Lainaus käyttäjältä: Aulis Anttila - 03.04.11 - klo:12:57

Lainaus käyttäjältä: Husokki - 03.04.11 - klo:10:52

AA:n on hyvä tietää, että tällä hetkellä ei ole ylituotantoa.

Joo... ei merkittävästi... rehuviljan on... ja sianlihan ja kananmunien, mutta vähän eli ei suurta merkitystä. Mahtaisikohan tasapainoon vaikuttaa yhtään vientitukien maksaminen - meillähän esim. maidon ylituotanto on merkittävää, suorastaan valtaisaa   mutta kaikkien vientitukien lakkauttamisella ei silläkään "iisakinkirkkoa" rakennettaisi... niin kuin ei lomittajarahojenkaan lakkauttamisella. Rakenteet on muutettava.

Mistä helvetin vientituista sinä horiset? Ei vientitukia ole maksettu enää vuosikausiin, viimeksi joskus ennen EU- jäsenyyttä.

Mees maate.

Lainaus käyttäjältä: Lohisoppa - 03.04.11 - klo:14:06

Lainaus käyttäjältä: Aulis Anttila - 03.04.11 - klo:12:57

Lainaus käyttäjältä: Husokki - 03.04.11 - klo:10:52

AA:n on hyvä tietää, että tällä hetkellä ei ole ylituotantoa.

Joo... ei merkittävästi... rehuviljan on... ja sianlihan ja kananmunien, mutta vähän eli ei suurta merkitystä. Mahtaisikohan tasapainoon vaikuttaa yhtään vientitukien maksaminen - meillähän esim. maidon ylituotanto on merkittävää, suorastaan valtaisaa   mutta kaikkien vientitukien lakkauttamisella ei silläkään "iisakinkirkkoa" rakennettaisi... niin kuin ei lomittajarahojenkaan lakkauttamisella. Rakenteet on muutettava.

Mistä helvetin vientituista sinä horiset?
Ei vientitukia ole maksettu enää vuosikausiin, viimeksi joskus ennen EU- jäsenyyttä.

Mulla on semmonen käsitys, että EU maksaa vientitukia jos tuotteet viedään EU:n ulkopuolisille alueille, kuten esim. lähi-itä ?
Italian mafioosot oli jossakin vaiheessa kierrättäneet tuotteita balkkanilla ja nostaneet tukia, vaikkei mitään syötävää liikkunut mihinkään suuntaan.

Joo  mut se on eri asia kuin että maksettais suoraan Suomen valtion budjetista.

Ja Suomen jäsenyyden ehto nimenoman oli se, että se jäsenyyys ei saa tappaa maataloutta, joten kun EU:lta ei saatu riitäviä tukia, ne korvattiin kansallisilla tuilla. Jäsenyyden hinta siis oli se, että käytetään maatalouden tukemiseen kotimaista rahaa, nyt sitten tuntuu monilta unohtuneen tämä, ja  haluttaisiin tappaa maatalous poistamalla kotimaiset tuet, eli syyllistyttäisiin petokseen ja lupauksen pettämiseen.
Jäsenyyden ehto oli maatalouden säilyttäminen ja tuota lupausta ei saa mennä nyt rikkomaan.

http://www.youtube.com/watch?v=Mm48Aud9NLs
+
...mutta parin viikon kuluttua on edessä yllätyksiä... laulusta huolimatta 

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 03.04.11 - klo:14:20

Lainaus käyttäjältä: Lohisoppa - 03.04.11 - klo:14:06

Lainaus käyttäjältä: Aulis Anttila - 03.04.11 - klo:12:57

Lainaus käyttäjältä: Husokki - 03.04.11 - klo:10:52

AA:n on hyvä tietää, että tällä hetkellä ei ole ylituotantoa.

Joo... ei merkittävästi... rehuviljan on... ja sianlihan ja kananmunien, mutta vähän eli ei suurta merkitystä. Mahtaisikohan tasapainoon vaikuttaa yhtään vientitukien maksaminen - meillähän esim. maidon ylituotanto on merkittävää, suorastaan valtaisaa   mutta kaikkien vientitukien lakkauttamisella ei silläkään "iisakinkirkkoa" rakennettaisi... niin kuin ei lomittajarahojenkaan lakkauttamisella. Rakenteet on muutettava.

