Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: uusikeskustelija - 14.06.14 - klo:10:37
-
terve
minkäs kokoista raati heittäis veturiks lavetille jossa 13-16t (tela) kaivinkone?
voi heittää merkki/malli tai sitten hevosvoima arvio.
-
Kerro nyt vielä, että miten lujaa haluat tuon kulkevan maantiellä ???
-
terve
minkäs kokoista raati heittäis veturiks lavetille jossa 13-16t (tela) kaivinkone?
voi heittää merkki/malli tai sitten hevosvoima arvio.
Reilusti toistasataa hepoa ja painoa niin. että lakipykälät täyttyvät ja jarruventtiili tietysti.
-
Kerro nyt vielä, että miten lujaa haluat tuon kulkevan maantiellä ???
Mitä se Sulle kuuluu . ;D
-
Jos kone painaa 16 niin lavetti painaa äkkiä 4 jolloin veturin täytyy painaa vähintään kolmasosa kärryn kokonaispainosta eli joku 7 tonnin veturi. Käytännössä joku vajaa 200 heppanen kutos veturin se vaatii. Jarruventtileillä tietenkin.
-
Onkos tiet tasamaalla vai löytyykö mäkisiä tie osuuksia. Tasaisella ei älyttämiä tehoja vaadi.
Joku 936 Fentti mahtais olla passeli ::) Mega Vallu tähänkin varmin vaihtoehto!
-
120 heppanen noin 5000 kg painava Valtra oli kepponen vehje kun 9t vehjettä siirsi mäkisellä ja mutkaisella tiellä. Mäkiin ei saanut otettua vauhtia niin alko pykälät loppumaan pitkästä perästä. Kesällä sen kanssa kyllä pärjää mutta talvella alueenvaihto mäessä ei ole herkkua, jos siis veturi on väkisinvaihdettava.
-
230hv heppaakaan ei oo liikaa jos mäkiä löytyy ja joku 7-8tn sais olla painoa.. Mut kyllä noi hurjimmat N-valtroillakin tuon kokoisia koneita siirtelee mutta ei siinä suurimpia vaihteita juur tartte tavoitella..
-
Semmonen 200hp ja 1000nm niin jo varmaan pärjäilee. Pienempikin riittää jos ei ihan ammatikseen siirtele. Onhan tuota tullu 702 ja 705 valluillakin naapureiden iloksi siirreltyä ::) Tupaavat leipomaan kun vaihtaa pykälää ja näet mennään kanssa 2pyörällä. Ja taivas on pimeänä savusta ;D
-
Löytyyhän noita esm tämä
http://www.blocket.se/stockholm/Case_MX_170__00_53286553.htm?ca=10&w=3&last=1
-
N111 valtralla appiukko n.15t konetta siirtelee. Tasasella kulkee sen mitä tarvii ja mäkiä täälä nyt ei juurikaan ole. Jos kone painaa 15t ja lavetti 4t, tästä 3t koukulle, niin 5,3t painoinen veturi riittää lailliseen kuljetukseen...
-
Kuusi sylinteriä riittää.
Täälläpäin vetävät noilla kasitonnari valmeteilla yleensä.
-
Nivalan Agri...Mangum yli 300 kaakkia.
-
Tandem kaania, volvo tai mikä vaan vastaava...
-
N111 valtralla appiukko n.15t konetta siirtelee. Tasasella kulkee sen mitä tarvii ja mäkiä täälä nyt ei juurikaan ole. Jos kone painaa 15t ja lavetti 4t, tästä 3t koukulle, niin 5,3t painoinen veturi riittää lailliseen kuljetukseen...
Päästään kohta upottavalle suolle mutta mun tietojen mukaan perävaunu koneineen on hinattava ajoneuvo joka punnitaan siis erikseen. Tämä luku sitten jaetaan kolmeen mikä pitää olla veturin paino. Siihen veturiin saa lisätä tietyin ehdoin painoja joista ei kuitenkaan lasketa kaikkia. Samoiten kytketyssä yhdistelmässä akseli\ kokonaispaino ei saa ylittyä.
