Monia kansalaiselle tärkeitä asioita subventoidaan, eli käyttäjä ei maksa tuotteesta tai hyödykkeestä täyttä hintaa. Esimerkkein voidaan antaa vaikka: Koulutus, päivähoito, terveydenhoito, ravinto jne.
Tuo on totta ja hyväksyttävää ja tulevasuudessakin näin tapahtuu. Ja nyt ja tulevaisuudessa keskustellaan siitä, minkä verran mitäkin tuotantoa subventoidaan ja minkä tähden. Ja minkä verran.
Osa subventioista on kansalaisille samansuuruinen, säädystä riippumatta, minusta niitä ei voi suoraan käyttää perusteena jonkun elinkeinon subventoimiselle.
- lapsilisä
- peruskoulun tuki
- toisen asteen opiskelun tuki ( maatalousala on itse asiassa melko suuresti kompensoitua, pääomavaltaisuutensa ja sisäoppilaitostyylinsä perusteella )
- sairaudenhoidon tuki
- tiettyjen sairauksien lääkkeiden hintatuki
- asumisen tuki, joko asuntolainan korkovähennyksen tai asumistuen muodossa.
Näitä ei voi pitää erityisesti yhteiskunnalliseen asemaan liittyvinä tukina.
Tärkein tekijä maatalouden tuissa lienee huoltovarmuus. Vaikka se prentti pysähtyy kriisin tullessa melko varmasti, tokkopa vaikka kylmäpuristettua rypsiöljyä nielee samaan tapaan kuin joku 702 valmetti. Ja toisaalta jotain luomuviherlannosnurmia ei kyllä nälkäinen ihminen pysty syömään kovin paljon ennen kuin vatta menee sekaisin.
-SS-