Lainaus käyttäjältä: MattiTapani - 12.03.09 - klo:08:56

Itkemisestä sano mitään mutta asian voi myös ajatella niin että tuetaanko tuilla tehotonta tuotantoa ja tulisivatko tuet paremmin hyödynnetyiksi jos ne kohdennettaisiin samanlaisina kaikille jolloin tehokkaat tilat saisivat niistä parhaan hyödyn? Mutta miettiähän aina voi kunhan siitä ei saa päänsärkyä? Ja juuri tuo on erittäin totta että mitä pienempi osuus liikevaihdosta on tukien osuus niin sitä varmemmalla pohjalla tila on. Tukien pysyvyyteen tai tasoon kun ei todellakaan voi luottaa. Lama voi vaikuttaa kansallisten tukien tasoon paljonkin, edellisenkin aikana muistaakseni laman takia niitä leikattiin että saapa nähdä.

Ajatusmallisi on vähän outo. Haluaisit yhtenäistää tuet ympäri suomea että tehokkaat tilat saisi niistä parhaan hyödyn irti? Tuossahan on valtava ristiriita. Haluat että tukipolitiikka tukee tehokkuutta mutta samalla että kaikki, myös tehottomat tilat saavat tukea. Eikös tukipolitiikan pitäisi mennä siihen suuntaan että tuetaan tehokkuutta, paikasta riippumatta? Eli kaikennäköinen näennäisviljely pitäisi kitkeä pois.

Tehokkuuden tukeminen ilman tolkutonta byrogratiaa on mahdotonta.
Suurinpiirtein ainoa keino olisi tuotantoon sidottu tuki mikä palkitsisi tehokkuden ja se on tällä hetkellä kielettyjen listalla.
Kaikki peltotuet lisäävät kustannuksi pääomitumalla peltoon ja kannustamalla tehottomuuteen.

eikö tukia voisi maksaa tuotettua kiloa kohti-vai onko liian simppeli malli??

eikö tukia voisi maksaa tuotettua kiloa kohti-vai onko liian simppeli malli??

EU ei tuu hyväksymään tuotantoon sidottuja tuki vaan haluaa niistä eroon

Lainaus käyttäjältä: oltsik - 12.03.09 - klo:09:18

Ajatusmallisi on vähän outo. Haluaisit yhtenäistää tuet ympäri suomea että tehokkaat tilat saisi niistä parhaan hyödyn irti? Tuossahan on valtava ristiriita. Haluat että tukipolitiikka tukee tehokkuutta mutta samalla että kaikki, myös tehottomat tilat saavat tukea. Eikös tukipolitiikan pitäisi mennä siihen suuntaan että tuetaan tehokkuutta, paikasta riippumatta? Eli kaikennäköinen näennäisviljely pitäisi kitkeä pois.

Miten sen nyt ottaa. Jos kaikki tilat saavat saman tuen niin kilpailu hoitaa automaattisesti sen että vain tehokkaimmat tilat jäävät jäljelle ja jatkavat tuotantoa. Jos sen sijaan tuki määräytyy vaikka aluekohtaisesti niinkuin nyt niin paremman tuen alueella tehottomampi tila saattaa jatkaa tuotantoa kun taas samaan aikaan tehokkaampi tila alemman tuen alueella ei pärjää. Mutta jos tuki olisi kaikille samalla perusteella ja saman tasoinen niin tehokkaimmat tilat jäävät jäljelle. Helpompi tapa se olisi kuin se että kehitettäisiin hallinnon puolesta jonkinlainen tilakohtainen tehokkuusmittari ja sitten näennäisviljelijät saisivat mittarissa sellaiset lukemat että eivät saisi tukea ja tehokkaat saisivat mutta olisi huomattavasti byrokraattisempi ja vaikeampi asia jo pelkkä tehokkuusmittarin määrittely. Euro sen sijaan on selkeä ja lahjomaton mittari ja konsultti.

Jooo, mutta EU ei salli tuotakaan, eli koko Suomea ei saa samojen tukien piiriin nykyisten EU säännösten mukaan.
EU hyväksyy nimenomaan alueellisin perustein jaettavan tuen, jolloin siitä seuraa, että eri alueet saa erillaisia tukia.
Kuten on esim. vuoristoalueet nykyisessä EU:ssa.

