Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: tvu-9550 - 04.11.10 - klo:10:37
-
Eli mitkä ovat kumpienkin kuivaus koneistojen hyvät ja huonot puolet?Täytyisi valita jompi kumpi mutta kyllä toi alipaineinen houkuttelee enemmän.Eli siis mitä huonoa alipaineisessa on ylipaineiseen verrattuna? ???
-
Alipainekuivuri on muoti-ilmiö erityisesti protkoparoneilla.
;D
-
Joko ylipaineuunilla saa porottaa 120 asteella?
-
Joko ylipaineuunilla saa porottaa 120 asteella?
Tottakai. Ei vain saa jäädä kiinni.. ;D
-
Joko ylipaineuunilla saa porottaa 120 asteella?
Keskieuroopassa oli ainakin 30-luvulla kuivureita jotka toimivatkin ainoastaan alipaineella.
Olen joskus hamassa nuoruudessa ollut hoitamassa Suomen Puhallintehtaan tekemää 2-kammioista(toinen jäähtyi samalla kun toinen lämpesi)vesilämmitteistä kuivuria joka pelasi myös alipaineella ja se pudotti kosteutta kyllä sen % tunnissa,tuntuu että nää nykyset ylipaineiset eivät kyllä pysty siihen..
-
Olin Antilla töissä silloin kun toi alipaine hommaa alkoivat kehittelemään . Kysyin joltakin etteikö alipaineesta luovuttu aikoinaan palavaarallisuuden vuoksi . Näin tämä asia olikin silloin mutta nykyisellään pannut kestää paremmin eikä tuota vaaraa enää ole ja saa sitä vieläkin pienennettyä .
Kyllä niitä viljapaikkoihinkin meni . ;)
-
Alipainekuivuri on muoti-ilmiö erityisesti protkoparoneilla.
;D
Täppäreitä kun kuuntelee, niin eihän muulla keinolla oikein saa viljaa ollenkaan kuivaksi. :D
Nyt kun kuivurinpannua tässä etsiskelen, niin hyväkuntoinen käytetty on vaan se valinta.
En aio maksaa lähemmäs 15 000 euroa ohutpeltikasasta. Kotimaista laatutyötä.
Löytyykö käytettyä 300-400 kilowatin pannua nurkista?
:) :)
-
Tuo kuivaus on muotiasia kuten äestys. Äkeessä piti milloin olla pyörät,milloin varpajyrä,jossain vaiheessa jalakset ::)
Kuivaus soutaa huoppaa samaan malliin,kuuma-ja kylmäilma siinä kymysys,hapotus vai pierutiivis,nyt vielä siilopuhallinsekoittaja :D Rahaa palaa prleesti,mutta mitä sillä on väliä :o ::) ::) :P
-
Täppäreitä kun kuuntelee, niin eihän muulla keinolla oikein saa viljaa ollenkaan kuivaksi.
Nyt kun kuivurinpannua tässä etsiskelen, niin hyväkuntoinen käytetty on vaan se valinta.
En aio maksaa lähemmäs 15 000 euroa ohutpeltikasasta. Kotimaista laatutyötä.
Löytyykö käytettyä 300-400 kilowatin pannua nurkista?
Onko uusi pannu noin kallis mitä noita omia tarjouksia koko koneistosta katselee 200kw alipainepannun hinta on 6000e alv 0% mutta se on eri asia tossa koko koneistossa,hintaa on sitten jossain muualla enemmän.Alipainekuivuri on muoti-ilmiö erityisesti protkoparoneilla.
Antillahan se on aivan sama ottaako ylipaine vai alipaine uunin.Mepulla on 1500e kalliimpi toi ylialipaineuuni kun pelkkä ylipaineuuni.Olin Antilla töissä silloin kun toi alipaine hommaa alkoivat kehittelemään . Kysyin joltakin etteikö alipaineesta luovuttu aikoinaan palavaarallisuuden vuoksi . Näin tämä asia olikin silloin mutta nykyisellään pannut kestää paremmin eikä tuota vaaraa enää ole ja saa sitä vieläkin pienennettyä .
