Voisit, Aulis, vastata tuohon emo-Heikin kommenttiin. Miten yksikkökoko vaikuttaa tukirahoista saatavaan vastineeseen, jos tuki on yksikkökoosta riippumaton (siis esim. ha/eläin/tuotoskohtainen)?

Petri

Voisit, Aulis, vastata tuohon emo-Heikin kommenttiin. Miten yksikkökoko vaikuttaa tukirahoista saatavaan vastineeseen, jos tuki on yksikkökoosta riippumaton (siis esim. ha/eläin/tuotoskohtainen)?

Petri

+ investointituet noiden suurten yksiköiden alkuunpanossa.... Pikkutilat kiinni ja suurempia autetaan alkuun  En minä tajua miten tuo tulisi valtiolle halvemmaksi.

Kauppa haluaa suuria yksiköitä. Vähemmän kauppakumppaneita joten mm. laatujärjestelmien hallinta helpottuu. Tuottajille suuresta yksiköstä ei ole hyötyä, koska hintaa pudotetaan aina kun yksikkökoot suurenevat 

Voisit, Aulis, vastata tuohon emo-Heikin kommenttiin. Miten yksikkökoko vaikuttaa tukirahoista saatavaan vastineeseen, jos tuki on yksikkökoosta riippumaton (siis esim. ha/eläin/tuotoskohtainen)?

Petri

Niin voisin... mutta en vastaa. Kirjoitteluilla täällä on joku raja jonka ylittäminen merkitsee minun kohdallani sitä, että lopetan keskustelun kyseisen henkilön kanssa. Nimimerkki "emo-heikki" on yksi heistä.

Kauppa haluaa suuria yksiköitä. Vähemmän kauppakumppaneita joten mm. laatujärjestelmien hallinta helpottuu. Tuottajille suuresta yksiköstä ei ole hyötyä, koska hintaa pudotetaan aina kun yksikkökoot suurenevat  

Niinpä. Minä olen tarkastellut tätä asiaa koko kansantalouden näkökulmasta. Kaikki nämä kolme mainittua johtavat eri lopputulokseen... toteutuessaan.

Lainaus käyttäjältä: Petri - 02.04.11 - klo:14:25

Voisit, Aulis, vastata tuohon emo-Heikin kommenttiin. Miten yksikkökoko vaikuttaa tukirahoista saatavaan vastineeseen, jos tuki on yksikkökoosta riippumaton (siis esim. ha/eläin/tuotoskohtainen)?

Petri

Niin voisin... mutta en vastaa. Kirjoitteluilla täällä on joku raja jonka ylittäminen merkitsee minun kohdallani sitä, että lopetan keskustelun kyseisen henkilön kanssa. Nimimerkki "emo-heikki" on yksi heistä.

Tässä se nähdään. Tiettyjen tahojen edustajilta kun äly loppuu, niin kysymykset jää auki ja yhteiskunta maksaa verovaroista lööperin puhumisen kännissä lapin kelohonka mökeillä.

Lainaus käyttäjältä: Petri - 02.04.11 - klo:14:25

Voisit, Aulis, vastata tuohon emo-Heikin kommenttiin. Miten yksikkökoko vaikuttaa tukirahoista saatavaan vastineeseen, jos tuki on yksikkökoosta riippumaton (siis esim. ha/eläin/tuotoskohtainen)?

Petri

Niin voisin... mutta en vastaa. Kirjoitteluilla täällä on joku raja jonka ylittäminen merkitsee minun kohdallani sitä, että lopetan keskustelun kyseisen henkilön kanssa. Nimimerkki "emo-heikki" on yksi heistä.

Ymmärrätkö nyt edes itsekään kuinka keskenään ristiriitaisia väitteitä ja vaatimuksia olet esittänyt tässä threadissa??? Siis sulla on aika pahasti linja, mikä se nyt lieneekään, hukassa.

No, onhan tämäkin siis tapa kampanjoida lähestyä vaaleja varten.....

Auliksen lähtöolettamukset ovat suoraan maataloustuloneuvotteluaikakaudelta: hallinto tietää, mikä on hyvä yritys ja ruuan pitää olla halpaa.

Kuten muillakin yrityksillä, myös maatiloilla voi olla useita strategioita: toiset tekevät suuruuden ekonomialla, toiset pienyrityksen joustavuudella. Tämänhetkinen politiikka tuntuu ajavan - kiitos sekalaisten hallinnollisten rajojen, kiintiöiden ja tukien - maatalousyrityksiä siihen kuuluisaan keskisuuren yrityksen kuiluun: pienyrityksen joustavuus on menetetty, mutta ei ole saavutettu niitä suuryrityksen etuja.

