Olis mielenkiintoista nähdä tuo vertailu (en tarkoita karvoihin liittyvää). Mistä se pieni ero johtuu - ja miten tuossa pärjäisi Mepun ylipainemallit poistopuolen imureilla?
Missäs noita on vertailtu (puolueettomasti)?

Antin tehtaalla omia yli ja alipaine kuivureita vertailtu.Että kyllä ne varmaan omiaan on melkopuolueettomasti vertaillu.Ja jos tulos on että samalla lämpötilalla kuivuu molemmat melkein samalla lailla niin ei siinä paljon propagandaa ole.

Lainaus

Olis mielenkiintoista nähdä tuo vertailu (en tarkoita karvoihin liittyvää). Mistä se pieni ero johtuu - ja miten tuossa pärjäisi Mepun ylipainemallit poistopuolen imureilla?
Missäs noita on vertailtu (puolueettomasti)?

Antin tehtaalla omia yli ja alipaine kuivureita vertailtu.Että kyllä ne varmaan omiaan on melkopuolueettomasti vertaillu.Ja jos tulos on että samalla lämpötilalla kuivuu molemmat melkein samalla lailla niin ei siinä paljon propagandaa ole.

 Erään tuotteen esittelyssä mainitaan sen kuivatuksesta alipaineella"alipainekuivurit perustuvat siihen,että riittävän alhaisessa paineessa vesi alkaa kiehua huoneenlämpötilassa"

 Toisaalta kyllä tuntien noiden peltiuunien kestävyyden niin hirvittäisi ajatella mitä tapahtuu kun siellä joku sauma repeää ja sieltä lähtee liekit kuivausilman joukkoon vaikka vaan sen verran että joku pölyhiukkanen syttyisi.

  Muuten tässä muistui mieleen erään kylämeijerin vierellä ollut saman osuuskunnan kuivuri joka meijerihommankin päätyttyä oli vielä kuivauskäytössä,meijerin höyrykattilasta johdettiin höyry radiaattoriin jonka kautta kennoa lämmitettiin.

 Tää systeemi pelasi myös alipaineella ja isännätolivat kyllä sitä mieltä että se oli nopeampi kuin tavanomaiset.

Terve, en ole ammattiviljelijä mutta viljankuivauksesta olen kohtalaisen kiinnostunut joten jatkan tätä aihetta hieman jos se sallittaneen.

Aivan ensiksi kysyn, että onko tähän aiheeeseen tullut mitään uutta ja mielenkiintoista?

Alipaineen etuhan on se, että viljassa oleva vesi höyrystyy alemmassa lämpötilassa jolloin viljaa ei tarvitse kuumentaa niin korkeaan lämpötilaan jotta haluttu kuivuusaste saavutetaan. Tällöin käytännössä sama kuivaus kapasiteetti saavutetaan vähemmällä lämmöntuonnilla ihan pelkästään jouleina mitattuna.

Itseäni kiinnostaisi kuulla, että miten tarkkaa seurantaa viljelijät pitävät syksyisin energiankulutuksesta kuivurilla (sekä lämpö että sähkö)?

Itseäni kiinnostaisi kuulla, että miten tarkkaa seurantaa viljelijät pitävät syksyisin energiankulutuksesta kuivurilla (sekä lämpö että sähkö)?

Jokainen litra ja kilowatti menee erillisen mittarin läpi, joten tiedossa on että energiaa kuluu paljon. Alipaineisessa ylipainekuivurissa

Joo se on se kirous, että sitä palaa paljon. Kiinnostaisi tietää, että kuinka moni viljelijä inventoi säililöt ja laskee kulutukset kuivattuja viljatonneja kohden? Näissä kun on kohtuullisia heittoja vuosikohtaisesti ja kertovat yhtä jos toistakin mielenkiintoista omasta laitteistosta tai sen käyttötavasta. Käsittääkseni kaikki tiedot tätä varten pitäisi olla joka vuosi helposti saatavilla.