Kyllä niitä viljapaikkoihinkin meni
Mepulla taas on toi ylialipaine homma kun ei pala niin helposti kun pelkkä alipaine kuivuri.eikä ne antinkaan pannut maailman tappiin kestä ;D
-
Tietty se voi olla muotiasiakin jos osalla on alipaine kuivuri ja osalla ei . Laittakaa täysi kossu pullo pöydälle korkki auki , koittakaa sitten puhaltaa tai imeä se tyhjäksi . Kumpi on nopeampaa ? Voi olla lämmön lisäksi tuossakin kohtuullinen ero alipainekuivurin eroksi
-
Tietty se voi olla muotiasiakin jos osalla on alipaine kuivuri ja osalla ei . Laittakaa täysi kossu pullo pöydälle korkki auki , koittakaa sitten puhaltaa tai imeä se tyhjäksi . Kumpi on nopeampaa ? Voi olla lämmön lisäksi tuossakin kohtuullinen ero alipainekuivurin eroksi
Näin juuri,siinä vakuumissahan se kosteus irtoaa juvästäkin helpommin kuin paineessa.
Tää on nyt taas yks juttu mikä on keksitty uudestaan..
-
Peseppä hiukset.
Puhalla hiustenkuivaajalla puolen metrin päästä pehkoasi huoneenlämpöisellä ilmalla.
Käännä hiustenkuivaaja toisinpäin ja ime hiustenkuivaajalla puolen
metrin päästä pehkoasi.
Kumpi menetelmä kuivaa hiuksesi nopeammin?
-
Onko 120 asteen lämpötilasta hyötyä missään muualla kuin rehuviljankuivauksessa? Siemenvilja, mallasohra jne. vaatii kuitenkin matalampaa kuivauslämpöä, jos meinaa itävyyden säilyttää. Tästäkin tosin tarvittaisiin uudempaa tutkimusta, jottei mennä vanhojen käsitysten varassa eteenpäin.
Alipaineisella pidän kuivurin pölyttömyyttä erittäin hyvänä asiana. Tää nyt voi olla mutua, mutta luulisin vajaiden erien kuivaamisen olevan myös kätevämpää.
Oikeata vastausta on vaikea antaa.
-
nyt voi olla mutua, mutta luulisin vajaiden erien kuivaamisen olevan myös kätevämpää.
Mitä tarkoitit kai se on aina yhtä "vaikeaa"?
Onko ylipaine ja alipaine kuivurilla mitään eroa kuivauksessa jos kuvataan molemmilla 100 asteessa??Onko mitään tutkittua tietoa??
-
Ylipaineella menee ilmaa helposti jyväkerroksen läpi tyhjiin kennoihin. Kuvittelen, että alipaine melkeinpä imisi sitäkin kautta ilmaa. Tuntuisi vaan fiksummalta. Kuten sanoin, voi olla ihan kuvitteluakin. Tarvisi nyt kuulla käyttäjäkokemuksia. Haloo?
-
Peseppä hiukset.
Puhalla hiustenkuivaajalla puolen metrin päästä pehkoasi huoneenlämpöisellä ilmalla.
Käännä hiustenkuivaaja toisinpäin ja ime hiustenkuivaajalla puolen
metrin päästä pehkoasi.
Kumpi menetelmä kuivaa hiuksesi nopeammin?
Höh,eihän se alipainekuivurissa ole se uuni siellä poistopuolella jos hiustenkuivaajaan vertaa,föönissähän on niitä vastuksia jotka lämmittävät sitä puhallusilmaa..
Ja siitä lämpötilasta,eihän se kuivausILMAN lämpötila vaan seVILJAN lämpötila on se joka voi viedä sen itävyydenkin. Ennenvanhaanhan ei kierrätetty viljaa kuivureissa,silloinhan sen viljankin lämpö nousi liian korkealle että itävyydet menivät.
