Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: teuturi - 17.02.15 - klo:15:54
-
Löytyykö täältä käyttö kokemuksia kyseisistä lämmönsäätimistä vesikiertoisissa keskuslämmitysjärjestelmissä ?
Itsellä on öljyllä lämpenevä vesikiertoinen patterilämmitys.
-
Perus Oumanni löytyy sunttin varresta. Lämmitys puilla, varaaja ja patteri lämmitys. Alun perin varaajan asennuksen aikaan silloinen putkari jätti suntin käsisäätöiseksi >:( >:( >:( En tiedä mitä sen päässä oikein liikku. Varaajan jähtyessä piti öisinkiin käydä sunttia säätämässä tai vaihtoehtoisesti ajaa illalla lähes kiehuvaa pattereille >:( Onneksi sentäs rautakaupassa opastettiin, mitä järjestelmä vielä kaipaa, sillloin tuli tuohon tarpeeseen Ouman. Mitään hifistelyjä en sillä yritä säätää, patteri termostaatit hoitakoon hommansa. Muutamaan vuoteen en oo oikein edes päälle kattonut. perus säätönä taitaa olla C käyrä ja jonkin verran miinusta. Jostain syystä nuppien akselit katkes muutaman vuoden käytön tai käyttämättömyyden jälkeen ... lähetys tehtaalle ja ilmainen korjaus.
-
Pellettipoltin ja vesiputket 11 cm:n betonilaatassa. Ulkona haistelija ilta-auringon puoleisella ulkoseinällä. Pesutilojen lattialla saisi olla oma lähtö/jakotukki ja oma suntti (myös oumanilla), koska ilman lämmetessä tuo vetää hanaa pienemmälle/kiinni ja sitten hatuttaa, kun suihkun lattia on kylmä. Toki säätämällä sinnekin saa lämmintä, mutta sitten sotkee muun rakennuksen lämmitysasetukset.
-
Pesutiloihin aina omat linjat niin saa ajettua aina lämmintä pesutiloihin.
Tämä tietenkin vain silloin kun pannuhuone samassa rakennuksessa ja lähellä.
-
Perussettiä. Perussätöön kannattaa panostaa, eli käyrä+korjaus ja patterikohtaisten termostaattiventtiilien säädöt. Kotoväelle selväksi se asia, että patteriventtilejä ei räplätä jatkuvasti. Oumanin käyrän säätöä voi hioa kohdalleen, kannattaa kirjata ylös että millaqisne muutoksen, milloin ja miksi on tehnyt. VOi olla että vuodenajan mukaan tarvitaan kaksi eri säätöä.
-
Perussettiä. Perussätöön kannattaa panostaa, eli käyrä+korjaus ja patterikohtaisten termostaattiventtiilien säädöt. Kotoväelle selväksi se asia, että patteriventtilejä ei räplätä jatkuvasti. Oumanin käyrän säätöä voi hioa kohdalleen, kannattaa kirjata ylös että millaqisne muutoksen, milloin ja miksi on tehnyt. VOi olla että vuodenajan mukaan tarvitaan kaksi eri säätöä.
Tuskin tarvitsee säätöön kajota, vanhassa talossa olis tuulikompensointi kiva! Vanhat termostaatit ei pahemmin toimi Oumanni hoitaa hommat, EH 201 ja 203 on. 203sessa on GSM modeemi Saunalahden liittymällä mikä putoaa joskus pois verkosta, on kuulemma liittymän vika, tarttis vaihtaa johonkin muuhun.
-
Kahdeksan vuotta on Ouman säätänyt sunttia eli nykyisen kattilan ajan. Lämmitys puilla. On c tai d käyrällä, joskus on vähän plussaa tarvinnut, ei tosin viime vuosina. Pattereissa ei ole termostaattisia patteriventtiileitä. Toimii hyvin, ei tarvi koskea. Edellinen isäntä ei ehkä tiennyt paremmasta, itse en viitsisi olla ilman!
-
Perus Oumanni löytyy sunttin varresta. Lämmitys puilla, varaaja ja patteri lämmitys. Alun perin varaajan asennuksen aikaan silloinen putkari jätti suntin käsisäätöiseksi >:( >:( >:( En tiedä mitä sen päässä oikein liikku. Varaajan jähtyessä piti öisinkiin käydä sunttia säätämässä tai vaihtoehtoisesti ajaa illalla lähes kiehuvaa pattereille >:( Onneksi sentäs rautakaupassa opastettiin, mitä järjestelmä vielä kaipaa, sillloin tuli tuohon tarpeeseen Ouman. Mitään hifistelyjä en sillä yritä säätää, patteri termostaatit hoitakoon hommansa. Muutamaan vuoteen en oo oikein edes päälle kattonut. perus säätönä taitaa olla C käyrä ja jonkin verran miinusta. Jostain syystä nuppien akselit katkes muutaman vuoden käytön tai käyttämättömyyden jälkeen ... lähetys tehtaalle ja ilmainen korjaus.
Varaajan kanssa "pakollinen" varuste. On "putkimiehiä" ja Putkimiehiä ;D
-
Perussettiä. Perussätöön kannattaa panostaa, eli käyrä+korjaus ja patterikohtaisten termostaattiventtiilien säädöt. Kotoväelle selväksi se asia, että patteriventtilejä ei räplätä jatkuvasti. Oumanin käyrän säätöä voi hioa kohdalleen, kannattaa kirjata ylös että millaqisne muutoksen, milloin ja miksi on tehnyt. VOi olla että vuodenajan mukaan tarvitaan kaksi eri säätöä.
Tuon ku sais menemäänki perille, ettei räpläis niitä patteri venttiilejä eikä termostaatteja. ;D
-
Ei sitä ilman pärjäisi. Tuulikompensointia tms olen kaipaillut, iso vanha hirsitalo aukealla mäen päällä. Tuuli vaikuttaa enemmän kuin lämpötila. Pannuhuone aika kaukana joten huonelämpöanturia en ole jaksanut vetää.
-
Käsisuntilla mennään täälläkin, vielä. Lämmönjakona onkin sitten ilma, eli ns. ilmalämmitys. Reagoi niin nopeasti kiertoveden lämpötilaan, että ulkoilman lämpötilan huomioiminen tuskin tarpeen. Mutta sisätilan lämpöihin senkin edestä, kun pirtin leivinuunia kuitenkin lämmitetään usein.
Kyselin asiaa putkarilta ja paikallisesti lvi-liikkeestä ja molemmat puhuivat vain tuosta oumannista. Mutta ei toimisi meillä ilman huonelämpökompensaatiota, joka riittäisi yksinäänkin. Muistan pikkukossina vanhempien talossa oli eteisen seinällä joku termostaatin näköinen (ei patteritermostaatteja), ilmeisesti siitä meni sähköshunttiin joku karva. Nyt kun puhun tuollaisia, niin nuoret lvi-myyjät vain ihmettelevät. Mutta kun tahtoisin tuollaisen! Mistähän kannattaisi kysyä tai kuka voisi näyttää jostain kataloogista kohdan, jolla voisi sitten valistaa myyjää...
Petri
-
Käsisuntilla mennään täälläkin, vielä. Lämmönjakona onkin sitten ilma, eli ns. ilmalämmitys. Reagoi niin nopeasti kiertoveden lämpötilaan, että ulkoilman lämpötilan huomioiminen tuskin tarpeen. Mutta sisätilan lämpöihin senkin edestä, kun pirtin leivinuunia kuitenkin lämmitetään usein.
Kyselin asiaa putkarilta ja paikallisesti lvi-liikkeestä ja molemmat puhuivat vain tuosta oumannista. Mutta ei toimisi meillä ilman huonelämpökompensaatiota, joka riittäisi yksinäänkin. Muistan pikkukossina vanhempien talossa oli eteisen seinällä joku termostaatin näköinen (ei patteritermostaatteja), ilmeisesti siitä meni sähköshunttiin joku karva. Nyt kun puhun tuollaisia, niin nuoret lvi-myyjät vain ihmettelevät. Mutta kun tahtoisin tuollaisen! Mistähän kannattaisi kysyä tai kuka voisi näyttää jostain kataloogista kohdan, jolla voisi sitten valistaa myyjää...
Petri
Oumanniin saa sisäanturin, eli huoneanturin, ainakin 200 sarjaan.
-
Käsisuntilla mennään täälläkin, vielä. Lämmönjakona onkin sitten ilma, eli ns. ilmalämmitys. Reagoi niin nopeasti kiertoveden lämpötilaan, että ulkoilman lämpötilan huomioiminen tuskin tarpeen. Mutta sisätilan lämpöihin senkin edestä, kun pirtin leivinuunia kuitenkin lämmitetään usein.
Kyselin asiaa putkarilta ja paikallisesti lvi-liikkeestä ja molemmat puhuivat vain tuosta oumannista. Mutta ei toimisi meillä ilman huonelämpökompensaatiota, joka riittäisi yksinäänkin. Muistan pikkukossina vanhempien talossa oli eteisen seinällä joku termostaatin näköinen (ei patteritermostaatteja), ilmeisesti siitä meni sähköshunttiin joku karva. Nyt kun puhun tuollaisia, niin nuoret lvi-myyjät vain ihmettelevät. Mutta kun tahtoisin tuollaisen! Mistähän kannattaisi kysyä tai kuka voisi näyttää jostain kataloogista kohdan, jolla voisi sitten valistaa myyjää...