-
3220 JCB:llä piäasiassa ollaan lavettia vejetty. Jousitettuna hyvä ajaa, ei jouvvu yllättävissä heitoissakaan heti ihan matkustajaksi. Levyjarrut joka pyörässä ja tietenkin jarrullinen lavetti on hyvät.
Kesäkelissä pärjee ihan hyvin, mut kyllähän talavella kuorma-auton idea on loistava ku kuorma on aina vetävien pyörien piällä.
-
Satunnaiseen siirtoon mikä vaan....
jatkuvaan siirtelyyn täältä piste västäräkille ja tasamalli lavetille nm. n. siirto/päivä läpi vuoden
-
kyllä se on parempi niihin lavettihommiin varata kunnon veturi eikä laskea niitä painoja lakipykälien mukaan minimiin. yli kymmenen tonnia vetäjssä ja kolmeakselinen lavetti, niin jonkinmoisen hapsinkakkijaisen voi siirtää. siinnon kuitenkin kuljettajan henki katkolla niin lastatessa, kuin siirtäessäkin, jos siellä aisan päässä on juurikin sen painorajan hikisesti täyttävä punnus.
satunnaiset siirrot kuitenkin halvempi teettää vieraalla ja jatkuvampaan siirtelyyn kunnon kalusto.
-
N111 valtralla appiukko n.15t konetta siirtelee. Tasasella kulkee sen mitä tarvii ja mäkiä täälä nyt ei juurikaan ole. Jos kone painaa 15t ja lavetti 4t, tästä 3t koukulle, niin 5,3t painoinen veturi riittää lailliseen kuljetukseen...
Päästään kohta upottavalle suolle mutta mun tietojen mukaan perävaunu koneineen on hinattava ajoneuvo joka punnitaan siis erikseen. Tämä luku sitten jaetaan kolmeen mikä pitää olla veturin paino. Siihen veturiin saa lisätä tietyin ehdoin painoja joista ei kuitenkaan lasketa kaikkia. Samoiten kytketyssä yhdistelmässä akseli\ kokonaispaino ei saa ylittyä.
Varo vaan, ettet uppoa ;- )
Asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä
2 §
---------------
2. Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
a) kytkentämassalla kytkennässä sallittua hinattavan ajoneuvon todellista massaa lukuun ottamatta puoliperävaunun, traktoriperävaunun ja keskiakseliperävaunun vetoajoneuvon vetopöytään tai vetokytkimeen kohdistuvaa massaa;
35 §
Hinattavan ajoneuvon kytkeminen traktoriin
1. Traktoriin saa kytkeä hinattavan ajoneuvon, jonka kytkentämassa on:
--------------------
c) enintään kolme kertaa traktorin omamassan suuruinen, jos perävaunussa on traktorin jarrupolkimesta säätyvät jarrut.
-
Jos sitä talvellakin aikoo siirrellä niin kymppitonnin vähintään veturiin painoa.
Ikävä liukastella sen yhdistelmän kanssa.
-
Haihtuuko se aisapaino sitten pois veturista vai saako sen laskea veturin painoon mukaan pkokonaisuudessa tai prosenteissa. Mutta siis joo näyttää että ton pykälän oikea tulkinta olisi että aisapainoa ei tartte huomioida kärryn painossa. Toki on osattava myös kuormata niin että aisapaino on juuri tuon kolme tonnia.
-
Haihtuuko se aisapaino sitten pois veturista vai saako sen laskea veturin painoon mukaan pkokonaisuudessa tai prosenteissa. Mutta siis joo näyttää että ton pykälän oikea tulkinta olisi että aisapainoa ei tartte huomioida kärryn painossa. Toki on osattava myös kuormata niin että aisapaino on juuri tuon kolme tonnia.
Meinaakko että kun vaakataan että kesken vaakaamisen otettais kärry pois koukusta??
-
Helpoiten veturin saa lavetille nosturilla
(http://img.yle.fi/uutiset/kymenlaakso/article6195623.ece/ALTERNATES/w580/h%C3%B6yryveturi+veturi+kana+kotka+lavetti+nosturi.jpg)
Tuossa ei kyllä tule veturille yhtään aisapainoa.