Kyllä minun mielestäni on varmasti hyvä systeemi vaikka itsellä ei ole eikä taida tullakkaan mutta kun muistelee sitä 60-luvun alipaine-vesiradiaattorisysteemiä ja sen kuivatusnopeutta niin kyllä nää nykyiset ylipainehauduttimet jäävät kyllä paljon jälken niin nopeudessa kun energiankulutuksessakin..
-
Kyllä minun mielestäni on varmasti hyvä systeemi vaikka itsellä ei ole eikä taida tullakkaan mutta kun muistelee sitä 60-luvun alipaine-vesiradiaattorisysteemiä ja sen kuivatusnopeutta niin kyllä nää nykyiset ylipainehauduttimet jäävät kyllä paljon jälken niin nopeudessa kun energiankulutuksessakin..
Katselin tossa vanhaa jaakon esitettä jossa oli lavakuivurin kuivaustehona 2000kgviljaa 4%kosteutta tunnissa.Taitaa jäädä alipainekuivurit vielä aika kauas tosta?Tietenkin riippuu kyllä siitä paljonko öljyä polttaa ;D
-
Kyllä minun mielestäni on varmasti hyvä systeemi vaikka itsellä ei ole eikä taida tullakkaan mutta kun muistelee sitä 60-luvun alipaine-vesiradiaattorisysteemiä ja sen kuivatusnopeutta niin kyllä nää nykyiset ylipainehauduttimet jäävät kyllä paljon jälken niin nopeudessa kun energiankulutuksessakin..
Katselin tossa vanhaa jaakon esitettä jossa oli lavakuivurin kuivaustehona 2000kgviljaa 4%kosteutta tunnissa.Taitaa jäädä alipainekuivurit vielä aika kauas tosta?Tietenkin riippuu kyllä siitä paljonko öljyä polttaa ;D
Alipaineesssa/harvassa ilmassahan vesi höyrystyy matalammassa lämpötilassa,eiks se jossain Andien huipulla kiehu jo jossain 8 kympissä..
-
Tässähän se juju on, ainakin valmistajan mukaan.
Pienempi kuivausilman lämpötila säästää öljyä.
-
Tietty se voi olla muotiasiakin jos osalla on alipaine kuivuri ja osalla ei . Laittakaa täysi kossu pullo pöydälle korkki auki , koittakaa sitten puhaltaa tai imeä se tyhjäksi . Kumpi on nopeampaa ? Voi olla lämmön lisäksi tuossakin kohtuullinen ero alipainekuivurin eroksi
Pillillä imien toi eka pullo tyhjeni tosi nopeaan, hik hei!
Toineen phullo kyllä ei khyllä puhalthamalla tyhjeene, kaadetaan
suorhaan kurkhuun näääs, ja unohdethaan kokoh hviljan khuivatush
thältä illaltha.
-
Verratkaa poltettua öljymäärää, haihdutettuun vesimäärään?Sama asia. Kun ajatte autolla 1000 km 80km/tunnissa tai 1000km 120km/ tunnissa kumassa menee matkaan enenpi polttoainetta , matka kyllä joutuu. Alipaineessa on isonmat sähkömoottorit.
-
poltettua öljymäärää, haihdutettuun vesimäärään?Sama asia. Kun ajatte autolla 1000 km 80km/tunnissa tai 1000km 120km/ tunnissa kumassa menee matkaan enenpi polttoainetta , matka kyllä joutuu. Alipaineessa on isonmat sähkömoottorit.
antilla on kyllä saman kokoiset sähkömoottorit oli kyseessä ali tai ylipaine pannu.Ja alipaine pannulla jätetään pohjaimuri pois eli vähemmän moottoritehoa.