Omasta mielestäni maatalouspolitiikan tavoitteet pitäisi lähteä todellisista globaaleista niukkuuksista, mm. fossiilisesta energiasta ja fosforista. Meillä on vettä ja pinta-alaa, niitä sopii käyttää.  Työn saatavuus riippuu muusta poliittisesta päätöksenteosta, mutta en keksi yhtään isompaa kattotavoitetta, jonka vuoksi maataloudessa työskentelevä populaatio pitäisi saada mahdollisimman pieneksi.

Petri

Täytyy taas kompata Petriä. Merkkasin muutaman tärkeän kohdan.
Keskisuuren yrityksen kuilu: maidontuotannossa juuri tuohon on tähdätty. On yhden-kahden robotin navetoita, työvoima herää yleensä samasta sängystä aamulla ja ulkopuolisten palkkaaminen noin bisnesmielessä on vaikeaa. Ei joustomahdollisuuksia, mutta niukasti skaalaetuja.
Fossiilinen energia ja fosfori. Noiden kummankin käytön optimointi onnistuu huomattavasti helpommin suuremmassa yksikössä. Ruuaksi viljeltävien peltokasvien tuotanto vaatii tulevaisuudessa kotieläintilojen synergiaa energian ja ravinnekierron takia. Kokonaisuudesta tulee mutkikas.

Yrityksen koko ei vaikuta kannattavuuteen edes yhtä kymmenettä osaa siitä, mitä itse yrittäjä vaikuttaa siihen. Kannattavuus syntyy yrittäjien korvien välissä ja tähän hommaan pitäisi löytää oikeat ihmiset. Eikä vaan ne joiden isä/äiti sattuu omistamaan maata ja/tai lehmiä/sikoja/lampaita.....kokovaatimus tulee noista Petrin esittämistä minimitekijöistä-energiasta ja sen kierrättämisestä, uudelleenkäyttämisestä ja tuottamisesta, ravinteiden kierrättämisestä, sivusatojen hyödyntämisestä ja ravinteiden keräämisestä/tuottamisesta. 

No niin... taitaa olla kolmas päivä takana tällä avauksella    Keskustelu on asettunut uomiinsa. Ikävistä asioista kirjoittaminen - ja etenkin kirjoittaja - saa otsaansa leiman "Sä et tiä mitään, etkä ymmärrä mitään, sä oot tyhmä ja sä oot kommunistiki". Sen leiman lätkiminen käy ja sopii tietysti mainiosti kaiken maailman tuotantoeläinten rääkkääjille sun muille, jotka elävät meidän kunnon ihmisten - veronmaksiajien - sosiaaliapujen varassa.
+
Olisin toivonut asiallista keskustelua. Siihen osallistui puolenkymmentä kirjoittajaa = kiitos siitä. Sekulisakista ei irronnut yhtään mitään muuta kuin  "Sä et tiä mitään, etkä ymmärrä mitään, sä oot tyhmä ja sä oot kommunistiki"   

Tuo on niin tyypillistä, kun muut keskustelijat eivät ole kanssasi samaa mieltä, ei keskustelu ole asiallista, jos he olisivat samaa mieltä, niin silloin keskustelu olisi mielestäsi asiallista.

Lainaus käyttäjältä: Aulis Anttila - 02.04.11 - klo:09:15

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 02.04.11 - klo:08:41

Lainaus käyttäjältä: Aulis Anttila - 02.04.11 - klo:00:16

Lainaus käyttäjältä: nänninnyplääjä - 01.04.11 - klo:23:00

luulenpa että tässä rakennemuutosasiassa tuleva vuosikymmen tekee ihmeitä kun vanhaa kaartia alkaa jäädä eläkkeelle. paljon tulee pienen pinta-alan tiloja myyntiin kun ei ole jatkajaa eikä elinkelpoisuutta.

Näin tulee varmuudella käymään... turha edes kuvitella, että lapset haluavat jäädä kahden lehmän ja kymmenen kanan tilalle.

Suomessa on varmaan 300 000 elintarvikeketjun ulkopuolista suojatyöpaikkaa. Voi olla enemmänkin. Nuokin työpaikat voitaisiin lakitoimin lopettaa.

Tietysti voitaisiin. Siihen ei kuitenkaan ole mitään tarvetta... riittää kun tukipolitiikka muutetaan tukipolitiikaksi ja lopetetaan sosiaaliapu tukipolitiikan nimellä.