Jos sattuu olemaan niin, että öljy on ylivuotista niin kulutukseen pääsee kiinni inventoimalla säiliön aloituksessa ja lopussa. SFS 2733 standardin mukaisille makaaville lieriösäiliöille pitäisi löytyä pintatilavuus taulukkoja kätevästi netistä.

Mikä on muuten parhaiten taipuva käyttösuure kun puhutaan kuivatusta viljasta, tonni vai hehtolitra vai kuutio?

----

Lisäys:

Jos tilanne on sellainen, että keskitettyä ilmaistatietokantaa viljelijöiden kuivureiden energian käytöttömääristä ja kuivatusmääristä ei ole niin olisin kiinnostunut sellaisen perustamiseen. Tiedonlähteenä olemista parhaiten palvelee vahvistettavissa olevat kulutusluvut nimenomaan viljan kuivauksesta, joten puimureiden sekä traktroiden moottoreissa palavat MPÖ:t pitää pystyä erottamaan luotettavasti kuivaukseen käytettävästi polttoaineesta. Eli jos joku haluaa omia lukujaan luovuttaa tähän käyttöön niin ottakaa yhteyttä vaikka yksityisviestillä tai sähköpostilla kuivaajaseuranta@sci.fi.

Yhdeksän vuoden kokemuksella alipaine kuivuri. Tehokas kuivaus korkealla lämpötilalla,Pölytön kuivaamorakennus,Ei tarvitse pohjaimuria, elevaattori pysyy puhtaana. Tyytyväinen olen ollut.

Mikä on muuten parhaiten taipuva käyttösuure kun puhutaan kuivatusta viljasta, tonni vai hehtolitra vai kuutio?

Lisäys:

Jos tilanne on sellainen, että keskitettyä ilmaistatietokantaa viljelijöiden kuivureiden energian käytöttömääristä ja kuivatusmääristä ei ole niin olisin kiinnostunut sellaisen perustamiseen.

Eli jos joku haluaa omia lukujaan luovuttaa tähän käyttöön niin ottakaa yhteyttä vaikka yksityisviestillä tai sähköpostilla kuivaajaseuranta@sci.fi.

Perinteisesti puhutaan hehtolitroista, mutta nykyään viljelijätkin ymmärtävät kuutiometrit. Kuivauksen aikana niin kuutiometrin kuin tonnitkin vähentyvät. Viljan satotasot ilmoitetaan lajikekokeissa 15% (veden massa/tuoreen viljan massa) kosteudessa, mutta kauppa vastaanottaa enenitään 14% viljaa.

Jos olet syvällisemmin kiinnostunut viljan kuivaukseen vaikuttavista asioista, kannattaa aluksi omaksua tämä teos:

http://www.energia-akatemia.fi/attachments/article/59/Maatilakuivurit.pdf

On hieman vissimpää tietoa kuin markkinamiesten esitteissä. Kirjoittajat luultavasti vastaavat mielellään erityisesti vaikeisiin kysymyksiin, miel. sähköpostilla.

Heidän kauttaan löytyy myös Matlabilla toimiva laskuri, jolla pystyy tarkistamaan yksittäisen parametrin muutoksen vaikutuksen kuivauksen energiankulutukseen. Löytyy sieltä muitakin asiantuntijoita:
http://www.energia-akatemia.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=43&Itemid=48

Ihan ilman energiaa ei silti kannata kuivata viljaa.

Käy laitteitten päälle.

 

Perinteisesti puhutaan hehtolitroista, mutta nykyään viljelijätkin ymmärtävät kuutiometrit. Kuivauksen aikana niin kuutiometrin kuin tonnitkin vähentyvät. Viljan satotasot ilmoitetaan lajikekokeissa 15% (veden massa/tuoreen viljan massa) kosteudessa, mutta kauppa vastaanottaa enenitään 14% viljaa.