Mistä helvetin vientituista sinä horiset?
Ei vientitukia ole maksettu enää vuosikausiin, viimeksi joskus ennen EU- jäsenyyttä.

Mulla on semmonen käsitys, että EU maksaa vientitukia jos tuotteet viedään EU:n ulkopuolisille alueille, kuten esim. lähi-itä ?
Italian mafioosot oli jossakin vaiheessa kierrättäneet tuotteita balkkanilla ja nostaneet tukia, vaikkei mitään syötävää liikkunut mihinkään suuntaan.

Joo  mut se on eri asia kuin että maksettais suoraan Suomen valtion budjetista.

Kaikki Eu tuet kiertää valtionbudjetin kautta, mutta ei Suomi saa maksaa mitään omia vientitukia, sen kieltää jo EU säännöt.
Maatalouspolitiikka on yhteinen ja EU päättää kaikista asioista, myös kansallisista tuista ja jutuista.

Kaikki Eu tuet kiertää valtionbudjetin kautta, mutta ei Suomi saa maksaa mitään omia vientitukia, sen kieltää jo EU säännöt.
Maatalouspolitiikka on yhteinen ja EU päättää kaikista asioista, myös kansallisista tuista ja jutuista.
[/quote]

  Samoin kuin tullimaksut menevät EU-n kassaan..

Kaikki Eu tuet kiertää valtionbudjetin kautta, mutta ei Suomi saa maksaa mitään omia vientitukia, sen kieltää jo EU säännöt.
Maatalouspolitiikka on yhteinen ja EU päättää kaikista asioista, myös kansallisista tuista ja jutuista.

  Samoin kuin tullimaksut menevät EU-n kassaan..
[/quote]

Niinhän alvistakin puolet menee ...

Lainaus käyttäjältä: Husokki - 03.04.11 - klo:13:04

http://www.vyr.fi/www/fi/liitetiedostot/viljataseet/kotimaantase_2011/ViljataseFI2010-2011arvio2-3-2011.pdf

Kato AA tosta, jos jotain siitä ymmärrät.

Yritä ostaa rehuviljaa suoraan tilalta, aika moni sanoo ei ole.

Ymmärrätkö Husokki itsekään tuota? Vaikkapa ohra? Varasto satokauden lopussa eli 1.7.2011 on 745 miljoonaa kiloa. Ja kotimainen kulutus ollut 1.595 miljoonaa kiloa. Tarkoittaa sitä että meillä on varastossa puolen vuoden kulutusta vastaava määrä ja kun sato oli viime vuonna 1.340 niin se tarkoittaa että vaikka sato laskisi puoleen (todellinen kato...) niin ensi vuonna kotimainen ohra riittäisi vielä kulutukseen. Ja huomattava myös että on viety 500...

Mutta että jos joku sanoo että ei ole niin onko kyse siitä että ei ole? Vai siitä että ei halua myydä juuri nyt juuri kysyjälle?

Tämäkin talvi on eletty vanhoilla varastoilla. 255 milj,kg olisi ollut tuontitarve, jos vanhaa varastoa ei olisi ollut. Suuri varasto johtui vuoden 2009 suuresta sadosta. Laskelmasi ohran määrästä ei pidä paikkansa, ja kannattaa muistaa, että ylijäämäohra on suurimmaksi osaksi intervention varastossa, eikä isäntien siiloissa.
Eikö se mene näin?
Varasto 1.7.2011 on 754 milj.kg + puolet viimevuoden(2010) sadosta 670 milj.kg= 1415 milj.kg.
1415 milj.kg- kotimainen käyttö 1595 milj.kg = -180 milj.kg
Varastovaje on siis 1.7.2012 -180 milj.kg.

Onko ylijäämäohra sekoittamassa markkinoita jos interventiomyynti on kiinni? Kuinka paljon kuluu ohraa 1.7.2011 jälkeen ennenkuin uutta satoa saadaan käyttöön, unohdit tämän 240 milj. kg.

Katsoitko sitä viimeistä tulosta viivan alla 28 milj.kg?