Olet kyllä oikeassa. Tuottamatonta toimintaa ei tarvitse tukea.

Aika vaikeaksi menisi tuonkin määrittely. Kuitenkin viljatila tarvitsee viljelykiertoon sitä tuottamatontakin "toimintaa": vlp:tä, kesantoa, lhp:tä... Ja sitten omalukunsa nämä 2 paalia hehtaarilta/1000kg kauraa viljelijät.  

Lainaus käyttäjältä: Petri - 02.04.11 - klo:14:25

Voisit, Aulis, vastata tuohon emo-Heikin kommenttiin. Miten yksikkökoko vaikuttaa tukirahoista saatavaan vastineeseen, jos tuki on yksikkökoosta riippumaton (siis esim. ha/eläin/tuotoskohtainen)?

Petri

Niin voisin... mutta en vastaa.

...vai, etkö osaa... Noi maajussit taitavat tietää aika paljon enemmän ns. käytännön kokemuksen kautta ja ajavat nopeesti amatöörin nurkkaan.

Tämä tukikeskustelu on aikalailla absurdi. Miksi kinastella eipäs juupas tasolla, kun vastausta ei saada muuten kuin markkinaehtoisessa tuotannossa. Siinä kävisi sitten niin,että tuotteiden hinnat ampaisisivat pilviin kauas tavallisen rahvaan ulottumattomiin. Tätä skenaariota vastaan yhteiskunnat sitten ovat luoneet näitä tukihelvettejä, joita jokaisen kynnelle kykenevän on sitten kivaa arvostella. Öljyn hinta ehkä lienee aikalailla verrattavissa ruokaan tällä hetkellä. Taloudet huojuvat kuin levät meressä öljyn hintojen mukaan. Tätä olisi myös odotettavissa vapailla ruokamarkkinoilla.

Mää tykkään että riittävän pienille perinnepuuhaloille
vois maksaa könttäsummatuen ilman byrokratiaa ja valvontoja.

Esim. 10 lypsylehmää ja nuorkarja.

Ei siis mitään korvamerkkejä ym.

Tuollainen tilanpitohan on ihan kadonneen kansanperinteen ylläpitoa.

Voi olla nimeltään vaikka museotuki.

Mää tykkään että riittävän pienille perinnepuuhaloille
vois maksaa könttäsummatuen ilman byrokratiaa ja valvontoja.

Esim. 10 lypsylehmää ja nuorkarja.

Ei siis mitään korvamerkkejä ym.

Tuollainen tilanpitohan on ihan kadonneen kansanperinteen ylläpitoa.

Voi olla nimeltään vaikka museotuki.

Tykkää.  Hornborgihan on tämän idean isä.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paauutiset/02/fi_FI/Hornborg_muuttaisi_maataloustukialueita/

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 02.04.11 - klo:15:37

Kauppa haluaa suuria yksiköitä. Vähemmän kauppakumppaneita joten mm. laatujärjestelmien hallinta helpottuu. Tuottajille suuresta yksiköstä ei ole hyötyä, koska hintaa pudotetaan aina kun yksikkökoot suurenevat  

Niinpä. Minä olen tarkastellut tätä asiaa koko kansantalouden näkökulmasta. Kaikki nämä kolme mainittua johtavat eri lopputulokseen... toteutuessaan.

Joo, tässä tämä ristiriita onkin. Asiassa on monta puolta, ihan riippuen keneltä kysytään. Ja... kaikki ovat oikeassa 

Suomessa maataloustuotanto tulee aina kalliiksi yhteiskunnalle,  ihan vain pohjoisista olosuhteista johtuen, millään poliittisilla tai taloudellisilla hokkuspokkus-tempuilla tätä tosiasiaa ei pystytä muuksi muuttamaan, sen tosiasian kanssa on vain opittava elämään.

Siis perustelen tätä kalleutta sillä, että ennen EU-jäsenyyttä oli rajasuoja, jonka ansiosta tuottajahinnta oli korkeammat kuin nyt ja ruoan hintakin oli korkea.
Nyt sitten ei ole rajasuojaa, ja ruoka on halpaa, mutta taas toisaalta kansalliset tuet nielevät valtion budjetista paljon euroja.

Jos halutaan että ruoka on halpaa ja kansalliset tuet ovat paljon nykyistä pienemmät, niin tämä yhtälö ei vain ole mahdollinen, voidaan toki lopettaa maataloustuotanto kokonaan Suomesta, mutta ei se tuontiruokakaan tule yhtään sen halvemmaksi, voipi olla kansantaloudelle se kaikkein kallein vaihtoehto.