostajat voivat olla harvemmassa. Lisäksi rakennusten ostajat saavat halutessaan ostaa sopivan määrän peltoa tai vaikka kaikki jos niikseen tulee.

Ongelma on että ei heti päästä muuttamaan. Lisäksi myynnissä on pari tonttia, kalustoa ja muuta irtainta jotka ei mahdu mukaan. Helpointa kun on asunto mihin muuttaa.

Mitenköhän peltomaan hinta kehittyy eri alueilla tulevaisuudessa? Tuleeko hinnat laskemaan tämän "kriisin" myötä, vai pitääkö laajentavien tilojen tarve hinnat entisellään?

Mikä on hinta-arviosi Uudellamaalla ei niin hyvästä salaojitetusta epämääräisen lohkorakenteen omaavasta pellosta. Ei mitään suorakaiteen muotoisia ja 1,5 - 6 ha lohkoja, yhteensä muutamakymmenhehtaari, ja salaojatkin tiensä päässä. Pari potentiaalista ostajaa. Lehmä ja viljatiloja.

Lainaus käyttäjältä: Hervast - 04.10.16 - klo:12:12

5 ha peltoala olis jo tukikelpoinen, mut että tilan sais paperilla kannattavaksi pitäis viljelun kait olla jotain spesiaalijuttua kuten puutarhaviljelyä ?

Missä noin lukee? Myel-eläkettä varten riittää 4 ha. Sitten on tietysti tuo aktiiviviljelijän vaatimus. Toisaalta jos suoria EU-tukia saanut edellisenä vuonna enintään 2000€ niin aktiiviviljelijän vaatimuksia ei tarvitse täyttää.

Omikohan se viimevuoden alusta, että alle 5 ha pinta-alalle ei makseta tukia. Toki tuossa on monta muuttujaa, mut jollekulle voi olla yrittäjänä etua viljelijä statuksesta.

Kyllä maatila kannattaa myydä kokonasuutena, siis pellot ja rakennukset, vaikka kiinteistöt menevätkin lähes kaupantekijäisinä. Ei niitä pelkkiä rakennuksia kukaan huoli ainakaan säälliseen hintaan ja kiinteistöveroja vaan saa maksaa. Yhden esimerkin tiedän, pellot myytiin, rakennukset jäivät ja suuren rahan toivossa rakennettiin vielä oikein öky- OKtalo. Nyt sitten on enemmän tai vähemmän rahapulassa.

Kyllä maatila kannattaa myydä kokonasuutena, siis pellot ja rakennukset, vaikka kiinteistöt menevätkin lähes kaupantekijäisinä. Ei niitä pelkkiä rakennuksia kukaan huoli ainakaan säälliseen hintaan ja kiinteistöveroja vaan saa maksaa. Yhden esimerkin tiedän, pellot myytiin, rakennukset jäivät ja suuren rahan toivossa rakennettiin vielä oikein öky- OKtalo. Nyt sitten on enemmän tai vähemmän rahapulassa.

Niin paitsi jos on itse tarkoitus jäädä asumaan siihen tilakeskukseen? Mutta muuten niillä rakennuksilla ei ole juurikaan arvoa.

Tilakeskuksilla ja mummonmökeillä on arvoa nousukautena, kun työvoimapulassa paremmintoimeentulevat työmatkapendelöijät haluavat kauemmas kaupungin hälystä. Mutta esimerkiksi Salon seudulla semmoinen pihapiiri on ongelmajätettä, eli tilakeskuksen arvo voi olla negatiivinen, purku- ja jätteenhävityksen hinta. Tietysti myös kunnan haja-asutusalueelle poikkeusluparakentamiseen suhtautuminen on merkittävä asia, mahdollisten tonttien arvon kehittymistä silmälläpitäen.

Että peltokauppoihin jos pääsee, niin voihan tämän todentaa itsekin. Laittaa ehdoksi kokotilan kaupan, katsoo, kuinka paljon ostajaehdokas alentaa tarjoustaan.

-SS-

Tilakeskuksilla ja mummonmökeillä on arvoa nousukautena, kun työvoimapulassa paremmintoimeentulevat työmatkapendelöijät haluavat kauemmas kaupungin hälystä. Mutta esimerkiksi Salon seudulla semmoinen pihapiiri on ongelmajätettä, eli tilakeskuksen arvo voi olla negatiivinen, purku- ja jätteenhävityksen hinta. Tietysti myös kunnan haja-asutusalueelle poikkeusluparakentamiseen suhtautuminen on merkittävä asia, mahdollisten tonttien arvon kehittymistä silmälläpitäen.

Että peltokauppoihin jos pääsee, niin voihan tämän todentaa itsekin. Laittaa ehdoksi kokotilan kaupan, katsoo, kuinka paljon ostajaehdokas alentaa tarjoustaan.

-SS-

Joko Salon seudullakin on noin? Siis itäisessä ja pohjoisessa ja jopa keskisessä Suomessa on paljon alueita joissa kaukana keskuksesta Jyväskylä, Kuopio jne) olevilla vanhoilla asuinrakennuksilla ei ole mitään arvoa? Mutta että Salossakin? Paljonko pitää olla etäisyyttä isompaan keskukseen? 20-30 kilometriä? Alle viisi kilometriä keskuksesta lienevät vielä käypää kamaa mutta?

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 06.10.16 - klo:17:14

Tilakeskuksilla ja mummonmökeillä on arvoa nousukautena, kun työvoimapulassa paremmintoimeentulevat työmatkapendelöijät haluavat kauemmas kaupungin hälystä. Mutta esimerkiksi Salon seudulla semmoinen pihapiiri on ongelmajätettä, eli tilakeskuksen arvo voi olla negatiivinen, purku- ja jätteenhävityksen hinta. Tietysti myös kunnan haja-asutusalueelle poikkeusluparakentamiseen suhtautuminen on merkittävä asia, mahdollisten tonttien arvon kehittymistä silmälläpitäen.

Että peltokauppoihin jos pääsee, niin voihan tämän todentaa itsekin. Laittaa ehdoksi kokotilan kaupan, katsoo, kuinka paljon ostajaehdokas alentaa tarjoustaan.

-SS-

Joko Salon seudullakin on noin? Siis itäisessä ja pohjoisessa ja jopa keskisessä Suomessa on paljon alueita joissa kaukana keskuksesta Jyväskylä, Kuopio jne) olevilla vanhoilla asuinrakennuksilla ei ole mitään arvoa? Mutta että Salossakin? Paljonko pitää olla etäisyyttä isompaan keskukseen? 20-30 kilometriä? Alle viisi kilometriä keskuksesta lienevät vielä käypää kamaa mutta?

Miksiköhän Salossa olisi näin ? Ei ole enää 5000 jättibonareita nappailevaa Nokiainsinööriä perheineen enää tulossa autiotaloja asumaan, viimeiset ansiosidonnaiset alkavat paukkua poikki, ja mieron tie edessä yhä useammalla. Osta siinä sitten tilakeskus vaivoiksesi, halpakin . No way.

-SS-

Ja Salosta eilen ne viimeisimmät huonot uutiset Hellan tuotannon siirtämisestä Romaniaan. Hiljaiset kylät, autiot talot.