Meilläpäin on yleensä sanottu suoraan, jos viljelijä ei halua halua myydä viljaansa.

AA:lle Kyllä sillä väliä on mitä tiloilla vastataan viljanostajille, koska sieltä sitä viljaa tulee markkinoille, eikä mistään muualta.

Lainaus käyttäjältä: Lohisoppa - 02.04.11 - klo:21:52

Se on helppo osoittaa sillä, että tilanteessa  jossa Suomella ei ole omaa elintarviketuotantoa, elintarvikkeiden tuojien on helppo nostaa ruuan hinta korkealle, koska vaihtoehtoa ruuan saamiseksi muulla tavoin ei ole. Maksakaa tai olkaa nälässä. Ihan yksinkertaista käytännön  kaupankäyntipsykologiaa siis.

Sun pääs sisällä ei oo yhtään mitään... sä oot tyhmä.

Lohisoppa puhuu vaan siitä, mitä tapahtuu esim. vihannesmarkkinoilla koko ajan. Kun vuodenvaihteessa purjon varastot ovat tyhjät tuottajillamme, niin samalla viikolla Hollannin tuonnin hinnat tuplaantuvat. On tapahtunut useana vuonna, ottamatta nyt kantaa, kuka tässä on tyhmä ja kuka ei.

Mutta Aulis: et vastannut kysymykseeni siitä, miten yksikkökohtaisesti (ha/eläin/tuotos) maksettava tuki tulee kalliimmaksi veronmaksajalle, jos se maksetaan pienelle tilalle kuin isolle. Otan nyt kysymyksen omiin nimiini (jätän emoheikin sivuun); jos jätät vastaamatta, niin kerro
bännäätkö meikäläisenkin keskustelukumppanina vai onko joku muu syy?
 
Petri

Lainaus käyttäjältä: Petri - 03.04.11 - klo:17:08

Mutta Aulis: et vastannut kysymykseeni siitä, miten yksikkökohtaisesti (ha/eläin/tuotos) maksettava tuki tulee kalliimmaksi veronmaksajalle, jos se maksetaan pienelle tilalle kuin isolle. Otan nyt kysymyksen omiin nimiini (jätän emoheikin sivuun); jos jätät vastaamatta, niin kerro
bännäätkö meikäläisenkin keskustelukumppanina vai onko joku muu syy?
 
Petri

En tiedä vastaako Aulis mutta minäpä vastaan... Mites Petrille on kertynyt tuota ikää? Muistuuko vielä mieleen maatalouden tukisysteemi ennen EU-aikaa? Siinä nimittäin tuet eli korkea tavoitehinta tuli juurikin per maitolitra ja per viljakilo jne. Jos elit sitä aikaa niin tietänet mihin se johti? Voivuoriin ja viljavuoriin ja tosim kalliiksi käyneisiin vientitukiin. Ja sitten vielä maataloustuloneuvotteluissa tuo tavoitehinta asetettiin niin että "kohtuukokoinen" (lue: melko pienikin) tila sai sillä tavoitehinnalla elannon. Tuki oli siis korkeampi kuin mitä sen olisi tarvinnut olla jos tuotanto olisi ollut isommissa tehokkaissa yksiköissä. En sano että tuo voisi enää toistua EU-tukisysteemeillä mutta ihan noin periaatteellisena asiana niin se voi käydä kuluttajille kalliiksi tuo pienissä yksiköissä tuottaminen. Tai ainakin kävi aikanaan. Ja mm rakennemuutoksessa jäätiin aikanaan pahasti Ruotsia jälkeen joka jo silloin tuki maatalouttaan järkevämmin.

On sitä sen verran ikää karttunut, että tuotantosidonnaisia tukia en ihan vähällä ole kannattamassa. Ohrakilosta maksettiin viljelijälle markkakahdeksankymmentä ja vientisatamassa saatiin kuusikymmentä penniä. Ei järjen häivää.

Mutta kysymyslitaniaani laitoin tuon tuotoksen ihan vaan kertomaan, haluan että tukisysteemi olisi historia- ja yrityskokoriippumaton. Kaikki nuo vuosiluvut, maksimi- ja minikoot ja vastaavat ovat loppupelissä hallinnon mielivaltaa, jolla tuotantoa museoidaan ja tehdään tilanteita, joissa tärkein tuotannon optimointi on tukioptimointi. Siksi haluan kuulla Auliksen vastauksen.

