Lainaus käyttäjältä: KAri - 10.01.15 - klo:23:42

Lainaus käyttäjältä: taisker - 10.01.15 - klo:21:15

ottaa paskaa vastaa väh 15 mottia ha

15 mottia tipunpaskaa vuosittain tekee maalle gutaa 

juu tässä on  torpattu siipikarja pois fosforia tolla määrällä tulis varovasti arvioiden 5*15 eli 75kg ei menis montaa vuotta tasailussa

Laillinen laimennus.

Lainaus käyttäjältä: KAri - 10.01.15 - klo:23:42

Lainaus käyttäjältä: taisker - 10.01.15 - klo:21:15

ottaa paskaa vastaa väh 15 mottia ha

15 mottia tipunpaskaa vuosittain tekee maalle gutaa 

juu tässä on  torpattu siipikarja pois fosforia tolla määrällä tulis varovasti arvioiden 5*15 eli 75kg ei menis montaa vuotta tasailussa

Niin ja vastaanottava tila kun ei (tämänhetkisten ajatusten mukaan) voisi käyttää edes karjalantapoikkeusta, niin rahakauralla riittäis harvempikin lannoittelu forforilla 
Pitää "etsiä" ne lohkot (vaikka oikeiden viljavuusnäytteiden avulla), joissa on laput punaisilla ja kylvää jurtille, niin alkaa tasauksillakin tapahtumaan.
Kokonaisuutena tälläiset säännökset eivät kyllä palvele "luontoa", eikä lannan ravinteiden tasaisempaa leviämistä pelloilla. Helpot ja järkevät tavat lannan levitysalan kasvattamiseen torpataan järkeenkäymättömillä päätöksillä. 

Pahoittelut alkuperäiseen aiheeseen kuulumattomasta tilittämisestä

Paperilla pojat paperilla. Työpöydän ääressä samsungin läppärillä ajaa yllättävän pieniä määriä yllättävän kauaksi.

Mulla kun tahtoo vielä tuo dementtia vaivata että kun traktorin kopista kävelee sisälle, niin on jo puolet kuormista unohtunu.

Paperilla pojat paperilla. Työpöydän ääressä samsungin läppärillä ajaa yllättävän pieniä määriä yllättävän kauaksi.

Mulla kun tahtoo vielä tuo dementtia vaivata että kun traktorin kopista kävelee sisälle, niin on jo puolet kuormista unohtunu.

Nii, ja sit soimaat mua et tutkin opuksia siks et niitä säännöksiä voi kiertää laillisesti, saatana.

Onko noista kerääjäkasveista edes mitään hyötyä?
Onko niiden väitetyistä  hyödyistä olemassa mitään tieteellistä näyttöä

On. Käsittämätöntä jäpitystä pitkin ketjua. Tuntuu, että jengi ottaa lokakuun alkupuolella pitäviä kasitonnisia vuodesta toiseen samoilta lohkoilta...

Paperilla pojat paperilla. Työpöydän ääressä samsungin läppärillä ajaa yllättävän pieniä määriä yllättävän kauaksi.

Mulla kun tahtoo vielä tuo dementtia vaivata että kun traktorin kopista kävelee sisälle, niin on jo puolet kuormista unohtunu.

Ei auta paperilla levittää laimeasti, kun määräykset vaatii 15 mottia hehtaari, että saa tukea. Siitä vaan pakosta kertyy ravinteita!

Lainaus käyttäjältä: Tupajumi - 10.01.15 - klo:11:34

Onko noista kerääjäkasveista edes mitään hyötyä?
Onko niiden väitetyistä  hyödyistä olemassa mitään tieteellistä näyttöä

On. Käsittämätöntä jäpitystä pitkin ketjua. Tuntuu, että jengi ottaa lokakuun alkupuolella pitäviä kasitonnisia vuodesta toiseen samoilta lohkoilta...

 

Ei sitä usko ennen ku itse kokeilee, suomalainen on luulosairas.

