No jos kuitenkin pienen laskelman laittas. Otetaan esimerkkinä taas tuo 30 lehmää. Pinta-ala 60ha. 20 heinää, 20 ohraa, 20 kauraa. Viljaa menee 5kg päivä/turpa. Puolet ohraa,puolet kauraa. eli 2.5kg kumpaakin, yhteensä 30x5kgx365päivää=n55tonnia. 27,5t ohraa ja 27.5t kauraa. Sato viljasta 4t/ha eli 20x4=80t kauraa ja saman verran 80t ohraa. Oma tarve n.30t+30t=60t. Myytväksi jää 50t kauraa ja 50t ohraa. eli jotain jää myyntiinkin. Heinät jos kulutus 1.5 paalia (120-140) päivä. eli sato 1= n.15paalia/ha x 20=300paalia, sato2=n.13 paalia x 20=260paalia. Tarve 1.5kpl päivässä x365=540paalia. Sato oli 560paalia. Noi on nyt sellaisa suuntaa antavia...... mutta aika lähellä totuutta. saa kommentoida jos hirveesti päin persausta.
Harvoin täällä C2 alueen itäosissa päästä neljän tonnin satoihin, harvoin. Ei monellakkaan 30 lehmän tilalla ole 60 hehtaatia peltoa. Sonnit ja hiehot jätät sitten syöttämättä tuossa laskelmassasi 
Ja laidun puuttuu 0.2-0.3 ha / ny , paalit ei riitä millään mikäli uudistettavat hiehot ym. mukaan ja viljankulutus 1800-2000 kg /lehmä /vuosi jos valkuistiiviste lisänä. On otettava huomioon, että 4 tn satotasoa ei välttämättä ole tavoitteena suojaviljassa mikäli tulevaan nurmeen panostetaan, 3 tn pitäis olla sitten tavoitteena, eli n.35 ha nurmea voisi olla minimi. Ja 3 vuoden nurmikierrolla alemman satotason viljaa olisi n.12 ha. Ja on muistettava verrattaessa karjanlannankäyttöä keinolannoitteisiin perustuvassa viljanviljelyssä, karjanlannan sisältämät ravinteet on hiukan vaikeampaa, kalliimpaa ja säilöä sekä levittää, että kustannusta kertyy siltäkin puolelta... Enkä ole mikään asiantuntija.... Tuo profiilin kuva on sitten Kepulandiasta, viljana Roope-kauraa vuonna 2005, tais vain tuo 4 tn ylittyä ... Hieno lajike tänne Kepulandiaan.
Laitumesta: Laidun kiinteänä vaikka 2.5ha omana lohkona. Lisäksi voi käyttää jalottelutarhaa joka on pakollinen nykyään. Ei siis kuulu peltopinta-alaan. Ruokinta laitumelle samalla paalimäärällä häkeistä. Suojaviljaan voi käyttää ihan saman määrän siementä kuin tavalliseenkin. Ei ainakaan vielä ole nurmen kasvusto kärsinyt. Ja vaikka satotaso olisi 3t/ha siitä jää silti myytävää. Lannan levitys: Kuivalanta syksyllä ja keväällä uudistettaville nurmille ja viljalle, virtsa ajetaan keväällä salpietarin päälle nurmille. ja sama tehdään syksyllä. Urakoitsija ajaa kuivalannan hinnoittelulla: Kuormaus 4e/kuorma, levitys 35e/h +ALV. Virtsa levitetään lainavaunulla jolle kustannusta kertyy 1e/kuutio+ALV ,johon kuuluu myös pumpputraktori, Veturi on oma. Jos viljaa ja tiivistettä syöttää niin ei millään saa menemään 35ha heiniä. 35x15+35+12=945paalia. Kuitenkin syötettävät viljamäärät vaihtelee 3kg-7kg/ turpa. Lannan ravinteissa on juuri parasta se että siellä on fosforia paljon. Kalia joskus liikaakin. Näin voi nurmelle ja viljalle käytää halpaa salpietaria. Sinkki lannoitus tehdään n.3 vuoden välein. Ja kalkitus aina nurmen uudistamisen yhteydessä. Nurmella on myös muita myönteisiä vaikutuksia kuten maa pysyy kunnossa ja hukkakaura pysyy aisoissa juuri tuolla 3 vuoden kierrolla. Ja mikä sen parempaa kun turpeella ja oljella höystetty kuivalanta. Maat on kuin muurahaispesiä.
[/quote]
1 ) Kukaan työtänsä arvostava tai ansiotarkoituksessa urakoiva ei levitä kuivalantaa hintaan 35 eur/h +alv
2) Lainavaunu kustannuksiltaan enemmän lähellä totuutta
3) Vilja+tiiviste : Rypsin käyttö lisää etenkin säilörehun ka-syöntiä, 30 lehmän karjoissa kuluu yli 2 paalia /päivä ( 800kg/ paali, ka 40 % ) , vapaa säilörehuruokinta, uudistettavat hiehot mukana. Omakohtainen kokemus, myyntiä säilörehupaaleissa v.2006 juuri 30 lehmän tilalle jolla ko. kriteerit täyttyy.
4) Turve kustannuseränä, irtotavara 7-8 eur/ kuutio ilman alv:a
Eli kustannusta kertyy.....