Petri
"Automixistä" meilläkin ennen puhuttiin. Vieläkin mötikkä eteisen seinällä, mutta ei toiminnassa. En tiedä oliko toi on/off toiminen. Termostaatti ainakin napsuu nykyäänkin.
-
Oumanniin saa sisäanturin, eli huoneanturin, ainakin 200 sarjaan.
Ja EH-80:iin. Meillä Oumanni säätää niin paljon huonetermostaatilla kuin mahdollista, vähän se kai kuitenkin huomioi ulkoilman lämpöäkin. Täyskivitalo, niin ulkolämpötilan vaihtelut tulevat parin päivän viiveellä sisään.
-
Meikäläisellä puupannu varaajalla ja patterilämmitys. Käytössä Ouman EH80 varustettuna sekä sisä- että ulkoanturilla. Sisäanturi on ihan ehdoton juttu, taitaa maksaa 50-60 euroa. Kun alkaa myrsky käydä, niin talo sisältä alkaa viilentyä ja sisäanturi avaa shunttia, pysyy lämpötila vakiona. Samoin keväällä, kun pakkasella aurinko lämmittää, niin se taas kääntää shunttia kiinni. Ainakin varaavan puulämmityksen kanssa ouman on suorastaan välttämätön, avaa shunttia, kun alkaa varaajasta latinki loppua.
-
Käsisuntilla mennään täälläkin, vielä. Lämmönjakona onkin sitten ilma, eli ns. ilmalämmitys. Reagoi niin nopeasti kiertoveden lämpötilaan, että ulkoilman lämpötilan huomioiminen tuskin tarpeen. Mutta sisätilan lämpöihin senkin edestä, kun pirtin leivinuunia kuitenkin lämmitetään usein.
Kyselin asiaa putkarilta ja paikallisesti lvi-liikkeestä ja molemmat puhuivat vain tuosta oumannista. Mutta ei toimisi meillä ilman huonelämpökompensaatiota, joka riittäisi yksinäänkin. Muistan pikkukossina vanhempien talossa oli eteisen seinällä joku termostaatin näköinen (ei patteritermostaatteja), ilmeisesti siitä meni sähköshunttiin joku karva. Nyt kun puhun tuollaisia, niin nuoret lvi-myyjät vain ihmettelevät. Mutta kun tahtoisin tuollaisen! Mistähän kannattaisi kysyä tai kuka voisi näyttää jostain kataloogista kohdan, jolla voisi sitten valistaa myyjää...
Petri
"Automixistä" meilläkin ennen puhuttiin. Vieläkin mötikkä eteisen seinällä, mutta ei toiminnassa. En tiedä oliko toi on/off toiminen. Termostaatti ainakin napsuu nykyäänkin.
Automixissä oli varsin nerokas systeemi. Shuntin akselia pyöritti järeä bi-metallijousi, kuin saunan lämpömittarissa. Jousen kotelossa oli lämmittimenä hehkulamppu, jota kytkettiin päälle ja pois tuolla huonetermostaatilla. Muistaakseni vielä niin päin, että lamppu sytytettiin kun termostaatti lakkasi pyytämästä lämpöä, jolloin bi-metallijousi lämpeni ja käänsi shunttia pienemmälle. Jos lamppu kärähti, niin shuntti jäi täysille eikä mikään jäätynyt. "Merkkivalona" oli reikä josta näki, paloiko lamppu.
Itsellä on Ouman ja sisälämpöanturi. Suuri osa patteritermostaateista on jumissa ja saa ollakin kun Ouman hoitaa homman.
Mika
-
Perussettiä. Perussätöön kannattaa panostaa, eli käyrä+korjaus ja patterikohtaisten termostaattiventtiilien säädöt. Kotoväelle selväksi se asia, että patteriventtilejä ei räplätä jatkuvasti. Oumanin käyrän säätöä voi hioa kohdalleen, kannattaa kirjata ylös että millaqisne muutoksen, milloin ja miksi on tehnyt. VOi olla että vuodenajan mukaan tarvitaan kaksi eri säätöä.
Tuskin tarvitsee säätöön kajota, vanhassa talossa olis tuulikompensointi kiva! Vanhat termostaatit ei pahemmin toimi Oumanni hoitaa hommat, EH 201 ja 203 on. 203sessa on GSM modeemi Saunalahden liittymällä mikä putoaa joskus pois verkosta, on kuulemma liittymän vika, tarttis vaihtaa johonkin muuhun.
Just meinasin saman kirjoitella, ei lämpötilan mukaan niinkään vaan tuulen, lämpötilaa seurailee hienosti... Nimimerkillä tuulimyllyjen rakentajat pitäneet pitkää rokulia ku tuulee ;D
-
Minkä helvetinlaisissa harakanpesissä te oomannimiehet oikein asustelette? ;D
"Suora"öljylämpötalo ei tarvi mitään oomanneja. Kai sitä joskus tulee muutenkin siellä pannuhuoneessa käväistyä?
Varaajasysteemit on tietysti asia erikseen.
Vajaa 20 v. sitten kun tein lämmityssysteemiin rempan tähän vaatimattomaan kolooni niin suunnittelin itsekin tuota Oumania. Onneksi vain suunnittelin. Eipä tuossa vielä ole jännetuppi tulehtunut sunttia pyöritellessä. Sen verran harvoin sitä tarvii säädellä kun termarit pelaa.
-
TMR/P sisä haistelijalla/säätimellä varustettuna -95 lähtien 60kw Alatalkkarin
jatkeena tuuliherkässä ja harvasssa hirsitalossa 8)
-
Minkä helvetinlaisissa harakanpesissä te oomannimiehet oikein asustelette? ;D
Tuulisella aukealla meren lähistöllä :-[
Nytkin tuulee niin prkeleesti :(
-
Tuo tuulen vaikutus on justiinsa mietityttänyt tässä säätösysteemissä.
Meilläki talo tuulisella paikalla järven rannassa.
Talvella ahkerasti lämmitetään leivinuunia, öljyn kaverina.
-
Minkä helvetinlaisissa harakanpesissä te oomannimiehet oikein asustelette? ;D
"Suora"öljylämpötalo ei tarvi mitään oomanneja. Kai sitä joskus tulee muutenkin siellä pannuhuoneessa käväistyä?
Varaajasysteemit on tietysti asia erikseen.
Vajaa 20 v. sitten kun tein lämmityssysteemiin rempan tähän vaatimattomaan kolooni niin suunnittelin itsekin tuota Oumania. Onneksi vain suunnittelin. Eipä tuossa vielä ole jännetuppi tulehtunut sunttia pyöritellessä. Sen verran harvoin sitä tarvii säädellä kun termarit pelaa.
Verkostoon menee plussakelillä ehkä 30 asteista ja 20 asteen pakkasella 50-60 asteista vettä, kuka siellä pannuhuonessa yhtämittaa ravaa tai säätää hallin lattian lämpötilaa mihin johdetaan n. 20 asteista vettä. Piruntarkkaa hommaa käsin :o
-
Tuo tuulen vaikutus on justiinsa mietityttänyt tässä säätösysteemissä.
Meilläki talo tuulisella paikalla järven rannassa.
Talvella ahkerasti lämmitetään leivinuunia, öljyn kaverina.
Patteriverkoston kaverina sisäyksikkö vois keritä korjaamaan tuulen aiheuttamaa viilentymistä?
-
Tätä ketjua lukiessa tulee mieleen, että patteri termostaatit on turhat. Mä ainakin päästän verkostoon riittävän lämmintä vettä, että ei kylymä tuu, olokoon sitten myrsky tai pakkanen ja patteri termostaatit hoitaa loput. Eikä niitä sitten tarvi säädellä oikein koskaan. Kersat tykkää pitää omis huoneissaan viileämpää lämpöä, niin ne sitten säätää termarinsa pienemmälle. Muuten asutaan mukavasti t-paita ja sortsi lämmöissä ;D
-
LVI-heebo jutteli, että kiertoveden pitää viilentyä reissullaan 10 astetta ennen takaisin kattilaan joutumista. Kiertovesipumpun säädöllä tai kuristamalla virtausta tuon saa aikaan. Kun noin on säätö, patteritermostaatteja ei tartte kuin makuuhuoneissa, jos haluaa viileämpää. Ouman tai muu sunttisäädin huolehtii huonelämötilasta. Hyötynä on se, etteivät patterit vingu termostaattien kuristaessa virtauksia pattereissa.
Meillä on Ouman ja siinä vain lähtevän veden ja ulkolämpötilan anturit. Palaava pitää itse katsoa mittarista. Olen säätänyt venttiiliä kuristamalla tulo-lähtö -eroksi noin 10 astetta. Sitä joutuu käsin säätämään, jos ulkolämpötila kovin paljon muuttuu. Ja se toimii: patterit eivät enää vingu. Ja luultavasti hyötysuhde on parempi, kun kuumaa vettä ei tarpeettomasti kierrätetä kanaalissa.