-
antilla on kyllä saman kokoiset sähkömoottorit oli kyseessä ali tai ylipaine pannu.
***Olisko tosta tilanteesta vertailutietoa? Vrt sama laitteisto yli- tai alipaineisena?
-
antilla on kyllä saman kokoiset sähkömoottorit oli kyseessä ali tai ylipaine pannu.
***Olisko tosta tilanteesta vertailutietoa? Vrt sama laitteisto yli- tai alipaineisena?
Olis ;Dhttp://www.digipaper.fi/agrimarket/19795/ (http://www.digipaper.fi/agrimarket/19795/) sivulla 10 on vacboost ja hipress uunien tekniset tiedot.samat moottorit kummassakin ja vacboostista jää toi pohjaimuri pois eihän se tietenkään ole kuin 0.75kw mutta vähemmän on kumminkin.Sitä en tiedä kumpi moottori joutuu ahtaammalle ali vai ylipaine. ???
-
antilla on kyllä saman kokoiset sähkömoottorit oli kyseessä ali tai ylipaine pannu.
***Olisko tosta tilanteesta vertailutietoa? Vrt sama laitteisto yli- tai alipaineisena?
Olis ;Dhttp://www.digipaper.fi/agrimarket/19795/ (http://www.digipaper.fi/agrimarket/19795/) sivulla 10 on vacboost ja hipress uunien tekniset tiedot.samat moottorit kummassakin ja vacboostista jää toi pohjaimuri pois eihän se tietenkään ole kuin 0.75kw mutta vähemmän on kumminkin.Sitä en tiedä kumpi moottori joutuu ahtaammalle ali vai ylipaine. ???
YLIPAINE!
-
antilla on kyllä saman kokoiset sähkömoottorit oli kyseessä ali tai ylipaine pannu.
***Olisko tosta tilanteesta vertailutietoa? Vrt sama laitteisto yli- tai alipaineisena?
Olis ;Dhttp://www.digipaper.fi/agrimarket/19795/ (http://www.digipaper.fi/agrimarket/19795/) sivulla 10 on vacboost ja hipress uunien tekniset tiedot.samat moottorit kummassakin ja vacboostista jää toi pohjaimuri pois eihän se tietenkään ole kuin 0.75kw mutta vähemmän on kumminkin.Sitä en tiedä kumpi moottori joutuu ahtaammalle ali vai ylipaine. ???
Joomutsiis kummalla noist menee minkäkin verran öljyä jos saman kosteuden omaavaa viljaa kuivataan esim. 12%:in.
?
-
joo sama kiinnostais itseäkin mutta ei taida kukaan tietää? ???
-
joo sama kiinnostais itseäkin mutta ei taida kukaan tietää? ???
En ole kyllä lainkaan perillä näistä nykyisistä alipainejutuista mutta kyllähän alipaineessa vilja kuivuu paremmin,esim.lavakuivurissakin kosteus siirtyy ylipainesysteemissä ensiksi sinne viljakerroksen yläpintaan ja jos puhallustehoja lämpö riittää niin lähteehän se siltä lopuksi ilmaankin.
silloin josse olisi alipaineisena niin kaikki se kosteus mikä sieltä irtoaa lähtisi sitä mukaa uloskin.
Se systeemi jota hoidin aikoinaan oli kahdella kennolla,kun eka kenno tuli kuivaksi käännettiin se jäähtymäänja se lämmennyt jäähdytysilma kulki vesiradiaattorin läpi lisää lämmenneenä kuivattamaan sitä toista kennoa,ja kun se eka satsi oli jäähtynyt sai sen satsin vaihdettua seuraavaan sillä aikaa kun se toka kuivui .
Sitten taas senkin kuivuttua ilmaohjausluukut käännettiin taas toisinpäin,siinä käytettiin tuo jäähdytysilmakin hyväksi eikä puhallettu syysilmaa lämmittämään.