Kiitos, tämä oli hyvä tieto!

Jos olet syvällisemmin kiinnostunut viljan kuivaukseen vaikuttavista asioista, kannattaa aluksi omaksua tämä teos:

http://www.energia-akatemia.fi/attachments/article/59/Maatilakuivurit.pdf

On hieman vissimpää tietoa kuin markkinamiesten esitteissä. Kirjoittajat luultavasti vastaavat mielellään erityisesti vaikeisiin kysymyksiin, miel. sähköpostilla.

Kiitos vinkistä. Ko. teoksessa on ihan mukavasti selitetty klassisen fysiikan osa-alueet niinkuin ne on, samoin kuin erinäiset käytännön asiat. Termodynamiikan osalta teos on reippaasti puutteelinen, koska lämmönvapautuminen polttoaineesta on sivuutettu läheskokonaan ja säteilylämmönsiirron merkitys prosessin hyötysuhteelle unohdettu, kuten kotimaisissa teoksissa yleensä on tapana. Lämpösäteilystä erillinen kappale 8.3 on kuitenkin ihan paikallaan, vaikkakin käsittelee säteilylämmön merkitystä lähinnä teorian ja lämpöhäviöiden kannalta, eikä niinkään lämmönsiirtymisen hyötysuhteen kannalta joka olisi se oleellisin lähestymistapa ko. ilmiöön.  Tästä huolimatta suosittelen ko. teoksen lukemista ajatuksella.

Lainaus käyttäjältä: tvu-9550 - 12.11.10 - klo:07:20

Lainaus

Olis mielenkiintoista nähdä tuo vertailu (en tarkoita karvoihin liittyvää). Mistä se pieni ero johtuu - ja miten tuossa pärjäisi Mepun ylipainemallit poistopuolen imureilla?
Missäs noita on vertailtu (puolueettomasti)?

Antin tehtaalla omia yli ja alipaine kuivureita vertailtu.Että kyllä ne varmaan omiaan on melkopuolueettomasti vertaillu.Ja jos tulos on että samalla lämpötilalla kuivuu molemmat melkein samalla lailla niin ei siinä paljon propagandaa ole.

 Erään tuotteen esittelyssä mainitaan sen kuivatuksesta alipaineella"alipainekuivurit perustuvat siihen,että riittävän alhaisessa paineessa vesi alkaa kiehua huoneenlämpötilassa"

 Toisaalta kyllä tuntien noiden peltiuunien kestävyyden niin hirvittäisi ajatella mitä tapahtuu kun siellä joku sauma repeää ja sieltä lähtee liekit kuivausilman joukkoon vaikka vaan sen verran että joku pölyhiukkanen syttyisi.

  Muuten tässä muistui mieleen erään kylämeijerin vierellä ollut saman osuuskunnan kuivuri joka meijerihommankin päätyttyä oli vielä kuivauskäytössä,meijerin höyrykattilasta johdettiin höyry radiaattoriin jonka kautta kennoa lämmitettiin.

 Tää systeemi pelasi myös alipaineella ja isännätolivat kyllä sitä mieltä että se oli nopeampi kuin tavanomaiset.

Noi radiaattorikuivurit vois yleistyy. Joka tapauksessa puu, hake ,aurinko tai muu lämmöntuottaja tulee kuivauksiin mukaan haluuttiin tai ei . Öljy on kallista ja loppuu joskus .

Lainaus käyttäjältä: iskra - 12.11.10 - klo:09:02

Lainaus käyttäjältä: tvu-9550 - 12.11.10 - klo:07:20

Lainaus

Olis mielenkiintoista nähdä tuo vertailu (en tarkoita karvoihin liittyvää). Mistä se pieni ero johtuu - ja miten tuossa pärjäisi Mepun ylipainemallit poistopuolen imureilla?
Missäs noita on vertailtu (puolueettomasti)?