-
Vähintään ulkolämpötilan mukaan anturi Oumanniin. Mulla pohjoisen varjossa räystään alla. Se toimii täysin huomaamatta sisällä. Vain tuulen huomaa ja sisäanturi pitäisi olla aina siellä tuulen puolella. Tänään ollaan itäsiivessä kun länsisiipi on viileämpi. Wanhat klasit vuotaa ja se on tarkoituskin. Toisessa huushollissa liiankin huono ilmanvaihto eikä tuulta huomaa. Joskus käännän tuulille + 1 astetta. Säätö nopea ja helppo. Vanha käsisäätö oli aina pielessä ja myöhässä. Joka päivä kuuli että käy kääntämässä sunttia sinne tai tänne.
-
EH-80 ulkoanturilla löytyy klapikattilan+vesikiertoisen lattialämmityksen yhdistelmästä. Säätökäyränä B pienellä hienosäädöllä. Minulla ei tuossa ole kuin ulkoanturi itäseinällä, sisäanturi tuskin kerkeäisi säätää sisälämpöjä niin nopeasti kuin lattialämmityksen seinätermostaatit. Tuvassa seinätermostaatti sääti joskus lattian liiankin viileän tuntuiseksi, joten säädin siihen ohjauksen lattia-anturilla, joka pitää jonkun 30+ astetta lattiassa.
Joskus keväällä ja kesäaikaan, kun ulkona on lämmintä, saattaa kylpyhuoneen lattia tuntua viileältä, vaikka sen kierto on säädetty vain paluuta kuristamalla ilman aktiivista säätöä. Olen sen ajatellut silleen, että ei ole järkeä pitää kiertolämpötilaaa korkealla yhden pesuhuoneen lattian takia. Kovalla pakkasella on lämmin lattia sitten sen mukavampi kun kierrossa on reilut 40 asteinen vesi.
Lähtö ja paluuveden lämpötilaero on yleensä 4 asteen luokkaa.
-
Mulla on ouman:in eh800, ite laite ohjaa lattialämmityspiiriä ja sitten siinä on lisäyksikkönä toinen moottori mikä ohjaa patterikiertoa. Lisäksi olohuoneessa on huonetermostaatti lämpötilansäädöllä. Pohjosseinustalla toki ulkolämpömittari ja sen lisäks koko helahoito on yhdistettynä verkkopiuhalla tonne reitittimelle. Voipi seurailla/säädellä lämpöjä suoraan tietokoneesta jos haluaa.
Sinänsä tuohon vanhaan käsisäätöseen systeemiin ei tullu muuta eroa muutakun että varaaja on yleensä lämpösempi yläreunasta kun ennen tuon systeemin asentamista. Ja itsessään tuo lattialämmityspiiri väkisinkin vaatii jonkinlaisen säätimen, noihin putkiin kun ei liian kuumaa vettä pidä mennä painamaan.
-
Minulla sisätila-anturi on tuulihrkimmässä huoneessa jossa ei ole mitään muita lämmönlähteitä(uuneja,keittiö koneita,viihde elektroniikkaa). Huoneen patterista olen ottanut termostaatin pois, hana on auki. Tuolla systeemillä järjestelmässä kiertää mahdollisimman viileä vesi ja muiden huoneiden termostaatti pelaavat optimaalisesti,heitot lämpötilassa pieniä. Myös energian kulutus minimoituu ,kun kiertovesi ei ole liian kuumaa. Nollakelillä vesi on 38-40 asteista ja äärimmäisen harvoin menee yli 50 asteen, yleensä hyvin tuulisella pakkassäällä.
-
Nollakelillä vesi on 38-40 asteista ja äärimmäisen harvoin menee yli 50 asteen, yleensä hyvin tuulisella pakkassäällä.
Samoissa lämmöissä pysytään. Ite ajetaan kokoaika aavistuksen korkeeta käyrää tuonne veteen, mutta siihenkin syynsä: Tällä tavalla saa patteritermostaatit tekemään vastapaineen kiertovesipumpulle joka sitten säätää automaattisesti ittensä pienemmälle teholle. yleensä pyörii semmosessa 5-7w kulutuksessa, sitten kun tulee tarpeeks rapsakka keli ja alkaa nuo termostaatit aukeemaa enenmmän niin tarpeen mukaan pumppu automaattisesti lisää virtausta putkistoon. Näppärä peli :)
-
Tuo automaattsesti säätyvä kiertovesipumppu on kyllä hankintalistalla, jos nykyiselle pumpulle tulee "tunnit täyteen". Pumppu on laskujeni mukaan pyörinyt jo 25 vuotta. En nykyään sammuta sitä edes kesäisin, sillä saattaapa käydä niin, että se seisokin aikana jumahtaa kiinni, eikä enää lähde sitten syksyllä pyörimään. Pumppu pelaa nyt I-asennosa(kolminopeuksinen), joten pienimäälä kierrosluvulla.
-
Kovin sitkeässä ainakin meidän kermapersemukuloissa tuntuu istuva käsitys, että huoneessa on kylmä, jos patteri ei ole kuuma. Ja sit säädetään...mittari kuitenkin näyttää huoneen lämpötilaksi yli kaksikymmentä astetta. Mutta tokihan mm. vedontunteen aistiminen on kovin henkilökohtaista, toiset on herkempiä kuin toiset. Ja ~100 v vanhassa hirsitalossa nyt tuulee varmasti.
Luultavasti olen viimeinen sukupolvi kun lämmittää puilla tai ainakin klapeilla. Sen verran harvoin saa kaveria puuhommiin eikä munkaan enää tarvi kuin pienentää klapeiksi ja nakella kattilaan - appiukko ja isänsä vielä aikanaan teloi puut rangoiksi ja kelkkoi ne markille. Klapilogistiikka on kyl ihan perseestä sille määrälle, mitä meillä menee vuodessa, mutta tällä mennään.
Eniten kiusaava huono lenkki lämmityksessä meillä on käyttövesi, joka tulee navetalla olevan lämpökeskuksen varaajan kierukasta. Yks lähimpiä rahareikiä luultavasti on pienen sähkökäyttöisen käyttövesivaraajan asentaminen asuinrakennukseen, jotta sais tarvittaessa suihkuvettä nopeasti. Samaten pesutilojen lattialämmitys on aikomus sähköistää jossain remontissa, nyt se ei oaljoa (kesällä) lämmitä, kun suntti ei anna verkostoon lämmitysvettä juur ollenkaan. Ei oo kyl mua haitannu, kun on mukulana tottunu ulkosaunaan ja pataveteen.
-
Eniten kiusaava huono lenkki lämmityksessä meillä on käyttövesi, joka tulee navetalla olevan lämpökeskuksen varaajan kierukasta. Yks lähimpiä rahareikiä luultavasti on pienen sähkökäyttöisen käyttövesivaraajan asentaminen asuinrakennukseen, jotta sais tarvittaessa suihkuvettä nopeasti.
Käyttövedelle pieni kiertovesipumppu? Noin mulla on, tulee aina lämmintä vettä. Aiemmin oli kuten sullakin ja vettä meni hitosti ennenkuin alkoi tulemaan lämmintä hanasta, todellisuudessa kuuma vettähän siinä loroteltiin joka oli jäähtynyt putkistossa. Suihku vaati kahden suihkun verran kuumaa vettä...
Tuo sähkövaraaja ois siinä mielessä hyvä, ettei kesällä tarvis hakepannua lainkaan mutta kuinka paljon lyhentää kattilan elinikää pitää se muutama kuukausi kylmillään?
-
Eniten kiusaava huono lenkki lämmityksessä meillä on käyttövesi, joka tulee navetalla olevan lämpökeskuksen varaajan kierukasta. Yks lähimpiä rahareikiä luultavasti on pienen sähkökäyttöisen käyttövesivaraajan asentaminen asuinrakennukseen, jotta sais tarvittaessa suihkuvettä nopeasti.
Käyttövedelle pieni kiertovesipumppu? Noin mulla on, tulee aina lämmintä vettä. Aiemmin oli kuten sullakin ja vettä meni hitosti ennenkuin alkoi tulemaan lämmintä hanasta, todellisuudessa kuuma vettähän siinä loroteltiin joka oli jäähtynyt putkistossa. Suihku vaati kahden suihkun verran kuumaa vettä...
Tuo sähkövaraaja ois siinä mielessä hyvä, ettei kesällä tarvis hakepannua lainkaan mutta kuinka paljon lyhentää kattilan elinikää pitää se muutama kuukausi kylmillään?
Tarkoitin sillä nopeudella, kun itsekin olen laiska lämmittäjä/olen päivän muualla töissä niin menee tunti puolitoista vähintään, että varaaja lämpiää ja kierukasta tulee lämmitä vettä. Kun kylmällä säällä menee vettä patterikertoonkin paljon. Lämpimällä vedellä on oma kierto eli se käy asuinrakennuksen alakerrassa kääntymässä, mutta menee siihenkin energiaa jonkin verran vaikka kanaali on vain muutamia kymmeniä metrejä. Nyt on muutaman vuoden ollu kellolla sen käyttöveden kierron pumppu öisin stopissa, tuntuis et vähän paremmin riittäis varaajassa lämpö.