No,löpöähän ei siinä kulunut yhtään ,oli iso halkokattila joka lämmitti sen veden mikä siellä radikassa kiersi,sai olla vaan tarkkana ettei päästänyt sitä kattilaa kiehumaan ,siitä seurasi niitä ilmavaiivoja sinne putkistoon.
Nykyisillä automatiikkavehkeillä sen saisi varmaan pelaamaan melko hyvin,kaikki ilmanohjaukset ja kattilanhallinat olisi sitten kyse öljy-tai hakekattilasta,se pannuhan on tuossa systeemissä tulilla kaiken aikaa kuivatuksen kestäessä
-
No niin asiasta tuli otettua selvää ei ole kuin kyrvän karvan verran parempi kuivaus teho samalla lämpötilalla!Tämä on tutkittua tietoa!Että ei sillä alipaine kuivurilla rikastuun pääse verrattuna ylipainekuivuriin se on täytyny tapahtua ennen ostamista ;D
-
No niin asiasta tuli otettua selvää ei ole kuin kyrvän karvan verran parempi kuivaus teho samalla lämpötilalla!Tämä on tutkittua tietoa!Että ei sillä alipaine kuivurilla rikastuun pääse verrattuna ylipainekuivuriin se on täytyny tapahtua ennen ostamista ;D
Olis mielenkiintoista nähdä tuo vertailu (en tarkoita karvoihin liittyvää). Mistä se pieni ero johtuu - ja miten tuossa pärjäisi Mepun ylipainemallit poistopuolen imureilla?
Missäs noita on vertailtu (puolueettomasti)?
-
Olis mielenkiintoista nähdä tuo vertailu (en tarkoita karvoihin liittyvää). Mistä se pieni ero johtuu - ja miten tuossa pärjäisi Mepun ylipainemallit poistopuolen imureilla?
Missäs noita on vertailtu (puolueettomasti)?
Antin tehtaalla omia yli ja alipaine kuivureita vertailtu.Että kyllä ne varmaan omiaan on melkopuolueettomasti vertaillu.Ja jos tulos on että samalla lämpötilalla kuivuu molemmat melkein samalla lailla niin ei siinä paljon propagandaa ole.
-
Olis mielenkiintoista nähdä tuo vertailu (en tarkoita karvoihin liittyvää). Mistä se pieni ero johtuu - ja miten tuossa pärjäisi Mepun ylipainemallit poistopuolen imureilla?
Missäs noita on vertailtu (puolueettomasti)?
Antin tehtaalla omia yli ja alipaine kuivureita vertailtu.Että kyllä ne varmaan omiaan on melkopuolueettomasti vertaillu.Ja jos tulos on että samalla lämpötilalla kuivuu molemmat melkein samalla lailla niin ei siinä paljon propagandaa ole.
Erään tuotteen esittelyssä mainitaan sen kuivatuksesta alipaineella"alipainekuivurit perustuvat siihen,että riittävän alhaisessa paineessa vesi alkaa kiehua huoneenlämpötilassa"
Toisaalta kyllä tuntien noiden peltiuunien kestävyyden niin hirvittäisi ajatella mitä tapahtuu kun siellä joku sauma repeää ja sieltä lähtee liekit kuivausilman joukkoon vaikka vaan sen verran että joku pölyhiukkanen syttyisi.
Muuten tässä muistui mieleen erään kylämeijerin vierellä ollut saman osuuskunnan kuivuri joka meijerihommankin päätyttyä oli vielä kuivauskäytössä,meijerin höyrykattilasta johdettiin höyry radiaattoriin jonka kautta kennoa lämmitettiin.
Tää systeemi pelasi myös alipaineella ja isännätolivat kyllä sitä mieltä että se oli nopeampi kuin tavanomaiset.
-
Terve, en ole ammattiviljelijä mutta viljankuivauksesta olen kohtalaisen kiinnostunut joten jatkan tätä aihetta hieman jos se sallittaneen.