Jooo, mutta EU ei salli tuotakaan, eli koko Suomea ei saa samojen tukien piiriin nykyisten EU säännösten mukaan.
EU hyväksyy nimenomaan alueellisin perustein jaettavan tuen, jolloin siitä seuraa, että eri alueet saa erillaisia tukia.
Kuten on esim. vuoristoalueet nykyisessä EU:ssa.

Ei sallii 142-tuiken alenta,misen ihan kasnallisella päätööksellä koska se määritä vain maksimin eikä minmiä eli ihan kasnallisilla päätöksillä voidaan 142-tukiea alentamalla savuttaa tilane jossa tukitaso on samma koko maasa.

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 12.03.09 - klo:10:21

Jooo, mutta EU ei salli tuotakaan, eli koko Suomea ei saa samojen tukien piiriin nykyisten EU säännösten mukaan.
EU hyväksyy nimenomaan alueellisin perustein jaettavan tuen, jolloin siitä seuraa, että eri alueet saa erillaisia tukia.
Kuten on esim. vuoristoalueet nykyisessä EU:ssa.

Ei sallii 142-tuiken alenta,misen ihan kasnallisella päätööksellä koska se määritä vain maksimin eikä minmiä eli ihan kasnallisilla päätöksillä voidaan 142-tukiea alentamalla savuttaa tilane jossa tukitaso on samma koko maasa.

eu vaati 142 paketin täysimääristä maksamista ja on usein antanut suomelle moitteita paketin vajaakäytöstä. Lisäksi on ehto 141 tuessa että 141 tukea saa maksaa vasta kun 142 tuki on maksettu täysimäärisenä. Esimerkisi nyt suomen aloittesta tehty sikatilojen tuotannon irroittaminen alentaa sikatilojen tukea, ja kun eu pitää kiinni sovitusta täysimääräisyys ehdosta niin kohdentamatonta tukea on tarjolla 142 paketissa ja sitä markkinoidaan kovalla työllä neuvoteltuna lisämaksuvaltuutena maitotilojen vaalikarjalle.

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 11.03.09 - klo:22:59

Lainaus käyttäjältä: der bauer - 11.03.09 - klo:22:46

Lainaus käyttäjältä: Make - 11.03.09 - klo:21:05

AB alueen keskilehmäluku on muistaakseni 3 lehmää suurempi kuin C1. Johtuuko se sitten kolmenvuoden suuremmista investointituista vaiko kokonaisuuden muusta paineesta.
Yllättävän korkealta tuo A-alueen tukiprosentti liikevaihdosta tuntuu. Itselläni se on normaalivuosina ollut allen neljänneksen.

Minunkin mielestä se tuntuu korkealta.  Itselläni 2007 29%  ja  2008 24,5%, vaikka C2:lla ollaan . Ne korkeat tuet taitaa kyllä olla jossain muualla kuin maidontuotanossa....

Johtuu kummalakin alueela siitä että osalla porukasta on peltoa suhteessa eläimiin paljon.
Näin silloin kun tilatukisysteemisekamelskaluotiin taulukon.
20 lehmää ja 30 hehtaaria peltoa ja 150000 litraa maitoa menetti muistaakseni jonkun 5000€ saato olla vähän enemmänkin.
Jos peltoa olikin muistaakseni 60 hehtaaria niin tienasi 10000€ enemän.
Nykyinen järjestelmä ei suosi tehokkuuta niin hyvin kuin entinen, kun tuet tulee pääsäntöisesti pellon kautta.

Niin. Mutta ymmärrätte nyt mitä tarkoitan että voidaanko kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä tehdä näiden keskiarvolukujen tai muidenkaan lukujen perusteella kun aineistossa olevat tilat voivat olla jotakin muuta kun vaikka oma tila. Niin kuin tässäkin Makella tuki-% < 25 ja derBauer 29%. Ero säilyi silti että c2:lla suurempi kuin ab mutta luku jotakin muuta kuin tuo keskiarvoluku. Täytyisi tietää tiloista paljon enemmän ja millaiset tilat aineistossa jne. Tässäkin aineistossa on mukana 20-30 a-alueen tilaa, b-alueelta 30-40, c1:ltä 80-90 ja c2:lta 150-160. Pelkästään jo se että millaiset tilat tässä sattuvat a-aluetta edustamaan voi aiheuttaa virhettä vaikka miten korjattaisiin kun pieneen joukkoon sattuu mukaan sopivat tilat sekä hyvässä että pahassa. Mutta uskoisin silti että aineistosta ja laskutavasta riippumatta tukiero alueiden välille jää silti.