Klapikattilahan jäähtyy joka päivä, niin en tiedä sitten mitä se vaikuttaisi. Kesällä lämmitetään joka toinen tai joka kolmas päivä käyttöveden vuoksi.
-
Eniten kiusaava huono lenkki lämmityksessä meillä on käyttövesi, joka tulee navetalla olevan lämpökeskuksen varaajan kierukasta. Yks lähimpiä rahareikiä luultavasti on pienen sähkökäyttöisen käyttövesivaraajan asentaminen asuinrakennukseen, jotta sais tarvittaessa suihkuvettä nopeasti.
Käyttövedelle pieni kiertovesipumppu? Noin mulla on, tulee aina lämmintä vettä. Aiemmin oli kuten sullakin ja vettä meni hitosti ennenkuin alkoi tulemaan lämmintä hanasta, todellisuudessa kuuma vettähän siinä loroteltiin joka oli jäähtynyt putkistossa. Suihku vaati kahden suihkun verran kuumaa vettä...
Tuo sähkövaraaja ois siinä mielessä hyvä, ettei kesällä tarvis hakepannua lainkaan mutta kuinka paljon lyhentää kattilan elinikää pitää se muutama kuukausi kylmillään?
Tarkoitin sillä nopeudella, kun itsekin olen laiska lämmittäjä/olen päivän muualla töissä niin menee tunti puolitoista vähintään, että varaaja lämpiää ja kierukasta tulee lämmitä vettä. Kun kylmällä säällä menee vettä patterikertoonkin paljon. Lämpimällä vedellä on oma kierto eli se käy asuinrakennuksen alakerrassa kääntymässä, mutta menee siihenkin energiaa jonkin verran vaikka kanaali on vain muutamia kymmeniä metrejä. Nyt on muutaman vuoden ollu kellolla sen käyttöveden kierron pumppu öisin stopissa, tuntuis et vähän paremmin riittäis varaajassa lämpö.
Klapikattilahan jäähtyy joka päivä, niin en tiedä sitten mitä se vaikuttaisi. Kesällä lämmitetään joka toinen tai joka kolmas päivä käyttöveden vuoksi.
Niijoo, klapilämmitys ilman lämmittäjäää... :-X Ei oo itellä tietoa tuosta ihanuudesta kun kohta 40 vuotta ollut hakelämmitys, jo silloin tuntui kuulemma amerikalta ja on vieläkin, klapeihin verrattuna :)
Aurinkopaneelit katolle ja varaaja? Tuota ite haaveillut kesäkäyttöön, jotenkin tuntuu mielekkäämältä maksaa enemmän kerralla kuin maksella jatkuvasti isompaa ja ehkä kasvavaa sähkölaskua. Nuo paneelit vois ehkä laittaa pannuhuoneen yhteyteenkin, mutta ilman varaajaa taitaa tulla viileää vettä suihkusta just silloin illalla/aamulla kun sitä tarvis. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty... Tai sitten isompi varajaaja kuten sulla, ja stokeriin automaattisytytys, silloin tällöin reilummat tulet.
-
Perussettiä. Perussätöön kannattaa panostaa, eli käyrä+korjaus ja patterikohtaisten termostaattiventtiilien säädöt. Kotoväelle selväksi se asia, että patteriventtilejä ei räplätä jatkuvasti. Oumanin käyrän säätöä voi hioa kohdalleen, kannattaa kirjata ylös että millaqisne muutoksen, milloin ja miksi on tehnyt. VOi olla että vuodenajan mukaan tarvitaan kaksi eri säätöä.
Tuon ku sais menemäänki perille, ettei räpläis niitä patteri venttiilejä eikä termostaatteja. ;D
Ne oumannit ja termostaatinrungot säädetään niin että termostaattia kääntämällä saadaan huonetta vain kylmemmäksi.
Ja jos se rungon säädettävyys puuttuu, niin siinä radiaattorissa paluupuolen liittimessä on "hatun" alla ventiili (kääntyy kuusiokoloavaimella), jolla voi kokeile ja opi menetelmällä tehdä sen säädön.
-
Perussettiä. Perussätöön kannattaa panostaa, eli käyrä+korjaus ja patterikohtaisten termostaattiventtiilien säädöt. Kotoväelle selväksi se asia, että patteriventtilejä ei räplätä jatkuvasti. Oumanin käyrän säätöä voi hioa kohdalleen, kannattaa kirjata ylös että millaqisne muutoksen, milloin ja miksi on tehnyt. VOi olla että vuodenajan mukaan tarvitaan kaksi eri säätöä.
Tuon ku sais menemäänki perille, ettei räpläis niitä patteri venttiilejä eikä termostaatteja. ;D
Ne oumannit ja termostaatinrungot säädetään niin että termostaattia kääntämällä saadaan huonetta vain kylmemmäksi.
Ja jos se rungon säädettävyys puuttuu, niin siinä radiaattorissa paluupuolen liittimessä on "hatun" alla ventiili (kääntyy kuusiokoloavaimella), jolla voi kokeile ja opi menetelmällä tehdä sen säädön.
Mitäs raketti tiedettä tästä vielä oikein kehkeytyykään. Jos mun on kylymä säädän termostaattia suuremmalle ja jos kuuma niin pienemmälle. Ei nyt luulisi olevan liian vaikeaa tai sanotaan , että ei elämästä kannata kaikin keinoin tehdä liian vaikeaa. Tosin niistä termostaateista pitää heittää rajoittimet huitsin nevadaan, jos putkimies tai muu asentaja ei ole niitä poistanut jo aiemmin. Muuten lämpötila jää asumis mukavuuden alapuolelle 21 asteeseen. Tosin erään vuokralla asujan konsti oli kuulemma pitää termostaatin päällä olevaa tuuletuslunkkua raollaan jotta sai huijattua termostaattia. ???
-
Oumanni kuuluu samaan kastiin kuin hydraulinen työntövarsi ja yhdenkäden tukkisakset :) Kun kerran kokeilee ei luovu ...... tai onhan niitä muitakin :)
-
Perussettiä. Perussätöön kannattaa panostaa, eli käyrä+korjaus ja patterikohtaisten termostaattiventtiilien säädöt. Kotoväelle selväksi se asia, että patteriventtilejä ei räplätä jatkuvasti. Oumanin käyrän säätöä voi hioa kohdalleen, kannattaa kirjata ylös että millaqisne muutoksen, milloin ja miksi on tehnyt. VOi olla että vuodenajan mukaan tarvitaan kaksi eri säätöä.
Tuon ku sais menemäänki perille, ettei räpläis niitä patteri venttiilejä eikä termostaatteja. ;D
Ne oumannit ja termostaatinrungot säädetään niin että termostaattia kääntämällä saadaan huonetta vain kylmemmäksi.
Ja jos se rungon säädettävyys puuttuu, niin siinä radiaattorissa paluupuolen liittimessä on "hatun" alla ventiili (kääntyy kuusiokoloavaimella), jolla voi kokeile ja opi menetelmällä tehdä sen säädön.
Mitäs raketti tiedettä tästä vielä oikein kehkeytyykään. Jos mun on kylymä säädän termostaattia suuremmalle ja jos kuuma niin pienemmälle. Ei nyt luulisi olevan liian vaikeaa tai sanotaan , että ei elämästä kannata kaikin keinoin tehdä liian vaikeaa. Tosin niistä termostaateista pitää heittää rajoittimet huitsin nevadaan, jos putkimies tai muu asentaja ei ole niitä poistanut jo aiemmin. Muuten lämpötila jää asumis mukavuuden alapuolelle 21 asteeseen. Tosin erään vuokralla asujan konsti oli kuulemma pitää termostaatin päällä olevaa tuuletuslunkkua raollaan jotta sai huijattua termostaattia. ???
Se mitään raketti tiedettä ole. Tekee vaan niitten termostaattiveentiileitten kiertämisen turhaksi ja eikä auta edes termostaattiventiilin poistamisen kokonaan. Sitäkin toiset vuokralaiset harrastaa, jos tuuletusräppänän raolla pitäminen ei auta.
-Oumannin tarkoitus on pitää sen kiertävän veden lämpötila mahdollisimman matalana ja siten säästää energiaa ja sen termostaatilla säädetään huoneitten lämpötila. Vaikka +30 jos haluaa
- Sen patterin termostaatinrungon säätö tehdään sen takia ettei se luovuta liikaa lämpöä. Nurkka huoneissa ja pohjoisen puolen huoneissa hieman isommalle kuin etelän puolen huoneissa.
-Patteritermostaatin tehtävä on vain katkaista se lämmitys, jos huoneessa joku uuni tai auringonpaiste nostaa huoneenlämpöä korkeammalle mitä siinä oumannin termostaatissa on asennettu.
Noin ainakin teoriassa pitäisi mennä, mutta sen oumannin termostaatin paikka pitää miettiä aika tarkaan, ettei joku auringonpaiste tai uuninlämmitys ala kylmentämään sitä kiertävää vettä.