Antin tehtaalla omia yli ja alipaine kuivureita vertailtu.Että kyllä ne varmaan omiaan on melkopuolueettomasti vertaillu.Ja jos tulos on että samalla lämpötilalla kuivuu molemmat melkein samalla lailla niin ei siinä paljon propagandaa ole.

 Erään tuotteen esittelyssä mainitaan sen kuivatuksesta alipaineella"alipainekuivurit perustuvat siihen,että riittävän alhaisessa paineessa vesi alkaa kiehua huoneenlämpötilassa"

 Toisaalta kyllä tuntien noiden peltiuunien kestävyyden niin hirvittäisi ajatella mitä tapahtuu kun siellä joku sauma repeää ja sieltä lähtee liekit kuivausilman joukkoon vaikka vaan sen verran että joku pölyhiukkanen syttyisi.

  Muuten tässä muistui mieleen erään kylämeijerin vierellä ollut saman osuuskunnan kuivuri joka meijerihommankin päätyttyä oli vielä kuivauskäytössä,meijerin höyrykattilasta johdettiin höyry radiaattoriin jonka kautta kennoa lämmitettiin.

 Tää systeemi pelasi myös alipaineella ja isännätolivat kyllä sitä mieltä että se oli nopeampi kuin tavanomaiset.

Noi radiaattorikuivurit vois yleistyy. Joka tapauksessa puu, hake ,aurinko tai muu lämmöntuottaja tulee kuivauksiin mukaan haluuttiin tai ei . Öljy on kallista ja loppuu joskus .

Voisiko hyvän kuutamon energialla kuivata viljaa 

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 24.05.12 - klo:18:15

Lainaus käyttäjältä: iskra - 12.11.10 - klo:09:02

Lainaus käyttäjältä: tvu-9550 - 12.11.10 - klo:07:20

Lainaus

Olis mielenkiintoista nähdä tuo vertailu (en tarkoita karvoihin liittyvää). Mistä se pieni ero johtuu - ja miten tuossa pärjäisi Mepun ylipainemallit poistopuolen imureilla?
Missäs noita on vertailtu (puolueettomasti)?

Antin tehtaalla omia yli ja alipaine kuivureita vertailtu.Että kyllä ne varmaan omiaan on melkopuolueettomasti vertaillu.Ja jos tulos on että samalla lämpötilalla kuivuu molemmat melkein samalla lailla niin ei siinä paljon propagandaa ole.

 Erään tuotteen esittelyssä mainitaan sen kuivatuksesta alipaineella"alipainekuivurit perustuvat siihen,että riittävän alhaisessa paineessa vesi alkaa kiehua huoneenlämpötilassa"

 Toisaalta kyllä tuntien noiden peltiuunien kestävyyden niin hirvittäisi ajatella mitä tapahtuu kun siellä joku sauma repeää ja sieltä lähtee liekit kuivausilman joukkoon vaikka vaan sen verran että joku pölyhiukkanen syttyisi.

  Muuten tässä muistui mieleen erään kylämeijerin vierellä ollut saman osuuskunnan kuivuri joka meijerihommankin päätyttyä oli vielä kuivauskäytössä,meijerin höyrykattilasta johdettiin höyry radiaattoriin jonka kautta kennoa lämmitettiin.

 Tää systeemi pelasi myös alipaineella ja isännätolivat kyllä sitä mieltä että se oli nopeampi kuin tavanomaiset.

Noi radiaattorikuivurit vois yleistyy. Joka tapauksessa puu, hake ,aurinko tai muu lämmöntuottaja tulee kuivauksiin mukaan haluuttiin tai ei . Öljy on kallista ja loppuu joskus .

Voisiko hyvän kuutamon energialla kuivata viljaa 

Vallan mainiosti .