Aivan ensiksi kysyn, että onko tähän aiheeeseen tullut mitään uutta ja mielenkiintoista?
Alipaineen etuhan on se, että viljassa oleva vesi höyrystyy alemmassa lämpötilassa jolloin viljaa ei tarvitse kuumentaa niin korkeaan lämpötilaan jotta haluttu kuivuusaste saavutetaan. Tällöin käytännössä sama kuivaus kapasiteetti saavutetaan vähemmällä lämmöntuonnilla ihan pelkästään jouleina mitattuna.
Itseäni kiinnostaisi kuulla, että miten tarkkaa seurantaa viljelijät pitävät syksyisin energiankulutuksesta kuivurilla (sekä lämpö että sähkö)?
-
Itseäni kiinnostaisi kuulla, että miten tarkkaa seurantaa viljelijät pitävät syksyisin energiankulutuksesta kuivurilla (sekä lämpö että sähkö)?
Jokainen litra ja kilowatti menee erillisen mittarin läpi, joten tiedossa on että energiaa kuluu paljon. Alipaineisessa ylipainekuivurissa :)
-
Joo se on se kirous, että sitä palaa paljon. Kiinnostaisi tietää, että kuinka moni viljelijä inventoi säililöt ja laskee kulutukset kuivattuja viljatonneja kohden? Näissä kun on kohtuullisia heittoja vuosikohtaisesti ja kertovat yhtä jos toistakin mielenkiintoista omasta laitteistosta tai sen käyttötavasta. Käsittääkseni kaikki tiedot tätä varten pitäisi olla joka vuosi helposti saatavilla.
Jos sattuu olemaan niin, että öljy on ylivuotista niin kulutukseen pääsee kiinni inventoimalla säiliön aloituksessa ja lopussa. SFS 2733 standardin mukaisille makaaville lieriösäiliöille pitäisi löytyä pintatilavuus taulukkoja kätevästi netistä.
Mikä on muuten parhaiten taipuva käyttösuure kun puhutaan kuivatusta viljasta, tonni vai hehtolitra vai kuutio?
----
Lisäys:
Jos tilanne on sellainen, että keskitettyä ilmaistatietokantaa viljelijöiden kuivureiden energian käytöttömääristä ja kuivatusmääristä ei ole niin olisin kiinnostunut sellaisen perustamiseen. Tiedonlähteenä olemista parhaiten palvelee vahvistettavissa olevat kulutusluvut nimenomaan viljan kuivauksesta, joten puimureiden sekä traktroiden moottoreissa palavat MPÖ:t pitää pystyä erottamaan luotettavasti kuivaukseen käytettävästi polttoaineesta. Eli jos joku haluaa omia lukujaan luovuttaa tähän käyttöön niin ottakaa yhteyttä vaikka yksityisviestillä tai sähköpostilla kuivaajaseuranta@sci.fi.
-
Yhdeksän vuoden kokemuksella alipaine kuivuri. Tehokas kuivaus korkealla lämpötilalla,Pölytön kuivaamorakennus,Ei tarvitse pohjaimuria, elevaattori pysyy puhtaana. Tyytyväinen olen ollut.
-
Mikä on muuten parhaiten taipuva käyttösuure kun puhutaan kuivatusta viljasta, tonni vai hehtolitra vai kuutio?
Lisäys:
Jos tilanne on sellainen, että keskitettyä ilmaistatietokantaa viljelijöiden kuivureiden energian käytöttömääristä ja kuivatusmääristä ei ole niin olisin kiinnostunut sellaisen perustamiseen.
Eli jos joku haluaa omia lukujaan luovuttaa tähän käyttöön niin ottakaa yhteyttä vaikka yksityisviestillä tai sähköpostilla kuivaajaseuranta@sci.fi.