-
Perussettiä. Perussätöön kannattaa panostaa, eli käyrä+korjaus ja patterikohtaisten termostaattiventtiilien säädöt. Kotoväelle selväksi se asia, että patteriventtilejä ei räplätä jatkuvasti. Oumanin käyrän säätöä voi hioa kohdalleen, kannattaa kirjata ylös että millaqisne muutoksen, milloin ja miksi on tehnyt. VOi olla että vuodenajan mukaan tarvitaan kaksi eri säätöä.
Tuon ku sais menemäänki perille, ettei räpläis niitä patteri venttiilejä eikä termostaatteja. ;D
Ne oumannit ja termostaatinrungot säädetään niin että termostaattia kääntämällä saadaan huonetta vain kylmemmäksi.
Ja jos se rungon säädettävyys puuttuu, niin siinä radiaattorissa paluupuolen liittimessä on "hatun" alla ventiili (kääntyy kuusiokoloavaimella), jolla voi kokeile ja opi menetelmällä tehdä sen säädön.
Mitäs raketti tiedettä tästä vielä oikein kehkeytyykään. Jos mun on kylymä säädän termostaattia suuremmalle ja jos kuuma niin pienemmälle. Ei nyt luulisi olevan liian vaikeaa tai sanotaan , että ei elämästä kannata kaikin keinoin tehdä liian vaikeaa. Tosin niistä termostaateista pitää heittää rajoittimet huitsin nevadaan, jos putkimies tai muu asentaja ei ole niitä poistanut jo aiemmin. Muuten lämpötila jää asumis mukavuuden alapuolelle 21 asteeseen. Tosin erään vuokralla asujan konsti oli kuulemma pitää termostaatin päällä olevaa tuuletuslunkkua raollaan jotta sai huijattua termostaattia. ???
Se mitään raketti tiedettä ole. Tekee vaan niitten termostaattiveentiileitten kiertämisen turhaksi ja eikä auta edes termostaattiventiilin poistamisen kokonaan. Sitäkin toiset vuokralaiset harrastaa, jos tuuletusräppänän raolla pitäminen ei auta.
-Oumannin tarkoitus on pitää sen kiertävän veden lämpötila mahdollisimman matalana ja siten säästää energiaa ja sen termostaatilla säädetään huoneitten lämpötila. Vaikka +30 jos haluaa
- Sen patterin termostaatinrungon säätö tehdään sen takia ettei se luovuta liikaa lämpöä. Nurkka huoneissa ja pohjoisen puolen huoneissa hieman isommalle kuin etelän puolen huoneissa.
-Patteritermostaatin tehtävä on vain katkaista se lämmitys, jos huoneessa joku uuni tai auringonpaiste nostaa huoneenlämpöä korkeammalle mitä siinä oumannin termostaatissa on asennettu.
Noin ainakin teoriassa pitäisi mennä, mutta sen oumannin termostaatin paikka pitää miettiä aika tarkaan, ettei joku auringonpaiste tai uuninlämmitys ala kylmentämään sitä kiertävää vettä.
Onkohan missään laskettu, paljonko tuo "oikea" lämpötila säästää, verrattuna jos siellä putkistossa kiertääkin vaikka 10 astetta turhan kuuma vesi? Ainakin , jos putket on asennettu pintaan ... vesi kiertää putkissa ja patterit on kiinni ... kauheaa tuhlausta ;D Vieläkin jankutan, jos patteri termostaatin toiminta on korkeintaan +- 1aste, niin miksi pitää oumannissa olla sisäyksikkö, joka sitten säätää jonkun keskiarvon mukaan koko talon lämmöt , kun saman saa tehtyä huonekohtaisesti patteri termostaatilla, eikä tarvi kuusiokolo avaimen kans tehdä säädä ja opi virityksiä. Sen verta katkerana muistelen lapsuuttani ja eteisen seinässä ollutta automiksiä, että patteri termostaatit on todella luksusta. Ulkoilma anturi riittää mulle ja senkin antaman käyrän kun säätää riittävän lämpimäksi niin saa olla kalsareilla muulloinkin kuin krapula päivinä ;D
-
Perussettiä. Perussätöön kannattaa panostaa, eli käyrä+korjaus ja patterikohtaisten termostaattiventtiilien säädöt. Kotoväelle selväksi se asia, että patteriventtilejä ei räplätä jatkuvasti. Oumanin käyrän säätöä voi hioa kohdalleen, kannattaa kirjata ylös että millaqisne muutoksen, milloin ja miksi on tehnyt. VOi olla että vuodenajan mukaan tarvitaan kaksi eri säätöä.
Tuon ku sais menemäänki perille, ettei räpläis niitä patteri venttiilejä eikä termostaatteja. ;D
Ne oumannit ja termostaatinrungot säädetään niin että termostaattia kääntämällä saadaan huonetta vain kylmemmäksi.
Ja jos se rungon säädettävyys puuttuu, niin siinä radiaattorissa paluupuolen liittimessä on "hatun" alla ventiili (kääntyy kuusiokoloavaimella), jolla voi kokeile ja opi menetelmällä tehdä sen säädön.
Mitäs raketti tiedettä tästä vielä oikein kehkeytyykään. Jos mun on kylymä säädän termostaattia suuremmalle ja jos kuuma niin pienemmälle. Ei nyt luulisi olevan liian vaikeaa tai sanotaan , että ei elämästä kannata kaikin keinoin tehdä liian vaikeaa. Tosin niistä termostaateista pitää heittää rajoittimet huitsin nevadaan, jos putkimies tai muu asentaja ei ole niitä poistanut jo aiemmin. Muuten lämpötila jää asumis mukavuuden alapuolelle 21 asteeseen. Tosin erään vuokralla asujan konsti oli kuulemma pitää termostaatin päällä olevaa tuuletuslunkkua raollaan jotta sai huijattua termostaattia. ???
Se mitään raketti tiedettä ole. Tekee vaan niitten termostaattiveentiileitten kiertämisen turhaksi ja eikä auta edes termostaattiventiilin poistamisen kokonaan. Sitäkin toiset vuokralaiset harrastaa, jos tuuletusräppänän raolla pitäminen ei auta.
-Oumannin tarkoitus on pitää sen kiertävän veden lämpötila mahdollisimman matalana ja siten säästää energiaa ja sen termostaatilla säädetään huoneitten lämpötila. Vaikka +30 jos haluaa
- Sen patterin termostaatinrungon säätö tehdään sen takia ettei se luovuta liikaa lämpöä. Nurkka huoneissa ja pohjoisen puolen huoneissa hieman isommalle kuin etelän puolen huoneissa.
-Patteritermostaatin tehtävä on vain katkaista se lämmitys, jos huoneessa joku uuni tai auringonpaiste nostaa huoneenlämpöä korkeammalle mitä siinä oumannin termostaatissa on asennettu.
Noin ainakin teoriassa pitäisi mennä, mutta sen oumannin termostaatin paikka pitää miettiä aika tarkaan, ettei joku auringonpaiste tai uuninlämmitys ala kylmentämään sitä kiertävää vettä.
Onkohan missään laskettu, paljonko tuo "oikea" lämpötila säästää, verrattuna jos siellä putkistossa kiertääkin vaikka 10 astetta turhan kuuma vesi? Ainakin , jos putket on asennettu pintaan ... vesi kiertää putkissa ja patterit on kiinni ... kauheaa tuhlausta ;D Vieläkin jankutan, jos patteri termostaatin toiminta on korkeintaan +- 1aste, niin miksi pitää oumannissa olla sisäyksikkö, joka sitten säätää jonkun keskiarvon mukaan koko talon lämmöt , kun saman saa tehtyä huonekohtaisesti patteri termostaatilla, eikä tarvi kuusiokolo avaimen kans tehdä säädä ja opi virityksiä. Sen verta katkerana muistelen lapsuuttani ja eteisen seinässä ollutta automiksiä, että patteri termostaatit on todella luksusta. Ulkoilma anturi riittää mulle ja senkin antaman käyrän kun säätää riittävän lämpimäksi niin saa olla kalsareilla muulloinkin kuin krapula päivinä ;D
Siinä on semmonen juttu et mitä isommallaan suntti on auki niin se yllättäen kierrättää enemmän sitä varaajan vettä, kuuma lähtee yläältä ja se pusketaan kuumempana sinne alas, jollon varaajassa kuuma ja kylmä vesi pääsee sekoittumaan nopeemmin keskenään ja se pahin lämpöhäviö tulee sielä varaajan sisällä.
-
Käsisuntilla mennään täälläkin, vielä. Lämmönjakona onkin sitten ilma, eli ns. ilmalämmitys. Reagoi niin nopeasti kiertoveden lämpötilaan, että ulkoilman lämpötilan huomioiminen tuskin tarpeen. Mutta sisätilan lämpöihin senkin edestä, kun pirtin leivinuunia kuitenkin lämmitetään usein.
Kyselin asiaa putkarilta ja paikallisesti lvi-liikkeestä ja molemmat puhuivat vain tuosta oumannista. Mutta ei toimisi meillä ilman huonelämpökompensaatiota, joka riittäisi yksinäänkin. Muistan pikkukossina vanhempien talossa oli eteisen seinällä joku termostaatin näköinen (ei patteritermostaatteja), ilmeisesti siitä meni sähköshunttiin joku karva. Nyt kun puhun tuollaisia, niin nuoret lvi-myyjät vain ihmettelevät. Mutta kun tahtoisin tuollaisen! Mistähän kannattaisi kysyä tai kuka voisi näyttää jostain kataloogista kohdan, jolla voisi sitten valistaa myyjää...