Petri

Lainaus käyttäjältä: Petri - 03.04.11 - klo:17:08

Mutta Aulis: et vastannut kysymykseeni siitä, miten yksikkökohtaisesti (ha/eläin/tuotos) maksettava tuki tulee kalliimmaksi veronmaksajalle, jos se maksetaan pienelle tilalle kuin isolle. Otan nyt kysymyksen omiin nimiini (jätän emoheikin sivuun); jos jätät vastaamatta, niin kerro
bännäätkö meikäläisenkin keskustelukumppanina vai onko joku muu syy?
 
Petri

En tiedä vastaako Aulis mutta minäpä vastaan... Mites Petrille on kertynyt tuota ikää? Muistuuko vielä mieleen maatalouden tukisysteemi ennen EU-aikaa? Siinä nimittäin tuet eli korkea tavoitehinta tuli juurikin per maitolitra ja per viljakilo jne. Jos elit sitä aikaa niin tietänet mihin se johti? Voivuoriin ja viljavuoriin ja tosim kalliiksi käyneisiin vientitukiin. Ja sitten vielä maataloustuloneuvotteluissa tuo tavoitehinta asetettiin niin että "kohtuukokoinen" (lue: melko pienikin) tila sai sillä tavoitehinnalla elannon. Tuki oli siis korkeampi kuin mitä sen olisi tarvinnut olla jos tuotanto olisi ollut isommissa tehokkaissa yksiköissä. En sano että tuo voisi enää toistua EU-tukisysteemeillä mutta ihan noin periaatteellisena asiana niin se voi käydä kuluttajille kalliiksi tuo pienissä yksiköissä tuottaminen. Tai ainakin kävi aikanaan. Ja mm rakennemuutoksessa jäätiin aikanaan pahasti Ruotsia jälkeen joka jo silloin tuki maatalouttaan järkevämmin.

Totta varmaan tuokin, mutta Ruotsi on siinä mielessä huono esimerkki, että sen maataloudesta melkein 90 %:tia on etelämpänä, kuin koko Suomi, Skånehan on Tanskan korkeudella ja siellä on maatalouden edellytykset ihan toiset, kuin Suomessa, edes parhailla alueilla.

Suomalaisessa systeemissä nämä investointituet, on se elementti jolla kehitystä johdetaan ja pakotetaan kohti isompia yksiköitä, niitähän ei pienet tilat saa ollenkaan.

Lainaus käyttäjältä: Petri - 03.04.11 - klo:17:24

Mutta kysymyslitaniaani laitoin tuon tuotoksen ihan vaan kertomaan, haluan että tukisysteemi olisi historia- ja yrityskokoriippumaton. Kaikki nuo vuosiluvut, maksimi- ja minikoot ja vastaavat ovat loppupelissä hallinnon mielivaltaa, jolla tuotantoa museoidaan ja tehdään tilanteita, joissa tärkein tuotannon optimointi on tukioptimointi. Siksi haluan kuulla Auliksen vastauksen.

Petri

Ja minä sanon että suurin ja pahiten haittaa tekevä hallinnon asettama raja on tuo tukialueraja... Se se vasta on pahinta hallinnon mielivaltaa. Tasatuki koko maahan ja sen jälkeen katsotaan että missä ja kenen kannattaa tuottaa niin hyvä tulee...

Näitä tukalueita on useimmissa EU maissa, eikä ne muuallakaan mikään ongelma ole, miksi näin olisi Suomessa.

Ei kun ihan hyvä esimerkki. Tuo Ruotsi. Jos meillä olisi aikanaan 70-80 -luvuilla tukitaso ollut Ruotsin luokkaa niin se rakennekehitys joka Ruotsissa tapahtui jo silloin olisi meilläkin tapahtunut jo silloin eikä vasta nyt. Luonnonolosuhteilla ei ole siinä mitään merkitystä. Päin vastoin, jos tukitaso olisin ollut jo silloin alempi niin mm pellon hinta olisi ollut ja olisi alempi eli lähempänä todellista tuottoarvoa.