-
Helpoiten veturin saa lavetille nosturilla
(http://img.yle.fi/uutiset/kymenlaakso/article6195623.ece/ALTERNATES/w580/h%C3%B6yryveturi+veturi+kana+kotka+lavetti+nosturi.jpg)
Tuossa ei kyllä tule veturille yhtään aisapainoa.
Paitsi jos veturinkuljettajan "aisa" lasketaan
-
Haihtuuko se aisapaino sitten pois veturista vai saako sen laskea veturin painoon mukaan pkokonaisuudessa tai prosenteissa. Mutta siis joo näyttää että ton pykälän oikea tulkinta olisi että aisapainoa ei tartte huomioida kärryn painossa. Toki on osattava myös kuormata niin että aisapaino on juuri tuon kolme tonnia.
Meinaakko että kun vaakataan että kesken vaakaamisen otettais kärry pois koukusta??
ei oteta. kyllä se on niin, jotta lätkät eteen ja ajaen päälle koko hökötys.
-
N111 valtralla appiukko n.15t konetta siirtelee. Tasasella kulkee sen mitä tarvii ja mäkiä täälä nyt ei juurikaan ole. Jos kone painaa 15t ja lavetti 4t, tästä 3t koukulle, niin 5,3t painoinen veturi riittää lailliseen kuljetukseen...
Päästään kohta upottavalle suolle mutta mun tietojen mukaan perävaunu koneineen on hinattava ajoneuvo joka punnitaan siis erikseen. Tämä luku sitten jaetaan kolmeen mikä pitää olla veturin paino. Siihen veturiin saa lisätä tietyin ehdoin painoja joista ei kuitenkaan lasketa kaikkia. Samoiten kytketyssä yhdistelmässä akseli\ kokonaispaino ei saa ylittyä.
Varo vaan, ettet uppoa ;- )
Asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä
2 §
---------------
2. Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
a) kytkentämassalla kytkennässä sallittua hinattavan ajoneuvon todellista massaa lukuun ottamatta puoliperävaunun, traktoriperävaunun ja keskiakseliperävaunun vetoajoneuvon vetopöytään tai vetokytkimeen kohdistuvaa massaa;
35 §
Hinattavan ajoneuvon kytkeminen traktoriin
1. Traktoriin saa kytkeä hinattavan ajoneuvon, jonka kytkentämassa on:
--------------------
c) enintään kolme kertaa traktorin omamassan suuruinen, jos perävaunussa on traktorin jarrupolkimesta säätyvät jarrut.
Eli kirjoitettuna tavallisten ihmisten kielellä:
Esim. 5000 kg painavan traktorin perään saa kytkeä lavetin, jonka paino on enintään 18 tonnia, jos koukkuun kohdistuu 3 tonnia painosta ja kärryssä on polkimista toimiva jarruventtiili. Tuo maantiellä tapahtuva punnitus on aina vähän arpapeliä, mutta käytännössä se yleensä menee suunnilleen näin:
1. Poliisi punnitsee yhdistelmän kokonaismassan
2. Veturin rekisteriotteesta katsotaan sen omapaino, jonka jälkeen tutkitaan onko siihen lisätty painoja (esim. etukuormain, etupainot).
3. Tämä massa vähennetään yhdistelmän kokonaismassasta
4. Sitten tarkistetaan, onko jäljelle jäävä vedettävän laitteen massa yli sallitun, eli massa - 3 tn pitää olla pienempi kuin veturin massa kertaa kolme.
5. Akselikohtaiset sallitut massat eivät myöskään saa mennä yli...
Tämä on kaiken kaikkiaan melkoinen viidakko, ja kokemuksesta voin sanoa että helpommalla pääsee kun veturi on varmasti riittävän iso...
-
Nyt en oikein ymmärrä....Heti ollaan jotain vartti miljoonan venttiä tarjoamassa.....Se on sillä jota lavetin pällä kulkee millä rahaa tehdään, ei veturilla..... :o
-
terve
minkäs kokoista raati heittäis veturiks lavetille jossa 13-16t (tela) kaivinkone?
voi heittää merkki/malli tai sitten hevosvoima arvio.