Petri
http://www.vexve.com/fi/tuotteet/vexve/lammonsaatotuotteet/lammonsaatimet/vexve_am20-w/
-
Komppaan ijasa2:a...kesäaikaan veden lämmitystä kans mietin! Hakkeella toiminut viimeiset 15vuotta,energiaa tullut aika vähän säästettyä.
Oumanni hoitaa alakertaa,käsisuntti yläkertaa samoin käsisuntti pesuhuonetta ym...varaajaa ei ole,öljypoltinta olen käyttänyt joskus kesällä,mutta kulutus on kyllä aika rajua!
Käyttövesi pitäis saada lämpimäksi,jollaqin tapaa?
Oumannista vielä..kun mentiin lähemmäksi nollaa,alkaa aumanni avata sunttia ja kiertoon menee 50-60c vettä,pakkasella hieman viileämpää.Ulkolämpötila anturi kyllä on.
-
Komppaan ijasa2:a...kesäaikaan veden lämmitystä kans mietin! Hakkeella toiminut viimeiset 15vuotta,energiaa tullut aika vähän säästettyä.
Oumanni hoitaa alakertaa,käsisuntti yläkertaa samoin käsisuntti pesuhuonetta ym...varaajaa ei ole,öljypoltinta olen käyttänyt joskus kesällä,mutta kulutus on kyllä aika rajua!
Käyttövesi pitäis saada lämpimäksi,jollaqin tapaa?
Oumannista vielä..kun mentiin lähemmäksi nollaa,alkaa aumanni avata sunttia ja kiertoon menee 50-60c vettä,pakkasella hieman viileämpää.Ulkolämpötila anturi kyllä on.
Tuo kuulostaa jo aika ihmeelliseltä. Onko oumannin asentamisen aikaan suntti ollut käsketyssä asennossa? Entäs tekeekö käsisäädöllä ollut suntti puolikkaan ympyrän vai neljäsosan. Muistaakseni ne sai oumannissa valita ja jos valinta on väärä niin taitaa toimia aivan väärin. Toki pitäis polttaa silloin suojakelillä mininmin punaista valoa koko ajan.
-
Komppaan ijasa2:a...kesäaikaan veden lämmitystä kans mietin! Hakkeella toiminut viimeiset 15vuotta,energiaa tullut aika vähän säästettyä.
Oumanni hoitaa alakertaa,käsisuntti yläkertaa samoin käsisuntti pesuhuonetta ym...varaajaa ei ole,öljypoltinta olen käyttänyt joskus kesällä,mutta kulutus on kyllä aika rajua!
Käyttövesi pitäis saada lämpimäksi,jollaqin tapaa?
Oumannista vielä..kun mentiin lähemmäksi nollaa,alkaa aumanni avata sunttia ja kiertoon menee 50-60c vettä,pakkasella hieman viileämpää.Ulkolämpötila anturi kyllä on.
Meillä 4-tie suntissa oli muovinuppi, jossa stopparit. Pelkkä akseli, johon Ouman kiinnittyy, pyörii vapaasti ympäri. Venttiililuisti on muotoiltu siten, että kun mennään 0-asennon alapuolelle venttiili onkin 100% auki.
Asennusvaiheessa akseli oli pyörähtänyt hiukan ja Oumanin 0% olikin suntin noin 99%. Ekana talvena, kun kevätaurinko paistoi ulkoanturiin Ouman päätteli kevään tulleen ja rupesi vääntämään sunttia nollaan, jolloin kanaaliin lähtikin lähes maksimilämpöistä vettä. Kylläpä sisälläkin kevätaurinkö lämmitti :)
Asuinrakennuksen kuuma käyttövesi on ratkaistu siten, että sähkövaraaja ottaa täydennysvetensä kattilalta tulevasta kuumasta käyttövedestä. Kesällä kattila on kylmänä ja varaaja toimii perinteisemmin, kun tulovesi on kylmää. Talvella sen sähkönkulutus on pientä, vain varaajan lämpöhäviöiden kompensointia. Toimii hyvin kuumavesipuskurina myös isommalle suihkuporukalle. Eikä kenenkään tarvitse käännellä nuppeja tai hanoja kesä/talvi -muutoksissa.
-
Oumannista vielä..kun mentiin lähemmäksi nollaa,alkaa aumanni avata sunttia ja kiertoon menee 50-60c vettä,pakkasella hieman viileämpää.Ulkolämpötila anturi kyllä on.
Onko kätisyys oikein valittuna? Ei olisi ensimmäinen kun asennusohjeet jätetty lukematta... ;D
http://ouman.fi/documentbank/EH-80__installation_instructions__fi.pdf
-
Shuntteja on erimerkkisiä, joten oumannin kiertosuunta on valittava oikein. Kyllä, jos talo ei ole ihan harakanpesä, niin lähtevän veden lämpötila on aika lähellä neljääkymmentä, kun ulkolämpötila on nollan kieppeillä ja talossa lämmitys pattereilla. Jos lattialämpö, niin 10 astetta vähemmän. Riittää siinä varaajan latauskin huomattavasti pidempään, kun ei ajeta järjestelmään toluttoman kuumaa vettä. Itselläni 60-luvun alussa rakennettu purueristeinen ja tiilivuodattu talo ja nelikymppinen vesi nytkin menee järjestelmään ja sisällä noin 21 asteen lämpötila.
-
Komppaan ijasa2:a...kesäaikaan veden lämmitystä kans mietin! Hakkeella toiminut viimeiset 15vuotta,energiaa tullut aika vähän säästettyä.
Oumanni hoitaa alakertaa,käsisuntti yläkertaa samoin käsisuntti pesuhuonetta ym...varaajaa ei ole,öljypoltinta olen käyttänyt joskus kesällä,mutta kulutus on kyllä aika rajua!
Käyttövesi pitäis saada lämpimäksi,jollaqin tapaa?
Oumannista vielä..kun mentiin lähemmäksi nollaa,alkaa aumanni avata sunttia ja kiertoon menee 50-60c vettä,pakkasella hieman viileämpää.Ulkolämpötila anturi kyllä on.
Tuo kuulostaa jo aika ihmeelliseltä. Onko oumannin asentamisen aikaan suntti ollut käsketyssä asennossa? Entäs tekeekö käsisäädöllä ollut suntti puolikkaan ympyrän vai neljäsosan. Muistaakseni ne sai oumannissa valita ja jos valinta on väärä niin taitaa toimia aivan väärin. Toki pitäis polttaa silloin suojakelillä mininmin punaista valoa koko ajan.
Oumanin säätimissä pitää valita onko suntti oikea vai vasenkätinen, mikäli tuo valinta on väärin niin eipähän se sillon oikein pelaa :) Muistaakseni niissä oransseissa moottoreissa pitää ottaa koppa auki ja sieltä joku nappi kääntää (?) On jo jokunen vuosi aikaa kun noiden kanssa touhusin. Samoin se moottori pitää asettaa moottorin sekä suntin akselin ollessa oikeassa asennossa paikalleen.
-
Shuntteja on erimerkkisiä, joten oumannin kiertosuunta on valittava oikein. Kyllä, jos talo ei ole ihan harakanpesä, niin lähtevän veden lämpötila on aika lähellä neljääkymmentä, kun ulkolämpötila on nollan kieppeillä ja talossa lämmitys pattereilla.
Nyt on jonnin verran plussalla, satelee vettä ja oumanni työntää 42 asteista vettä D- käyrällä. Kiertovesipumpun takana neljä lähtöä, noista yksi jakaantuu vielä talolle ja vanhalle traktoritallille. Tuo on ongelma, kun vesi haluaa kiertää siellä missä helpoin reitti, säätöjä haen kokoajan patterien kiertoventtiileillä kun viime kesänä tuli taas lisää lämmitettävää. Vaikka hake on halpaa, ei sitä silti halua turhaan polttaa. Noin 100 kuutiota pitää riittää 500-600m2:n lämmitykseen.
-
Shuntteja on erimerkkisiä, joten oumannin kiertosuunta on valittava oikein. Kyllä, jos talo ei ole ihan harakanpesä, niin lähtevän veden lämpötila on aika lähellä neljääkymmentä, kun ulkolämpötila on nollan kieppeillä ja talossa lämmitys pattereilla.
Nyt on jonnin verran plussalla, satelee vettä ja oumanni työntää 42 asteista vettä D- käyrällä. Kiertovesipumpun takana neljä lähtöä, noista yksi jakaantuu vielä talolle ja vanhalle traktoritallille. Tuo on ongelma, kun vesi haluaa kiertää siellä missä helpoin reitti, säätöjä haen kokoajan patterien kiertoventtiileillä kun viime kesänä tuli taas lisää lämmitettävää. Vaikka hake on halpaa, ei sitä silti halua turhaan polttaa. Noin 100 kuutiota pitää riittää 500-600m2:n lämmitykseen.