Aijaa. Minä olen kuvitellut että tilojen pakkojako, ja karjalaisten pika-asuttaminen heikensi oleellisesti meidän tilusrakennetta, mut se olikin sitte toi tukisysteemi mikä jarrutti kehitystä.

Lainaus käyttäjältä: Husokki - 03.04.11 - klo:15:13

Lainaus käyttäjältä: voortimies - 03.04.11 - klo:13:09

Lainaus käyttäjältä: Husokki - 03.04.11 - klo:13:04

http://www.vyr.fi/www/fi/liitetiedostot/viljataseet/kotimaantase_2011/ViljataseFI2010-2011arvio2-3-2011.pdf

Ymmärrätkö Husokki itsekään tuota? Vaikkapa ohra? Varasto satokauden lopussa eli 1.7.2011 on 745 miljoonaa kiloa. Ja kotimainen kulutus ollut 1.595 miljoonaa kiloa. Tarkoittaa sitä että meillä on varastossa puolen vuoden kulutusta vastaava määrä ja kun sato oli viime vuonna 1.340 niin se tarkoittaa että vaikka sato laskisi puoleen (todellinen kato...) niin ensi vuonna kotimainen ohra riittäisi vielä kulutukseen. Ja huomattava myös että on viety 500...

Tämäkin talvi on eletty vanhoilla varastoilla. 255 milj,kg olisi ollut tuontitarve, jos vanhaa varastoa ei olisi ollut. Suuri varasto johtui vuoden 2009 suuresta sadosta. Laskelmasi ohran määrästä ei pidä paikkansa, ja kannattaa muistaa, että ylijäämäohra on suurimmaksi osaksi intervention varastossa, eikä isäntien siiloissa.
Eikö se mene näin?
Varasto 1.7.2011 on 754 milj.kg + puolet viimevuoden(2010) sadosta 670 milj.kg= 1415 milj.kg.
1415 milj.kg- kotimainen käyttö 1595 milj.kg = -180 milj.kg
Varastovaje on siis 1.7.2012 -180 milj.kg.

Onko ylijäämäohra sekoittamassa markkinoita jos interventiomyynti on kiinni? Kuinka paljon kuluu ohraa 1.7.2011 jälkeen ennenkuin uutta satoa saadaan käyttöön, unohdit tämän 240 milj. kg.

Katsoitko sitä viimeistä tulosta viivan alla 28 milj.kg?

No nyt alkaa selvitä... Miksi suomalaisella maataloudella menee heikosti... Jos yksinkertaisenkin taulukon ja lukujen ymmärtäminen on näin vaikeaa...

Et voi olla tosissasi? Vai propagandaako yrität tehdä? Kun taulukossa lukee että "Loppuvarasto 1.7.2011" ja ohran kohdalla on että 745 niin mitä se mielestäsi tarkoittaa? Sehän tarkoittaa sitä että 1.7.2011 arvioidaan varastoissa olevan jäljellä viljaa 745 miljoonaa kiloa eli noin puolen vuoden tarve. Sillä mentäisiin vuoden 2011/2012 vaihteeseen vaikka mistään ei tulisi kiloakaan lisää.

Nyt sitten sato on oletettavasti vähän parempi kuin 2010 kun oletattavasti hinnan noustua hinta pilataan sillä että kylvöalaa lisätään ja viime vuonna hehtaarisatokin ainakin osassa maata heikohko. Mutta että on täysin realistista odottaa kotimaisen kulutuksen suuruista eli noin 1.600 miljoonaa kg satoa. Mistä se pula voisi syntyä???

Se ali- ylijäämä ja 28 niin se tulee siitä että vietiin 500 miljoonaa kiloa ja sen jälkeen eli sato + tuonti - vienti - kotimaan kulutus niin jäi 28 miljoonaa kiloa. Ottaen huomioon viennin määrän niin en hirveää pulaa lähtisi veikkaamaan? Vielä kun "Yhteensä" -sarake tuonti=50 ja vienti=860 miljoonaa kiloa.

Ja kun huomioidaan että kotimainen kulutus yhteensä noin 3.099 niin se tarkoittaa että vietiin 25% eli neljännes siitä mitä kulutettiin. Vähennetään hiukan vientiä niin reilusti riittää...