--Olen kuljetellut tuon painoista konetta Fiat 80-90llä,Fiat Winner115:llä,Case MXM120lla,ValtraT160:lla,NH TS135A:lla ja jokin varmaan unohtukin.
--80-90llä menee aika hissukseen talvella ei kannata yrittää.
--noilla muilla sitten kulkee aika hyvin.Nykyään T160 180:lla VOA hepalla ja 50 laatikolla aika ylivoimainen keskinopeudessa muihin verrattuna.
--Minusta 120 VOA heppaa riittää.Talvella mäkiset maastot vaatii nastat tai vetävän lavetin.Mulla molemmat.
-
Haihtuuko se aisapaino sitten pois veturista vai saako sen laskea veturin painoon mukaan pkokonaisuudessa tai prosenteissa. Mutta siis joo näyttää että ton pykälän oikea tulkinta olisi että aisapainoa ei tartte huomioida kärryn painossa. Toki on osattava myös kuormata niin että aisapaino on juuri tuon kolme tonnia.
Meinaakko että kun vaakataan että kesken vaakaamisen otettais kärry pois koukusta??
---meille opetettiin että yhdistelmä punnitaan ilman katkaisua.Jos taka-akselin 10tn raja ei ylity,eikä tr.taka-akselikantavuus niin aisapaino ei näy mistään.
-
Haihtuuko se aisapaino sitten pois veturista vai saako sen laskea veturin painoon mukaan pkokonaisuudessa tai prosenteissa. Mutta siis joo näyttää että ton pykälän oikea tulkinta olisi että aisapainoa ei tartte huomioida kärryn painossa. Toki on osattava myös kuormata niin että aisapaino on juuri tuon kolme tonnia.
Meinaakko että kun vaakataan että kesken vaakaamisen otettais kärry pois koukusta??
---meille opetettiin että yhdistelmä punnitaan ilman katkaisua.Jos taka-akselin 10tn raja ei ylity,eikä tr.taka-akselikantavuus niin aisapaino ei näy mistään.
Eli aisapaino 6tonnia ja kirkkainsilmin sanoa että on nestetäytöt takapyöris ;D
-
Mä oon ihmetelly ku molemmissa uudemmassa traktorissa lukee että maksmi kapasiteetti jarrullisen kärryn kans on 34 tonnia, niin onko toi sitten traktorin kans koska molemmat on alle 6t painoisia?
-
terve
minkäs kokoista raati heittäis veturiks lavetille jossa 13-16t (tela) kaivinkone?
voi heittää merkki/malli tai sitten hevosvoima arvio.
--Olen kuljetellut tuon painoista konetta Fiat 80-90llä,Fiat Winner115:llä,Case MXM120lla,ValtraT160:lla,NH TS135A:lla ja jokin varmaan unohtukin.
--80-90llä menee aika hissu
kseen talvella ei kannata yrittää.
--noilla muilla sitten kulkee aika hyvin.Nykyään T160 180:lla VOA hepalla ja 50 laatikolla aika ylivoimainen keskinopeudessa muihin verrattuna.
--Minusta 120 VOA heppaa riittää.Talvella mäkiset maastot vaatii nastat tai vetävän lavetin.Mulla molemmat.
Juuri noin......eihän siihen lavetin veturiin kannata panostaa kun sillä ei kuitenkaan rahaa tehrä.....
-
osa todella hyviä vastauksia, siitä kiitos :) vaikka suurin osa taitaa olla jotain ihan muuta, enkä viitsi enempää siitä avautua.
mutta jos nyt lähinnä miettii lavetin vetäjää, niin en usko että 936 fendtistä mitään iloa on. mutta ei se varmasti hauskaa ole liukkaalla leikkiä 100 heppasella fiiatillakaan...
jos nyt lähinnä kesäkautena vedettäis lavettia, jossa kaivinkone kulkee. reippaasti tai ei reippaasti, mutta ettei nyt ihan polvilleen mene.
kone valjastetaan myös muihin töihin, niin mielellään jousitetty etuakseli. oma ajatus olisi 130hp--> koneen sopiva koko.
saahan tuosta vielä pumpusta irti, turbo kiertoon ja uutta tilalle, pako puolta avarammaksi, cooleri paremmaks... niin kyllä minun mielestä liikkunee myös siinä tapauksessa lähtökohtaisesti myös 110hp koneella moinen lavetti kuormalla. oli sitten mäkiä taikka ei. että kyllähän se venttikin hyytyy, kun junttaan isomman kokoluokan koneeseen tarkotetut vehkeet kiinni ja menee sopivaan maastoon/pellolle/tielle.