Samanlainen ilma ja menoveden lämpö samaa luokkaa. Suntin jälkeinen mittari vähän huonossa asennossa kameraan nähden. Digimittari ihan tavallinen ja sen anturi nippusiteellä kiinni käyttöveden kierron putkessa - näkee alimmasta lukemasta minkälämpöistä vettä lähtee asunnolle. Oikealla Oumanin viisari.
-
Täälläpäin putkifirmat tarjoaa ja käytössä ihmisillä onkin paljon tuota AUTOMIX 10:tä, joka peruskäytössä on taatusti ihan yhtä hyvä kuin joku oumanni, sitä vaan ei mainosteta yhtä paljon kuin oumannia. Ei ole mikään hifistelytuote, ja ehkä juuri siksi se onkin riittävän hyvä useimmille, joille riittää varmatoimisuus, eikä ole tarvetta hifistellä tuon lämmönsäädön kanssa, ja luulisin että on halvempikin.
-
Täälläpäin putkifirmat tarjoaa ja käytössä ihmisillä onkin paljon tuota AUTOMIX 10:tä, joka peruskäytössä on taatusti ihan yhtä hyvä kuin joku oumanni, sitä vaan ei mainosteta yhtä paljon kuin oumannia. Ei ole mikään hifistelytuote, ja ehkä juuri siksi se onkin riittävän hyvä useimmille, joille riittää varmatoimisuus, eikä ole tarvetta hifistellä tuon lämmönsäädön kanssa, ja luulisin että on halvempikin.
Ei tuokaan ihan halpa ole:
http://www.lvitarvikkeet.fi/tuotteet.html?id=125/764
-
Täälläpäin putkifirmat tarjoaa ja käytössä ihmisillä onkin paljon tuota AUTOMIX 10:tä, joka peruskäytössä on taatusti ihan yhtä hyvä kuin joku oumanni, sitä vaan ei mainosteta yhtä paljon kuin oumannia. Ei ole mikään hifistelytuote, ja ehkä juuri siksi se onkin riittävän hyvä useimmille, joille riittää varmatoimisuus, eikä ole tarvetta hifistellä tuon lämmönsäädön kanssa, ja luulisin että on halvempikin.
Ei tuokaan ihan halpa ole:
http://www.lvitarvikkeet.fi/tuotteet.html?id=125/764
Tällanen mulla ja monella muullakin, valmistus lie lopetettu kun oli liian hyvä tuote ts. halpa ja toimiva. Uudemmissa lisää pling plingiä :-X
http://www.rakentaja.fi/indexfr.aspx?s=/suorakanava/verkkolehti/06/0806ouman.htm
-
Kovin sitkeässä ainakin meidän kermapersemukuloissa tuntuu istuva käsitys, että huoneessa on kylmä, jos patteri ei ole kuuma. Ja sit säädetään...mittari kuitenkin näyttää huoneen lämpötilaksi yli kaksikymmentä astetta. Mutta tokihan mm. vedontunteen aistiminen on kovin henkilökohtaista, toiset on herkempiä kuin toiset. Ja ~100 v vanhassa hirsitalossa nyt tuulee varmasti.
Koulussa rakennustekniikan opettaja sanoi, että talossa EI tarvitse olla niin lämmin, että naiset voi alasti lattialla kelliä.
Minä olen kyllä eri mieltä... ???
-
Aivan perusperus Oumannilla mennään. Jo parikymmentä vuotta ::)
Tuo vaan pisti silmään kun monella menee huomattavastikin lämpimämpää vettä kuin itsellä.
Tällähetkellä kun on plussalla, niin menovesi on 35 asteista. Ja talo on kumminkin vanha eikä mikään pullo. ???
No, patterit on kyllä lämpimiä alas asti kun venttiilit on täysin auki tai siis kokonaan pois :D
-
Aivan perusperus Oumannilla mennään. Jo parikymmentä vuotta ::)
Tuo vaan pisti silmään kun monella menee huomattavastikin lämpimämpää vettä kuin itsellä.
Tällähetkellä kun on plussalla, niin menovesi on 35 asteista. Ja talo on kumminkin vanha eikä mikään pullo. ???
No, patterit on kyllä lämpimiä alas asti kun venttiilit on täysin auki tai siis kokonaan pois :D
Samoin täällä. Yläkerta 100 m2 vesi-lattialämmöllä ja alakerrassa riittävän suuret patterit. Yleensä siinä 30-35 C on menoveden lämpö. Oumanni vääntää shunttia pelkän ulkoanturin ja veden lämmön perusteella.
-
Aivan perusperus Oumannilla mennään. Jo parikymmentä vuotta ::)
Tuo vaan pisti silmään kun monella menee huomattavastikin lämpimämpää vettä kuin itsellä.
Tällähetkellä kun on plussalla, niin menovesi on 35 asteista. Ja talo on kumminkin vanha eikä mikään pullo. ???
No, patterit on kyllä lämpimiä alas asti kun venttiilit on täysin auki tai siis kokonaan pois :D
Samoin täällä. Yläkerta 100 m2 vesi-lattialämmöllä ja alakerrassa riittävän suuret patterit. Yleensä siinä 30-35 C on menoveden lämpö. Oumanni vääntää shunttia pelkän ulkoanturin ja veden lämmön perusteella.
pattereille näyttää tarjoavan 37c ja lattiaan menee 26c. Vois varovasti tota patterien käyrää tiputtaa alemmas, mut vaarana et aukee termostaatit liikaa niin lähtee pumppu isommalle teholle. Ennemmin kuluttelen puita kun sähköä :)
-
Aivan perusperus Oumannilla mennään. Jo parikymmentä vuotta ::)
Tuo vaan pisti silmään kun monella menee huomattavastikin lämpimämpää vettä kuin itsellä.
Tällähetkellä kun on plussalla, niin menovesi on 35 asteista. Ja talo on kumminkin vanha eikä mikään pullo. ???
No, patterit on kyllä lämpimiä alas asti kun venttiilit on täysin auki tai siis kokonaan pois :D
Samoin täällä. Yläkerta 100 m2 vesi-lattialämmöllä ja alakerrassa riittävän suuret patterit. Yleensä siinä 30-35 C on menoveden lämpö. Oumanni vääntää shunttia pelkän ulkoanturin ja veden lämmön perusteella.
pattereille näyttää tarjoavan 37c ja lattiaan menee 26c. Vois varovasti tota patterien käyrää tiputtaa alemmas, mut vaarana et aukee termostaatit liikaa niin lähtee pumppu isommalle teholle. Ennemmin kuluttelen puita kun sähköä :)
Paljonkohan kiertovesipumpun käytön säädöllä on oikein sähköä säästettävissä, omakotitalo kokoluokassa :o
-
Aivan perusperus Oumannilla mennään. Jo parikymmentä vuotta ::)
Tuo vaan pisti silmään kun monella menee huomattavastikin lämpimämpää vettä kuin itsellä.
Tällähetkellä kun on plussalla, niin menovesi on 35 asteista. Ja talo on kumminkin vanha eikä mikään pullo. ???
No, patterit on kyllä lämpimiä alas asti kun venttiilit on täysin auki tai siis kokonaan pois :D
Samoin täällä. Yläkerta 100 m2 vesi-lattialämmöllä ja alakerrassa riittävän suuret patterit. Yleensä siinä 30-35 C on menoveden lämpö. Oumanni vääntää shunttia pelkän ulkoanturin ja veden lämmön perusteella.
pattereille näyttää tarjoavan 37c ja lattiaan menee 26c. Vois varovasti tota patterien käyrää tiputtaa alemmas, mut vaarana et aukee termostaatit liikaa niin lähtee pumppu isommalle teholle. Ennemmin kuluttelen puita kun sähköä :)
Paljonkohan kiertovesipumpun käytön säädöllä on oikein sähköä säästettävissä, omakotitalo kokoluokassa :o
Noista automaattisäätösistä isompi vie 7-34w/h ja pienempi 7-21w muistaakseni. (uudet mallit menee vielä pienemmällä)
Kattilan latauspumppuna on tommonen vanha malli niin siinä on kulutus 30/60/90w(käytellään pienimmällä asennolla), on pumppausteholtaan vastaava kun tuo 7-21w vievä alpha2.
eli kai öö jotain 40-170kwh vuosi välimaastossa niitten kulutus pyörii, laskekoot kuka tykkää tarkemmin.
-
Kun puulla lämmitätte, niin kuinka lämpimäksi lämmitätte varaajan ?
-
Kun puulla lämmitätte, niin kuinka lämpimäksi lämmitätte varaajan ?
Loppulämpö riippuu kulutuksesta ja alkutilanteesta, mutta eilen tärähti iltapesällisellä varaajan keskimittariin reilu 80 astetta. Olis voinu vielä lisätäkin puita, mutta näyttipä tuo lämpö riittäneen aamuun asti.