Lainaus käyttäjältä: Petri - 11.01.15 - klo:10:36

Lainaus käyttäjältä: Tupajumi - 10.01.15 - klo:11:34

Onko noista kerääjäkasveista edes mitään hyötyä?
Onko niiden väitetyistä  hyödyistä olemassa mitään tieteellistä näyttöä

On. Käsittämätöntä jäpitystä pitkin ketjua. Tuntuu, että jengi ottaa lokakuun alkupuolella pitäviä kasitonnisia vuodesta toiseen samoilta lohkoilta...

 

Ei sitä usko ennen ku itse kokeilee, suomalainen on luulosairas.

Luomuna!

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 11.01.15 - klo:10:19

Paperilla pojat paperilla. Työpöydän ääressä samsungin läppärillä ajaa yllättävän pieniä määriä yllättävän kauaksi.

Mulla kun tahtoo vielä tuo dementtia vaivata että kun traktorin kopista kävelee sisälle, niin on jo puolet kuormista unohtunu.

Nii, ja sit soimaat mua et tutkin opuksia siks et niitä säännöksiä voi kiertää laillisesti, saatana.

Mitä laillista siinä on että säilis lohkon apukakat ajaa viljalle?

Lainaus käyttäjältä: Tupajumi - 10.01.15 - klo:11:34

Onko noista kerääjäkasveista edes mitään hyötyä?
Onko niiden väitetyistä  hyödyistä olemassa mitään tieteellistä näyttöä

On. Käsittämätöntä jäpitystä pitkin ketjua. Tuntuu, että jengi ottaa lokakuun alkupuolella pitäviä kasitonnisia vuodesta toiseen samoilta lohkoilta...

Varmaan jotain tieteellisesti todennettuja muutoksia ravinteiden käyttäytymisessä on voitu havaita, mutta tuskin kerääjäkasvipelleilyllä 4 tonnaripeltoa muutetaan kasitonnaripelloksi, ja sillähän sitä on ainoastaan väliä, kyllä viljelijälle motovaatiotekijänä näihin toimenpiteisiin se oma tilipussi on ykkössijalla, ei joku itämeren pelastamispelleily.

juu olis ollu luonnolle aika paljon parempi alkaa maksaa esim. 60€/ha kun ottaa vastaan 5 m3 kanankakkaa. olis tämän meidänkin keskittymän (350 000 munivaa ja 150 000 nuorikkopaikkaa + lihasiipikarjaa muutamasatatuhatta nokkaa 10 km rinkin sisällä) lannat löytäneet paljon uusia osoitteita. ehkä mailta joissa arvot on vielä välttävä-tyydyttävä tasolla.

nyt monet jää ympistä pois ja loimijoen rantamaat saa sen 20 mottia vuodessa.

ymmärrän kyllä ettei tuollaiseen rahaa ole. tai vois olla mut sit se olis muualta pois. naapuri lobbas syystä tai toisesta aika paljon sen puolesta, että vambion/biowakan litku sais levitystuen mut saiko? en oo sitä lannanmultaustoimenpidettä tutkinu.

juu olis ollu luonnolle aika paljon parempi alkaa maksaa esim. 60€/ha kun ottaa vastaan 5 m3 kanankakkaa. olis tämän meidänkin keskittymän (350 000 munivaa ja 150 000 nuorikkopaikkaa + lihasiipikarjaa muutamasatatuhatta nokkaa 10 km rinkin sisällä) lannat löytäneet paljon uusia osoitteita. ehkä mailta joissa arvot on vielä välttävä-tyydyttävä tasolla.

nyt monet jää ympistä pois ja loimijoen rantamaat saa sen 20 mottia vuodessa.

ymmärrän kyllä ettei tuollaiseen rahaa ole. tai vois olla mut sit se olis muualta pois. naapuri lobbas syystä tai toisesta aika paljon sen puolesta, että vambion/biowakan litku sais levitystuen mut saiko? en oo sitä lannanmultaustoimenpidettä tutkinu.

Satavarmaa, ilman tutkimuksiakin,  on se että kanan kakalla niin kuin muidenkin eläinten kuivalannalla on huiman paljon tehokkaampi maanparannusvaikutus kuin kerääjäkasvipiiperryksellä.

