Mutta matka/pinta-alamittausta ei monessa uudessakaan traktorissa ole vakiona (jossain ylivoimaisessa kai on ja uusis JD 30-sarjan prejumeissa), lisävarusteena jälestäpäin melko kalliita.





Massey Fergusonissa jo vuonna 1987.




Meillä oli jo v 1991 massikassa tutka ja pinta-alamittaus/nopeusmittaus.

Nyt uusis on kans tutka allansa.

Onkos 6400- ja 7400-sarjoihin se ajotietokone (onks se vielä nimeltään datatronic) lisävaruste Paljo mahtaa olla hinta..

Jos jollakulla olisi tietoa tai jopa käyttöohjekirjaa tallella kiinnostaisi tuo vastaterän ja terän välys.Uusin tuossa ko vehkeeseen terät eikä ohjekirjaa sitten löytynytkään mistään enää.

Silppurin mukana tulee rakotulkki (sellainen taiteltu peltiläpyskä) millä välys mitataan.. millimetrejä en muista.

Tuollainen polkypyörän digimittari on ihan riittävä, tíetenkään se ei näytä nopeutta oikein kaarroksissa, mutta sillä saa passattua nopeuden kohilleen, eihän sitä kukaan jalkakaasulla ruiskutraktoria aja  ..
 Uusissa traktoreissahan on jo nopeusmittarit ja eiköhän ne ole riittävän tarkat, Mutta matka/pinta-alamittausta ei monessa uudessakaan traktorissa ole vakiona (jossain ylivoimaisessa kai on ja uusis JD 30-sarjan prejumeissa), lisävarusteena jälestäpäin melko kalliita.

Tuohon JD6620(prem):seenkin piti viritellä itte ajotietokone: magneetit vanteessa, magneettianturin pulssi "näpyttää" vanhan sarjaporttihiiren näppäintä ja Psionin/ericssonin PDA lukee dataa hiireltä... ..

Tuossa linkissä polkupyörän digimittariviritelmä:
http://www.pottupellossa.fi/galleria/displayimage.php?pos=-2598


Tietysti hankkimalla ajo-opastimen pääsee tarkimpaan tulokseen niin nopeuden kuin levitystarkkuuden suhteen..

Mulla on seuraava "kehityneempi versio" tuosta mikä lehdessä on. Se laskee taakkojen lukumäärää, muistaa pienimmän ja suurimman taakan, laskee nostetun kokonaismassan ja muistaakseni keskiarvon.

Onko työntövarressa lukkoventtiili? Voi vaikuttaa toimintaan.
Anturi on kiinni T-haaraliittimessä, eikä vaikuta öljyn virtaukseen. Sen olen huomannut, että kuormaajan vaimentimet pitää sulkea pois pelistä, kun punnitsee. Järjellistä lukemaa ei tahdo tulla sitten millään vaimentimilla.

Minkäs hintainen se parempi versio on?.. Löytyykö linkkiä valmistajan/myyjän sivuille..

Etunostimen hydr. työntövarresta otin lukon pois jotta saapi "kellunnan" esim. etuäkeelle ja kun takalana on etunostimessa.
Ek:n vaimentimessa on sulkuhana..

Miks työntövarren letkuun? Tönäri ei pahemmin osallistu pystysuuntaisen taakan kantoon. Jos laitat tönärin letkuun niin alkaa taakan etäisyys tukipisteistä vaikuttamaan. Toisaalta onko se ongelma jos sulla on taakka aina samassa paikassa.

MItes siis kalibroidaanko vaaka jollakin tunnetulla painolla ihan ekaks?

Helpompi olisi viritellä työntövarteen ja silloinhan vaakaa voisi käyttää myös kun kone on takanostolaitteessa..
Lannoitehan tasaantuu melko hyvin levittimen säiliöön, ja säiliö tyhjenee yleensä tasaisesti...että tuskin isoja heittoja tulee.. 
Mutta kahtoo nyt sitten....

Näin minä olen käsittänyt että ensin kalibroidaan esim. lannoitesäkillä..

Varmaankin tarkoitat noita sarka-aura tyyppisiä miniauroja...

Mutta...Mulla oli Kvernelandin Ecomat aurat viime keväänä kokeiltavana. Onhan se tuokin minisiipi-vehje...

Murtolassa tuosta on raapustus:
http://www.murtola.com/foorum/viewtopic.php?f=13&t=2826

Jep, vaakatalon vaaka käytössä. Toimii, taarauksen olen itse tehnyt siten, että etukuormaajan vaakaputki just nokan tasalla kuskin penkiltä katsoen. Kuorma kyytiin, sitten nosto vähän nokan yläpuolelle ja lasku hitaasti tuohon taarauskorkeuteen. Varsin tarkasti toistetut punnitukset antaa saman lukeman, muutaman kilon tarkkuuteen pääsee.

Pakkasella kannattaa käyttää kuormaaja pari kertaa ylös-alas, jotta tulee notkeammat öljyt putkiin, ja jos on kaasupallot jousituksena, niin niille kannattaa olla hana - aiheuttavat vähän epävarmuutta lukemaan. Itsellä on sähköventtiilillä tuo.

Monikäyttöinen vehje, on punnittu monenlaista, ja apehommassa kätevä kun saa jo esim viljasiilolla suoraan kauhaan oikean määrän. Yksi erinomainen käyttökohde on kuivikepaalien keräilyssä, voi "raakata" märemmät paalit helposti kompostikäyttöön ja kuivat sisään.