Itsehän aloit laskemaan, että jos vuoden 2011 sato jää puoleen vuoden 2010 sadosta. Kyllä vanhalla varastolla mentäisiin vuoden 2011/2012 vaihteeseen, mutta sen jälkeen täytyy uutta satoa löytyä ja jos se on jäänyt puoleen, alijäämää tulee 180 milj kg 1.7.2012 mennessä.

Nyt yhtäkkiä vuoden 2011 sato onkin 2010 suurinen, älä muuta laskenta perusteita.
Jos vuoden 2011 sato on vuoden 2010 suuruinen, ylijäämää tulee 1.7.2012 490 milj. kg. Tästä pitäisi viedä se 500 milj.kg, ei riitä.

Kirjoitit "Vähennetään hiukan vientiä niin reilusti riittää..."
Kukaan kauppamies ei vähennä vientiä sen takia, että ohra Suomesta loppuisi, jos siitä maksetaan ulkomailla paljon enemmän. Viljanviejä katsoo vain omaa etuansa tässä.

Selvennykseksi, lasketko interventio ohran mukaan kotimaan taseeseen? Minä en ole laskenut, koska se ei ole kotimaan tavaraa. Se menee sinne minne komissio sen myy. Luitko tämän "Tasearviossa oletetaan, että komissio myy kaiken Suomen interventiovarastoissa olevan ohransa." (Kotimaan viljamarkkinat Kati Lassi)

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 03.04.11 - klo:17:42

Lainaus käyttäjältä: voortimies - 03.04.11 - klo:17:28

Lainaus käyttäjältä: Petri - 03.04.11 - klo:17:24

Mutta kysymyslitaniaani laitoin tuon tuotoksen ihan vaan kertomaan, haluan että tukisysteemi olisi historia- ja yrityskokoriippumaton. Kaikki nuo vuosiluvut, maksimi- ja minikoot ja vastaavat ovat loppupelissä hallinnon mielivaltaa, jolla tuotantoa museoidaan ja tehdään tilanteita, joissa tärkein tuotannon optimointi on tukioptimointi. Siksi haluan kuulla Auliksen vastauksen.

Petri

Ja minä sanon että suurin ja pahiten haittaa tekevä hallinnon asettama raja on tuo tukialueraja... Se se vasta on pahinta hallinnon mielivaltaa. Tasatuki koko maahan ja sen jälkeen katsotaan että missä ja kenen kannattaa tuottaa niin hyvä tulee...

Näitä tukalueita on useimmissa EU maissa, eikä ne muuallakaan mikään ongelma ole, miksi näin olisi Suomessa.

Muualla ne ehkä pohjautuvat enemmän todellisiin eroihin tuotanto-oloissa. Muualla ne ovat EU-ohjauksessa ja perustuvat yhteisiin EU-kriteereihin. Meillehän se ei sopinut että olisi käytetty yhteisiä LFA-kriteereitä, piti päästä keksimään omat kansalliset systeemit joilla ei ole mitään yhteyttä todellisiin olosuhde- ja kannattavuuseroihin vaan ovat enemmänkin aluepolitiikkaa ja (?)karjan ruokintaa.

Näihän se on Suomessakin, tosin satotasoja ei verrata eteläsuomen ja pohjoisen kesken, vaan pohjoisen ja muun euroopan kesken.
Siinä on oleellinen ero, kun verrataan satotasoa Savukosken ja Hollanin kesken ?

[
Aijaa. Minä olen kuvitellut että tilojen pakkojako, ja karjalaisten pika-asuttaminen heikensi oleellisesti meidän tilusrakennetta, mut se olikin sitte toi tukisysteemi mikä jarrutti kehitystä.
[/quote]
  
 Tuon torpparivapautuksen ja rintamamiestilojen jakaminenhan aikoinaan antoi tekemistä monelle punikille etteivät jaksaneet nousta kapinoimaan minkään itäisen aatteen takia.
  Kepullahan oli 70-luvulla visiot maatalouden järkeistämisestä,mutta Vennamon pelko ja sen silloinen nousu muutti suunnitelmat...