 

  Tässä poikasena hoitamassani kaapistossa se jäähdytysilma esilämmitti sen kuivausilman ennen sitä radikkaa..
 Joku viksu vois laskea kuinka paljon jostain 2-300 hl.n kuivurissa puhalletaan jäähdytysvaiheessa kalliilla öljyllä nostettua lämpötilaa pois siitä satsista harakoille,verrattuna siihen että se imettäisiin sen kuivattavan puoliskon ilman lämmitykseen..
  Sen jälkeen kun se kuiva satsi on jäähtynyt sen voi tyhjentää ja täyttää sillä aikaa kun toinen kuivuu,,

Termodynamiikan osalta teos on reippaasti puutteelinen, koska lämmönvapautuminen polttoaineesta on sivuutettu läheskokonaan ja säteilylämmönsiirron merkitys prosessin hyötysuhteelle unohdettu, kuten kotimaisissa teoksissa yleensä on tapana. Lämpösäteilystä erillinen kappale 8.3 on kuitenkin ihan paikallaan, vaikkakin käsittelee säteilylämmön merkitystä lähinnä teorian ja lämpöhäviöiden kannalta, eikä niinkään lämmönsiirtymisen hyötysuhteen kannalta joka olisi se oleellisin lähestymistapa ko. ilmiöön.  Tästä huolimatta suosittelen ko. teoksen lukemista ajatuksella.

Missä vaiheessa prosessia pidät säteilylämmönsiirtoa oleellisena komponenttina?

TKK:n termodytnamiikan professori piti viljankuivaamoa esimerkkinä huonosta prosessista. Eli helppoja parannuskohteita löytyy. Toiminnan sesonkiluonteisuus vaan rajaa budjettia aika pahasti.

Hakkeelle on kehitetty aika nokkela kuivaus:

http://www.ccm-power.fi/index.php?name=Content&nodeIDX=64&parentIDX=1&rootIDX=0

Toteutuksessa pientä hiomista:

http://www.oulunkaari.com/tiedostot/Uusiutuvaenergia/Poyry%2001122009.pdf

Viljalle on hieman hankala soveltaa tuollaista jatkuvatoimista prosessia kun loppukosteudelle on niin kapea optimi.

Missä vaiheessa prosessia pidät säteilylämmönsiirtoa oleellisena komponenttina?

Välittömästi energian polttoaineesta vapauduttuaan aina siihen hetkeen kun kuivausilma poistuu koneesta. Palamisessahan lämpösäteily onkin lähes poikeuksetta niin sanotusti dominoiva lämmönsiirtymismuoto, mutta kokonais intesiteetti määräytyy vahvasti liekin lämpötilan ja polttoaineen kemiallisten ominaisuuksien mukaan. Vesi absorboi lämpösäteilyä hyvin voimakkaasti, joten lähes kaikki vedelle tiensä löytävä säteily siirtyy veteen. Konvektionaaliset häviöt jää tällöin hyvin pieneksi.

Silmään pistävää kuivureissa on se, että eristykset ovat yleensä aivan retuperällä ja kuten Iskra vähän ylempänä kommentoi niin sitä lämpöä haaskataan harakoille vaikka sillä hyvin yksinkertaisin parannuksin pystyisi lämmittämään polttimen ottamaa ilmaa. (Olettamuksena on siis että se kostea kuumailma lykätään suoraan pihalle?)

Energia-akatemian sivuilla oli laskuri, jolla pystyi laskemaan arvioita siitä miten paljon mikäkin työvaihe peltoviljelyssä ottaa energiaa. Ko. laskurin perusarvoilla päädyin tulokseen, että kuivurissa hyödyksi saadaan n. 45 - 50 % energiasta. Kyseessä oli 20% kosteudessa puitu vehnä, josta yhdellä litralla polttoöljyä sai höyrystetty n. 6,6 kg vettä. Oletetaan, että tuo 50% pitää paikkansa niin petraamalla sen 10%-yksikköä ylemmäs säästää 20%:a polttoaineen kulutuksessa.