-
Joo viritellä aina voi ::) Mutta kannattaa muistaa yksi juttu. Vaikka kattilasta saa helposti irti voimaa. Ei voimalinjan vastaavaksi rakentaminen ole aina ihan helppoa. Se vetävä lavetti on oiva vehje talvella ja miksei kesälläkin jos oikein jyrkkiä nikaleita.
-
Joku ZTS 14245 tai 16245 lavetin eteen, vähän vaikka ruuvattuna. Itsellä 16245 perässä Chieftainin 2 aks. 18tn lavetti, jonka päällä Volvo EC 140BLC, tulee aika nätisti perässä vaikka täällä on _todella_ mäkiset maastot.
Tosin vieraalla siirtojen teettäminen taitaisi olla edullisinta, viimeisen vuoden aikana kaivuri 4 kertaa lavetin päällä, kaikki alle 2km siirtoja.
-
Tämmönen ja LTR:n Mikko piristämään vielä pikkusen ;D http://www.traktorpool.fi/details/Traktorit/Deutz-Fahr-AGROTRON-1807/2071542/
Tai sit joku TM/MXM175/190 CNH tuotteita saa todella edullisesti..
-
Eli aisapaino 6tonnia ja kirkkainsilmin sanoa että on nestetäytöt takapyöris ;D
Kokemuksesta voin kertoa, että lainsäätäjä on kerrankin ollut oikeassa tuossa max 3 tonnin kytkentämassassa eli aisapainossa. Tuon ylittäminen tekee menosta tosi tuskaista ja mäen nousukyky heikkenee julmasti. Aisapaino on helppo säätää koneen sijaintia muuttamalla..
Multa ääni tässä ketjussa mainituista T 160 Valtralle ja pahoilla talvikeleillä sitten kiltisti tilaa naapurin kuorma-autolavetin siirtoon tai sovittelee ketjut takapyöriin ;)
-
Kaveri vie 13 tonnista piristetyllä 6850:llä. Lavetissa veto pahimpiin mäkiin, eikä tuo kyllä mikään raketti ole.
-
no jos kaivinkoneen hankkii metsätöihin, niin kyllähän sitä joutuu toisinaan siirtämään melko ahkeraan. mutta toisaalta olisi myös järkevää teetättää siirrot jonkun toisen yrittäjän toimesta kuorma-autolla.
itse lähtisin pohtimaan lavetti hommaa jollain 8-tonnin sarjan valtralla, t-sarjan 130-160 valtralla, vanhemmalla 7700 sarjan deerellä, uudemmalla 6800-6900 sarjan deerellä...
-
Voi noi koneen siirtäjät olla vähän vähenemässä kun uusi pätevyyskoulutus tai mikälienee astuu voimaan syksyllä.
-
osa todella hyviä vastauksia, siitä kiitos :) vaikka suurin osa taitaa olla jotain ihan muuta, enkä viitsi enempää siitä avautua.
mutta jos nyt lähinnä miettii lavetin vetäjää, niin en usko että 936 fendtistä mitään iloa on. mutta ei se varmasti hauskaa ole liukkaalla leikkiä 100 heppasella fiiatillakaan...
jos nyt lähinnä kesäkautena vedettäis lavettia, jossa kaivinkone kulkee. reippaasti tai ei reippaasti, mutta ettei nyt ihan polvilleen mene.
kone valjastetaan myös muihin töihin, niin mielellään jousitetty etuakseli. oma ajatus olisi 130hp--> koneen sopiva koko.
saahan tuosta vielä pumpusta irti, turbo kiertoon ja uutta tilalle, pako puolta avarammaksi, cooleri paremmaks... niin kyllä minun mielestä liikkunee myös siinä tapauksessa lähtökohtaisesti myös 110hp koneella moinen lavetti kuormalla. oli sitten mäkiä taikka ei. että kyllähän se venttikin hyytyy, kun junttaan isomman kokoluokan koneeseen tarkotetut vehkeet kiinni ja menee sopivaan maastoon/pellolle/tielle.