Tästä oli puhetta sikasektorilla kun ab alueen sikatilojen koneksutannus oli  350 e/ha suurempi vuodessa ja henkilöstöpalkkaankin käytetään ab alueen sikatiloilla 15000 euroa enemmän ja kuitenkin tehdään itse 800 tuntia vähemmän töitä kuin c alueella. Eli siis varsin suuret erot. Nimimerkki JakkeJäyhä pirautti MTTeen ja kysyi asiasta, on vissiin painotettu keskiarvo, eli alueen tilojen keskiarvosta paljon poikkeavaa tilaa ei huomioida lopullisten keskiarvojen laskennassa. Eli nuo tilat joista lopullinen keskiarvo lasketaan, niin edustavat kaikkia tiloja parhaiten ja niillä poikkemaa kesiarvoista vähiten.

Niin, vai voisko sittenkin olla että siellä ab -alueella on vaan yksinkertaisesti keskimäärin paremmat olosuhteet? Pellot lähempänä, isommat lohkokoot, lyhyemmät etäisyydet, paremmat sadot, ilmasto suotuisampi, suotuisammat olosuhteet yksikkökoon kasvattamiseen(yksinkertaisesti enemmän peltoa maapinta-alasta) + muut synergiaedut ju nou. Voisko nuo kaikki tekijät yhteenlaskettuna selittää noita eroja? Jos vois niin silloinhan pohjoisen suuremmille tuille on perusteet.

Synergiaa etelässä löytyy paljonkin. Kuten halvat pellon ostohinnat alkaen 12.000 ja ylöspäin. Halvat vuokrat alkaen 500 ja ylöspäin. Paljon mukavia naapureita kannustamassa pellon reunalla lannanlevitysaikaan. Poutivat savet joilla toisenkin nurmisadon saanti tuottaa joskus vaikeuksia. Tuossahan noita kustannustasoa alentavia ja kilpailukykyä parantavia tekijöitä jo muutama olikin?

Lainaus käyttäjältä: MattiTapani - 12.03.09 - klo:07:28

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 11.03.09 - klo:22:59

Lainaus käyttäjältä: der bauer - 11.03.09 - klo:22:46

Lainaus käyttäjältä: Make - 11.03.09 - klo:21:05

AB alueen keskilehmäluku on muistaakseni 3 lehmää suurempi kuin C1. Johtuuko se sitten kolmenvuoden suuremmista investointituista vaiko kokonaisuuden muusta paineesta.
Yllättävän korkealta tuo A-alueen tukiprosentti liikevaihdosta tuntuu. Itselläni se on normaalivuosina ollut allen neljänneksen.

Minunkin mielestä se tuntuu korkealta.  Itselläni 2007 29%  ja  2008 24,5%, vaikka C2:lla ollaan . Ne korkeat tuet taitaa kyllä olla jossain muualla kuin maidontuotanossa....

Johtuu kummalakin alueela siitä että osalla porukasta on peltoa suhteessa eläimiin paljon.
Näin silloin kun tilatukisysteemisekamelskaluotiin taulukon.
20 lehmää ja 30 hehtaaria peltoa ja 150000 litraa maitoa menetti muistaakseni jonkun 5000€ saato olla vähän enemmänkin.
Jos peltoa olikin muistaakseni 60 hehtaaria niin tienasi 10000€ enemän.
Nykyinen järjestelmä ei suosi tehokkuuta niin hyvin kuin entinen, kun tuet tulee pääsäntöisesti pellon kautta.