-
Aina keskusteltaessa varaajan latausasteesta, puhutaan mittareiden lukemasta. Tosiasia kuitenkin on, että varaajassa vesi on lämpötilan suhteen voimakkaasti kerrostunutta. 10-15 sentimetrin matkalla pystysuunassa veden lämpötila muuttuu 80 asteesta 40 asteseen. Jos siinä varaajan keskivaiheilla on mittari, niin lämmitysvaiheessa sen lukema nousee todella nopeasti 40-50 astetta, kun tuo 10-15 sentin vyöhyke siirtyy alaspäin. Siksi latausaste voi vaihdella paljonkin, riippuen siitä, miten lähellle alamittaria tuo lämmönmuuntumisvyöhyke on, sillä vasta latauksen ihan loppuvaiheessa alkaa alamittarin lukema nousta. Siinä keskimittarissa lukema ei siis muutu mihinkään sunntaan.
Meikäläisellä, kun kalvopaineastia on ylisuuri(150 litraa/varaaja 1 kuutio), niin vedän joskus kylmemmällä säällä varaajassa lämmöt päälle 90 asteen. Suuresta kalvopaisunnasta johtuen paine vielä lähellekään puoltatoista baaria.
-
Aina keskusteltaessa varaajan latausasteesta, puhutaan mittareiden lukemasta. Tosiasia kuitenkin on, että varaajassa vesi on lämpötilan suhteen voimakkaasti kerrostunutta. 10-15 sentimetrin matkalla pystysuunassa veden lämpötila muuttuu 80 asteesta 40 asteseen. Jos siinä varaajan keskivaiheilla on mittari, niin lämmitysvaiheessa sen lukema nousee todella nopeasti 40-50 astetta, kun tuo 10-15 sentin vyöhyke siirtyy alaspäin. Siksi latausaste voi vaihdella paljonkin, riippuen siitä, miten lähellle alamittaria tuo lämmönmuuntumisvyöhyke on, sillä vasta latauksen ihan loppuvaiheessa alkaa alamittarin lukema nousta. Siinä keskimittarissa lukema ei siis muutu mihinkään sunntaan.
Meikäläisellä, kun kalvopaineastia on ylisuuri(150 litraa/varaaja 1 kuutio), niin vedän joskus kylmemmällä säällä varaajassa lämmöt päälle 90 asteen. Suuresta kalvopaisunnasta johtuen paine vielä lähellekään puoltatoista baaria.
Juuri näin. Alamittaria en katsonut nyt, mutta yleensä se alkaa nousta vasta kun keskimittari on sadassa. Käyttövesikierukka on keskivaiheilla varaajaa, mutta sen lähtö keskimittaria ylempänä. Ja käyttövesi voi olla 60 vaikka keskimittarissa vasta 40. Sit se jossain vaiheessa nousee nopeasti.
-
80 korville alamittariin. Joskus tuossavaiheessa on vielä puita uunissa niin uuni jää sitten "torkkumaan" ja latauspumppu kierrättelee vesiä kunnes uuni on tyhjä. Meillä semmonen 3000l varaaja Polaric 35 kattilan perässä.
-
Kun oli takavuosina tuo oikeaoppinen varaajasysteemi, niin kyllä joskus kovimmalla pakkasella tuli iltasella ladattua pytyn lämmöt tappiin, eli likemmäs 100 astetta mittareihin. Muuten oli vaarassa kipinämikkovuoro jo hyvin varhain aamuyöllä :P
Nyt onkin jo helppoa. Kespesin jatkuvapaloisen puukattilan noin 90 asteen kattilavedestä shuntataan kanaaleihin n: 70 asteeseen ja siitä varaajiin. Lämpöä riittää.. :)
-
Semmoinen 95 astetta on loppulämpötavoitteena jokaisella lämmityskerralla. Tiiä sitten onko tuossa lämmön kerrostumisessa suuriakin eroja, mutta Jäspin 2400 l ovaalivaraajassa ainakin tuntuis vedet sekoittuvan hyvin lämmitettäessä. Kun lämmöt on yli 70 asteen, niin ylä- keski ja alalämmöt nousee tasaisesti jonnekin päälle 105 asteeseen, jossa lukemissa saattaa jo joku turvaventtiili aueta :D
Kalvopaisunta-astioissa on tilavuutta hieman nuukapuoleisesti, ainoastaan 250 litraa kahdess astiassa, mut ompahan tuo toiminut.
-
80 korville alamittariin. Joskus tuossavaiheessa on vielä puita uunissa niin uuni jää sitten "torkkumaan" ja latauspumppu kierrättelee vesiä kunnes uuni on tyhjä. Meillä semmonen 3000l varaaja Polaric 35 kattilan perässä.
Meilläkin 3000 litran varaaja. Mulla on mittari hajalla, mutta lämmitän siten, että varaajalta tulevan putken lämpötila näyttää seittämänkymmentä astetta mitattuna erillisellä mittarilla. En tiijä, että onko tämä oikea tapa.
-
Kun oli takavuosina tuo oikeaoppinen varaajasysteemi, niin kyllä joskus kovimmalla pakkasella tuli iltasella ladattua pytyn lämmöt tappiin, eli likemmäs 100 astetta mittareihin. Muuten oli vaarassa kipinämikkovuoro jo hyvin varhain aamuyöllä :P
Meikäläinen välttää tuon yön kipinävuoron sillä, että tekee tulet nukkumaanmennessä siinä 23 maissa illalla. Kyllä sillä pesällisellä pääsee kovallakin pakkasella puolellepäivin, sitten taas tulet kattilaan. Jos kunnon koivupuuta polttaa, niin puut syttyvät silloin vielä vanhoista kekäleistä, säästyvät tulitikut. :)
-
Ylä ja alalämpö meni yleensä yli 90, en tiedä mikä olis ollu oikea tapa, antaa enemmän pelivaraa seuraavaan sytytykseen.
-
Meillä on pieni halkokattila, minkä kylkeen on tehty reikä stokerille. Kattilan max lämpötila on säädetty talvella 60 asteen kieppeille, ei varaajaa, ja lämpö tulee tönölle navetan kautta kanaalia pitkin. Toistaiseksi on tarettu. Ouman Eh-800 säätää lämpöä talossa. Vakio käyrään olen lisännyt asteita tarpeen mukaan.
-
Meillä on pieni halkokattila, minkä kylkeen on tehty reikä stokerille. Kattilan max lämpötila on säädetty talvella 60 asteen kieppeille, ei varaajaa, ja lämpö tulee tönölle navetan kautta kanaalia pitkin. Toistaiseksi on tarettu. Ouman Eh-800 säätää lämpöä talossa. Vakio käyrään olen lisännyt asteita tarpeen mukaan.
Eli ollaan juuri siinä kaikkein syövyttävimmässä lämpötilassa :o 80o kattilaan lämmöksi!
-
Meillä on pieni halkokattila, minkä kylkeen on tehty reikä stokerille. Kattilan max lämpötila on säädetty talvella 60 asteen kieppeille, ei varaajaa, ja lämpö tulee tönölle navetan kautta kanaalia pitkin. Toistaiseksi on tarettu. Ouman Eh-800 säätää lämpöä talossa. Vakio käyrään olen lisännyt asteita tarpeen mukaan.
Eli ollaan juuri siinä kaikkein syövyttävimmässä lämpötilassa :o 80o kattilaan lämmöksi!
Juuri noin! Kattilat tykkää lämmöstä :) 80-90 c haarukkaan alkaa moni kattila vasta pelaamaan. Oikein matalilla lämpötiloilla ei edes pidemmänpäälle säästä mitään. Lämpö kokoajan kastepisteen alapuolella ::)
-
Ja mitä kuumempi on varaaja tai kattila, sitä parempi on lämminvesikierukan tuotto. Jollain 60 asteen lämpötilalla se lienee aika alhainen. Ja bakteerit viihtyvät myös paremmin lämminvesijärjestelmässä.
-
Tiedän että kylmänä kattilaa pidetään, mutta noilla säädöillä mennään. Kattila on sukulaisten vanha raato, enkä sitä juurikaan sääli. Toki harmittaa jos se pakkasilla poksahtais, mutta luulenpa että kestää vielä toiset 40 vuotta - tai sitten ei..
Kanaaliinkaan ei voine syöttää kuin 70 asteista.
Bakteerit ei liene ongelma kun lämmintä käyttövettä ei säiliöissä varastoida.
-
Lämpö kokoajan kastepisteen alapuolella ::)
Kastepisteen missä?
-
Lämpö kokoajan kastepisteen alapuolella ::)
Kastepisteen missä?
Poltossa syntyvät höyryt tiivistyy kattilan tulipinnoille.. Siinä toki polttoaineen kosteuspitoisuudellakin merkitystä.
-
EH-80 meilläkin säätää lämmitystä ja lisäksi on sellainen alle metrin mittainen "apu-ouman", joka käy kiertämässä vaivihkaa patteritermostaatit joko kiinni tai täysille. Sitten ihmetellään, mikä taas mättää, kun on niin kuuma tai kylmä mökissä...
Tuulikorjaus on itelläkin ollut toiveessa tähän systeemiin, kun sattuu tönö olemaan mäen päällä ja erityisesti, jos sattuu tuulemaan itä-koillisesta eli suoraa Siperiasta, niin viileä meinaa olla. En tosin ole jaksanut testailla, että saisko nuilla eri säätökäyrillä tätä tuulen vaikutusta poistettua.