Et ole puhunut millaista hommaa teet, montako siirtoa/vuosi, milaisia maastoja, kohteita, siirtojen pituudet, talvikäyttö sekä kaluston monikäyttöisyys....
tuollaiset asiat mun mielestä määrittelee aika pitkälle mihin kannattaa pitkässä juoksussa satsata.
parikymmentä siirtoa/vuosi; ihan sama millä teet kunhan kone siirtyy vaikka ajankanssa, jos sen haluaa itse tehdä. halvimmilaan itse tehty kuorma-auton lavetti, edestä lastaavana ei paljoa vaadi. jos ns normi kone, saattaa mennä tavis maansiirto lavallakin.
jotain 100 siirtoa/vuosi hommaa kunnollinen lavetti 50k ja 50k oleva veturi
sitten kun tarvitaan jatkuvasti lavettia kuten itse n, 300+ siirtoa /vuosi, joka kelillä. pitää jo alkaa miettimään hommaa kunnolla. tietyissä hommissa ritiläauto sopiva, joissain vielä traktorikalustokin. itse mietin reilu vuosi sitten millaisella kalustolla siirtelyä teen jatkossa. nyt tasamalli lavetti hydrauli rungolla, 10m lava, leveät renkaat, 85k+ jcb 3220 70k. tällä pääsee mäkisessäkin maastossa 55 keski nopeuteen helposti ja tasamaalla menee hemmetin taloudellisesti 50k ja 1400r
-
ilmeisesti tuo lavetti kannattaa harkita tarkkaan, on se vaan yhden miehen näppärä nostella säkit tai vesisäiliöt lavetin nokalle ja ajaa levityskalusto sinne perään ja koko komeus toisen traktorin perään ja körryytellä kytömaan laitaan :) :) :) :)
-
Tuommonen se vähintään pitää olla..
http://www.pottupellossa.fi/gallery/displayimage.php?pid=10107
-
20t kone plus mahdolliset kauhat 3 akselisen JPM päällä.
Mieluisin veturi on JCB 3190 ei lisäpainotettu jousitettu ja nopea ei tee mieli muilla ajaa tämän jälkeen.
Huonot puolet on pikavaihteiden rajallisuus 3kpl mikä talvella haittana päävaihteisto joka kuorma-automainen . Myös kääntöjarrujen puute joskus harmittaa.
Toisena veturina TM155 Scanian suuttimilla eli 190hv nyt pellin alla. 22x45?kiinnikkeet etunostolaitteessa.
Talvella ykköspeli koska jyrkkä mäki jonka yläpäässä 90asteen käännös ei voi pitää lukkoja
päällä mutta vaihteita pystyy helposti selaamaan antaa erittäin paljon anteeksi.
Kyseisessä mäessä lähes joka talvi rekka kiinni. tälle vuotta valmistuu onneksi kiertotie joten tämäkin ongelma poistuu.
Samaa lavettia olen vetänyt kaverin 8400 vallullakin. Piristetty voimaa on mutta se vaihteiston rutina vaihdetta vaihtaessa ei oikein laatuvaikutelmaa anna. Pikavaihteitten porrastuskin jokseenkin huono.
Tupperi sarjaanhan välityksiä muutettiinkin oliko 50%?????
Jos JCB ei tunnu potenttiaaliselta koneelta katselisin JD 7000 8000, N-H TM 150 eteenpäin sekä G-sarjalaista
Tai Casen ainutta traktoria siis Magnumia 7100 on 30km versioita 7200 menee sen 40km
Ruotsin suunnalla paremmin tarjontaa. Englannin suunnalla kyseiset mallit haluttuja edelleen ja hyvät lähtee liikkeistä nopeasti uuteen kotiin.