Niin. Mutta ymmärrätte nyt mitä tarkoitan että voidaanko kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä tehdä näiden keskiarvolukujen tai muidenkaan lukujen perusteella kun aineistossa olevat tilat voivat olla jotakin muuta kun vaikka oma tila. Niin kuin tässäkin Makella tuki-% < 25 ja derBauer 29%. Ero säilyi silti että c2:lla suurempi kuin ab mutta luku jotakin muuta kuin tuo keskiarvoluku. Täytyisi tietää tiloista paljon enemmän ja millaiset tilat aineistossa jne. Tässäkin aineistossa on mukana 20-30 a-alueen tilaa, b-alueelta 30-40, c1:ltä 80-90 ja c2:lta 150-160. Pelkästään jo se että millaiset tilat tässä sattuvat a-aluetta edustamaan voi aiheuttaa virhettä vaikka miten korjattaisiin kun pieneen joukkoon sattuu mukaan sopivat tilat sekä hyvässä että pahassa. Mutta uskoisin silti että aineistosta ja laskutavasta riippumatta tukiero alueiden välille jää silti.

Tästä oli puhetta sikasektorilla kun ab alueen sikatilojen koneksutannus oli  350 e/ha suurempi vuodessa ja henkilöstöpalkkaankin käytetään ab alueen sikatiloilla 15000 euroa enemmän ja kuitenkin tehdään itse 800 tuntia vähemmän töitä kuin c alueella. Eli siis varsin suuret erot. Nimimerkki JakkeJäyhä pirautti MTTeen ja kysyi asiasta, on vissiin painotettu keskiarvo, eli alueen tilojen keskiarvosta paljon poikkeavaa tilaa ei huomioida lopullisten keskiarvojen laskennassa. Eli nuo tilat joista lopullinen keskiarvo lasketaan, niin edustavat kaikkia tiloja parhaiten ja niillä poikkemaa kesiarvoista vähiten.

Etelän miehet ja naiset käy tilan ulkopuolella paikkaamassa tukivajetta, jolloin rengit tekee tilalla ja koneissa täytyy olla potkua, että ehtii kaikki peltohommat kesäloman aikana

Lainaus käyttäjältä: jopihopi - 12.03.09 - klo:14:28

Lainaus käyttäjältä: MattiTapani - 12.03.09 - klo:07:28

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 11.03.09 - klo:22:59

Lainaus käyttäjältä: der bauer - 11.03.09 - klo:22:46

Lainaus käyttäjältä: Make - 11.03.09 - klo:21:05

AB alueen keskilehmäluku on muistaakseni 3 lehmää suurempi kuin C1. Johtuuko se sitten kolmenvuoden suuremmista investointituista vaiko kokonaisuuden muusta paineesta.
Yllättävän korkealta tuo A-alueen tukiprosentti liikevaihdosta tuntuu. Itselläni se on normaalivuosina ollut allen neljänneksen.

Minunkin mielestä se tuntuu korkealta.  Itselläni 2007 29%  ja  2008 24,5%, vaikka C2:lla ollaan . Ne korkeat tuet taitaa kyllä olla jossain muualla kuin maidontuotanossa....

Johtuu kummalakin alueela siitä että osalla porukasta on peltoa suhteessa eläimiin paljon.
Näin silloin kun tilatukisysteemisekamelskaluotiin taulukon.
20 lehmää ja 30 hehtaaria peltoa ja 150000 litraa maitoa menetti muistaakseni jonkun 5000€ saato olla vähän enemmänkin.
Jos peltoa olikin muistaakseni 60 hehtaaria niin tienasi 10000€ enemän.
Nykyinen järjestelmä ei suosi tehokkuuta niin hyvin kuin entinen, kun tuet tulee pääsäntöisesti pellon kautta.

Niin. Mutta ymmärrätte nyt mitä tarkoitan että voidaanko kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä tehdä näiden keskiarvolukujen tai muidenkaan lukujen perusteella kun aineistossa olevat tilat voivat olla jotakin muuta kun vaikka oma tila. Niin kuin tässäkin Makella tuki-% < 25 ja derBauer 29%. Ero säilyi silti että c2:lla suurempi kuin ab mutta luku jotakin muuta kuin tuo keskiarvoluku. Täytyisi tietää tiloista paljon enemmän ja millaiset tilat aineistossa jne. Tässäkin aineistossa on mukana 20-30 a-alueen tilaa, b-alueelta 30-40, c1:ltä 80-90 ja c2:lta 150-160. Pelkästään jo se että millaiset tilat tässä sattuvat a-aluetta edustamaan voi aiheuttaa virhettä vaikka miten korjattaisiin kun pieneen joukkoon sattuu mukaan sopivat tilat sekä hyvässä että pahassa. Mutta uskoisin silti että aineistosta ja laskutavasta riippumatta tukiero alueiden välille jää silti.