Thanks!.
Mitäs toimintoja tuossa näytössä on, näyttäis siinä olevan jokunen nappi.? Siinähän on RS-232 liitäntä kirjoitinta varten..saiskohan tuosta luettua dataa PDA:lle

Muuten onkos se näyttöpäätteeltä anturille menevä johto "kiinteästi" anturissa kiinni vai liittimellä?..
Ajattelin vaan sellaista että jos laittaisin toisen anturin tuohon JD:n etunostolaitteeseen ja näytön saisi siirrettyä ek:koneesta siihen.. Silloin saisin vaa'an tuohon etunostimessa olevaan pneumaan..
Vai pitäiskö anturi kiinnittää työntövarren letkuun.. ..
Toimisikohan moinen viritys ollenkaan

Onkos kellään ek:ssa vaakaa, mitä esim. Agrimarket tarvikelehdessään markkinoi. Taitaa olla sama kuin tässä linkissä..

http://www.vaakatalo.com/sivut/tarkat_tiedot.php?id=130

Jos on niin...

• Onko miten tarkka?
• Onko hankala käyttää, se kait pitää taarata aisat tietyssä asennossa ja punnitukseen nostaa samaan korkeuteen kuin taaratessa,vai?
• Miten vaikuttaa öljyn jäykkyys esim. talvella..
• Vaikuttaako anturi ek:n toimintaan eli noston nopeuteen.

Vaihtoehtona on 3tonnin digit. koukkuvaaka.. hinta puolet tuon hinnasta.

Ei noista ole..
Mutta olen kasannut pressutelttoja missä runko 2x2 soirosta ja K-raudan myymistä valmiista kulmaraudoista/palikoista joilla saa kasattua rungon..Katto& seinät kestopeitteestä... Hyvin nää on kestäneet talven myrskyt..

Tuossa linkki k-raudan esitteeseen, siellähän on myös valmiita telttoi..

Teltta

Ei tossa mitään ongelmaa ole. Pakki päälle ja ajaa suoraks.

Niin juuri, toihan on Massikoiden laivausasento, mahtuu enempi kyytiin..

Taitaa tökkiä se Nit.dir. karjanlannan 170kg kokonaistyppiraja ensinmmäisenä vastaan.. Mullakin vasta tulleessa analyysissä  kok.typpi 4,0 (edellisessä 3,5)  eli  n. 40  mottia/ha saisi kalenterivuonna levittää..

Fosforin osalta lanta on laimeaa 3,1 kok P..
[/quote]
Kerros ny ihan asiantuntijana onks tosi että jos lannotat virstalla kolme satoa kesässä ni saat ruutata vaan 15 m3/ha kerralla ja naranian pussista loput 1100kg kolmeen satoon? ((550+350+250)P5+P5+ssp)
Ymp.terroristit =Järjen jättiläiset?
[/quote]

Enpä tiiä, kun en ole asiantundija.
Siis onko tuollainen rajoitus että max. 15m3/ha virtsaa saa kerrallaan levittää..

Pelto lannoitetaan, jotta sataisiin satoa ja paperit tehdään jotta saadaan tukea. Eikös juu?

Ei kai, sentäs ollaan maailman rehellisin kansa  ..

Kumma kun tuos lieteanalyysissä muut arvot laimeni edelliseen mutta kok.typpi nousi  millähän viisiin sitä saisi alemmaksi muutakuin vedellä lantraamalla..
Miten käy typen jos lantanäytteen keittää ensin..

Ei kai se kovin kummonen juttu oo laittaa jotain vanhaa Ylö HP tai vastaavaa pumppuhapotinta ruikkimaan happoa siirtoruuvin kyljes olevasta reiästä viljaan. Suutin mahdollisimman alhaalle kierukkaan...

Ei kuitenkaan kovin alas, nääs valuu happo ruuvista pois. Omas ruuvissa (n. 7m pitkä) n. hapon syöttö n. 1m korkeudella alaosasta..

Vielä tuosta säkkiin hapottamisesta, se on mukavampi hapottaa verrattuna avolaariin että hapon käryt pysyy siellä säkissä.. pitää säkinsuulta nuuhkaista ennekuin nenässä kirpasee..

Lainaus käyttäjältä: SKF - 23.03.08 - klo:19:39

Mutta kun maassa ei ole fosforia. Ei auta vaikka ph on jo 7 kieppeillä silti fosforiluku 8,2. Siis pilkku ei kokonaisluku!
Tänään väkästelin viljelysuunitelmaa ja taas sama onkelma sontaa ei saa laittaa kun 40 m3/ ha ja fosforista vajausta kaikkien lannoitus kokeilujen jälkeenkin viljoilla 78kg.Nurmilla vielä korostuu vajausta parhaalla lohkolla 145 kg ja kyse vain vuosilannoituksesta ei perustamislannoituksesta! 

Siis mikäs tommosella fosforiluvulla sonnan laittamista estää? Ei pitäis...

Taitaa tökkiä se Nit.dir. karjanlannan 170kg kokonaistyppiraja ensinmmäisenä vastaan.. Mullakin vasta tulleessa analyysissä  kok.typpi 4,0 (edellisessä 3,5)  eli  n. 40  mottia/ha saisi kalenterivuonna levittää..

Fosforin osalta lanta on laimeaa 3,1 kok P..

Lainaus käyttäjältä: Agronautti - 24.03.08 - klo:12:39

Olisit säilönyt propionihapolla (kuten syksyllä sulle ehdoteltiin) niin ei olisi homeessa.
Pilaat vielä terveytes sen homeviljan kanssa.

Vielä jatkokysymys: kuinka "huolettomasti" sen propionihapotetun säkin voi sulkea?

Happoviljalla suursäkissä riittä kun saa kuivaan paikkaan ja ettei linnut ja jyrsijät pääse niihin.. Ilmatiivis ei tartte olla..

Tuossa raportissa on juttua myös hivenlannotteista..
 
viljatutkimus_raportti2007.pdf

No, tietysti omia tuotteitaan kehuuvat.. .