Varmaan jotain tieteellisesti todennettuja muutoksia ravinteiden käyttäytymisessä on voitu havaita, mutta tuskin kerääjäkasvipelleilyllä 4 tonnaripeltoa muutetaan kasitonnaripelloksi, ja sillähän sitä on ainoastaan väliä, kyllä viljelijälle motovaatiotekijänä näihin toimenpiteisiin se oma tilipussi on ykkössijalla, ei joku itämeren pelastamispelleily.

Itse en pitäisi kerääjäkasveja pelleilynä, vaan yhtenä viljelytekniikan osa-alueena. Kyllä sitä aikanaan vastustettiin nelivetoa traktoriin ja yli 3 kk varastokapasiteettia lietelannallekin...

Ei varmaan tuplata pellon kasvukykyä, mutta lisätään viljelyvarmuutta (se humuspitoisuus) ja pienennetään ravinnepäästöjä. En muista tarkkoja lukuja lukuja (pitäisi kaivella kirjahyllyä), mutta jos Raimo Kauppilan (aikanaan Yliopiston Kasvinviljelytieteen laitoksen assistentti, nyttemmin Yaran Kotkaniemen pomo) aikanaan tekemää 10-vuotista seurantaa uskoo, niin suoran ravinnevaikutuksen lisäksi myös mururakenne ja veden imeytymiskyky paranivat selkeästi. Viljelykiertohan oli sellainen "monipuolinen " ohra-vehnä vuorovuosin, ohran alla oli aluskasvi, vehnän ei.

Lyhyellä tähtäimellä edes salaojia ei kannata huuhdella tai öljyjä vaihtaa moottoriin. Peltomaan kasvukunnon ylläpito vaatii katelaskelmia pidemmältä ajalta, se on totta. Toiset laskee niin, toiset ei.

Petri

Lainaus käyttäjältä: Tupajumi - 11.01.15 - klo:14:15

Varmaan jotain tieteellisesti todennettuja muutoksia ravinteiden käyttäytymisessä on voitu havaita, mutta tuskin kerääjäkasvipelleilyllä 4 tonnaripeltoa muutetaan kasitonnaripelloksi, ja sillähän sitä on ainoastaan väliä, kyllä viljelijälle motovaatiotekijänä näihin toimenpiteisiin se oma tilipussi on ykkössijalla, ei joku itämeren pelastamispelleily.

Itse en pitäisi kerääjäkasveja pelleilynä, vaan yhtenä viljelytekniikan osa-alueena. Kyllä sitä aikanaan vastustettiin nelivetoa traktoriin ja yli 3 kk varastokapasiteettia lietelannallekin...

Ei varmaan tuplata pellon kasvukykyä, mutta lisätään viljelyvarmuutta (se humuspitoisuus) ja pienennetään ravinnepäästöjä. En muista tarkkoja lukuja lukuja (pitäisi kaivella kirjahyllyä), mutta jos Raimo Kauppilan (aikanaan Yliopiston Kasvinviljelytieteen laitoksen assistentti, nyttemmin Yaran Kotkaniemen pomo) aikanaan tekemää 10-vuotista seurantaa uskoo, niin suoran ravinnevaikutuksen lisäksi myös mururakenne ja veden imeytymiskyky paranivat selkeästi. Viljelykiertohan oli sellainen "monipuolinen " ohra-vehnä vuorovuosin, ohran alla oli aluskasvi, vehnän ei.

Lyhyellä tähtäimellä edes salaojia ei kannata huuhdella tai öljyjä vaihtaa moottoriin. Peltomaan kasvukunnon ylläpito vaatii katelaskelmia pidemmältä ajalta, se on totta. Toiset laskee niin, toiset ei.

Petri

Ei oo hinnoissa vielä tapahtunu nousua? Niit valkoapiloita meinasin...

Kuten totesin. Komen aikaiaen sääntö! Aikainen ohra, aikainen kylvö ja aikainen puinti. Siloin saa kerääjä/aluskasvista suurimman hyödyn. Ei se varmaan hyödytön muilakaan viljoilla ole mutta se hyöty on huomattavasti pienempi.

Minkähän siinä on ettei rehunurmen perustaminen käy aluskasviksi? Sekin kiinostas mitenkä sitä valvotaan?