Tuo D-arvotavoite on varmaan ihan mahdollinen. Mulla ei ole meidän roinasta analyysiä, mutta jos tuon korjaisi ennen kukintaa niin D on varmaan 73 
Kukinnan jälkeen ehkä 70.. Jos laittaisi vähän raiheinää pohjalle niin siitä saisi toisen sadon. Tuo virna uusi aika hyvin niiton jälkeenkin, jopa kukki. Meillä meni laitumeksi joten en tiedä mitä siitä olisi tullut 
Miteen tuo D-arvo ja valkuainen menis ruisvirnalla ??
Lähteekö niitonjälkeen kasvuun ??
Siemenkustannus ainakin pomppaa....
JOs muistelen oikein MTT Ruukin tutkimuksia - saattaa olla Esa Lehdon juttuja, jos joku kaivelee MTT:n tutkimusarkistoa - että ruisvirnan sulavuus on hieman heikompi kuin rehuvirnan. Kertakorjuulla tulee loppukesästä kyllä rajummin massaa, mutta sitten enemmän emojen/hiehojen rehua. Ajoissa tehtynä taas rehuvirnaa lähellä. Jälkikasvu sama kuin rehuvirnallakin, jos niittää ennen kukintaa (tai heti eka kukkien näkyessä), niin hyvä jälkikasvu, korjuun venyessä heikkenee. Siemenkustannus ei pomppaa, koska kiloja tarvitaan vähemmän. Karkeasti 25 kg ruisvirnaa = 40 kg rehuvirnaa. Siemen on pienempää.
Hikevillä mailla rehuvirnaa voisi suositella, hiekka- ja savimailla ruisvirna toimii voimakasjuurisena paremmin. Saksaksi Zottelwicke, Winterwicke tai Sandwicke (=hiekkavirna).
Ja muu kommentti: kyllä se italianraiheinä siellä pohjalla toimii luomu-oloissakin. Eli jos sulavaa rehua haluaa, niin rehuvirna, kaksi korjuuta, toisessa sadossa merkittävä osa on sitä italiaanoa.
Petri