Tästä oli puhetta sikasektorilla kun ab alueen sikatilojen koneksutannus oli  350 e/ha suurempi vuodessa ja henkilöstöpalkkaankin käytetään ab alueen sikatiloilla 15000 euroa enemmän ja kuitenkin tehdään itse 800 tuntia vähemmän töitä kuin c alueella. Eli siis varsin suuret erot. Nimimerkki JakkeJäyhä pirautti MTTeen ja kysyi asiasta, on vissiin painotettu keskiarvo, eli alueen tilojen keskiarvosta paljon poikkeavaa tilaa ei huomioida lopullisten keskiarvojen laskennassa. Eli nuo tilat joista lopullinen keskiarvo lasketaan, niin edustavat kaikkia tiloja parhaiten ja niillä poikkemaa kesiarvoista vähiten.

Etelän miehet ja naiset käy tilan ulkopuolella paikkaamassa tukivajetta, jolloin rengit tekee tilalla ja koneissa täytyy olla potkua, että ehtii kaikki peltohommat kesäloman aikana

Tukivaje kyseisellä sektorilla on ollut c-alueella. C alueen kokonaistuet saattavat nousta korkeammaksi 2014.

Mutta tietenkin jos koneissa tarvitaan jollakin alueella enemmän potkua kuin toisaalla, niin se näkyy noissa tutkimustuloksissa.

Koitin löytää Kannattavuuskirjanpitotilojen taustatietoa. mm Kannattavuuskirjanpitotilojen koko ja lukumäärä tukialueittain ja suhde tukialueen keskimääräisiin arvoihin.

Taloustohtorin perusteella on vaikea jollei mahdotonta arvioida "tutkimuksen" tunnuslukuja

Koitin löytää Kannattavuuskirjanpitotilojen taustatietoa. mm Kannattavuuskirjanpitotilojen koko ja lukumäärä tukialueittain ja suhde tukialueen keskimääräisiin arvoihin.

Taloustohtorin perusteella on vaikea jollei mahdotonta arvioida "tutkimuksen" tunnuslukuja

jopohopo ne sinulle arvioi, vaikka pilvenreunasta katsomalla   

Edelleen ainut oikea menetelmä verrata tukialueiden tilojen taloutta on ottaa käsittelyyn samankokoiset tilat eri alueilta. Lopputulokseen otettava mukaan seuraavana oikea satotasojen vaihtelu sekä vallitseva tilakoko, joka on nyt täysin eri kuin tukijärjestelmää laadittaessa 94 -95. Ajanhukkaa on enää lukea MTT:tä, koska sen tulkitseminen vaatisi pääsemistä kiinni tilatason tietoihin.

Lainaus käyttäjältä: Imme - 13.03.09 - klo:07:59

Koitin löytää Kannattavuuskirjanpitotilojen taustatietoa. mm Kannattavuuskirjanpitotilojen koko ja lukumäärä tukialueittain ja suhde tukialueen keskimääräisiin arvoihin.

Taloustohtorin perusteella on vaikea jollei mahdotonta arvioida "tutkimuksen" tunnuslukuja

jopohopo ne sinulle arvioi, vaikka pilvenreunasta katsomalla   

Edelleen ainut oikea menetelmä verrata tukialueiden tilojen taloutta on ottaa käsittelyyn samankokoiset tilat eri alueilta. Lopputulokseen otettava mukaan seuraavana oikea satotasojen vaihtelu sekä vallitseva tilakoko, joka on nyt täysin eri kuin tukijärjestelmää laadittaessa 94 -95. Ajanhukkaa on enää lukea MTT:tä, koska sen tulkitseminen vaatisi pääsemistä kiinni tilatason tietoihin.

Mitä hyötyä on noiden tutkimisesta, kun tukialue jako on luotu eri perusteilla.

Mitä hyötyä on noiden tutkimisesta, kun tukialue jako on luotu eri perusteilla.

Keksustan kannatusken %-osudella?           

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 13.03.09 - klo:11:04

Mitä hyötyä on noiden tutkimisesta, kun tukialue jako on luotu eri perusteilla.

Keksustan kannatusken %-osudella?           

Juuri näin eikä todellakaan minkään olosuhde-erojen perusteella