Perinteisesti puhutaan hehtolitroista, mutta nykyään viljelijätkin ymmärtävät kuutiometrit. Kuivauksen aikana niin kuutiometrin kuin tonnitkin vähentyvät. Viljan satotasot ilmoitetaan lajikekokeissa 15% (veden massa/tuoreen viljan massa) kosteudessa, mutta kauppa vastaanottaa enenitään 14% viljaa.
Jos olet syvällisemmin kiinnostunut viljan kuivaukseen vaikuttavista asioista, kannattaa aluksi omaksua tämä teos:
http://www.energia-akatemia.fi/attachments/article/59/Maatilakuivurit.pdf
On hieman vissimpää tietoa kuin markkinamiesten esitteissä. Kirjoittajat luultavasti vastaavat mielellään erityisesti vaikeisiin kysymyksiin, miel. sähköpostilla.
Heidän kauttaan löytyy myös Matlabilla toimiva laskuri, jolla pystyy tarkistamaan yksittäisen parametrin muutoksen vaikutuksen kuivauksen energiankulutukseen. Löytyy sieltä muitakin asiantuntijoita:
http://www.energia-akatemia.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=43&Itemid=48
-
Ihan ilman energiaa ei silti kannata kuivata viljaa.
Käy laitteitten päälle.
;D
-
Perinteisesti puhutaan hehtolitroista, mutta nykyään viljelijätkin ymmärtävät kuutiometrit. Kuivauksen aikana niin kuutiometrin kuin tonnitkin vähentyvät. Viljan satotasot ilmoitetaan lajikekokeissa 15% (veden massa/tuoreen viljan massa) kosteudessa, mutta kauppa vastaanottaa enenitään 14% viljaa.
Kiitos, tämä oli hyvä tieto!
Jos olet syvällisemmin kiinnostunut viljan kuivaukseen vaikuttavista asioista, kannattaa aluksi omaksua tämä teos:
http://www.energia-akatemia.fi/attachments/article/59/Maatilakuivurit.pdf
On hieman vissimpää tietoa kuin markkinamiesten esitteissä. Kirjoittajat luultavasti vastaavat mielellään erityisesti vaikeisiin kysymyksiin, miel. sähköpostilla.
Kiitos vinkistä. Ko. teoksessa on ihan mukavasti selitetty klassisen fysiikan osa-alueet niinkuin ne on, samoin kuin erinäiset käytännön asiat. Termodynamiikan osalta teos on reippaasti puutteelinen, koska lämmönvapautuminen polttoaineesta on sivuutettu läheskokonaan ja säteilylämmönsiirron merkitys prosessin hyötysuhteelle unohdettu, kuten kotimaisissa teoksissa yleensä on tapana. Lämpösäteilystä erillinen kappale 8.3 on kuitenkin ihan paikallaan, vaikkakin käsittelee säteilylämmön merkitystä lähinnä teorian ja lämpöhäviöiden kannalta, eikä niinkään lämmönsiirtymisen hyötysuhteen kannalta joka olisi se oleellisin lähestymistapa ko. ilmiöön. Tästä huolimatta suosittelen ko. teoksen lukemista ajatuksella.
-
Olis mielenkiintoista nähdä tuo vertailu (en tarkoita karvoihin liittyvää). Mistä se pieni ero johtuu - ja miten tuossa pärjäisi Mepun ylipainemallit poistopuolen imureilla?
Missäs noita on vertailtu (puolueettomasti)?
Antin tehtaalla omia yli ja alipaine kuivureita vertailtu.Että kyllä ne varmaan omiaan on melkopuolueettomasti vertaillu.Ja jos tulos on että samalla lämpötilalla kuivuu molemmat melkein samalla lailla niin ei siinä paljon propagandaa ole.
Erään tuotteen esittelyssä mainitaan sen kuivatuksesta alipaineella"alipainekuivurit perustuvat siihen,että riittävän alhaisessa paineessa vesi alkaa kiehua huoneenlämpötilassa"
Toisaalta kyllä tuntien noiden peltiuunien kestävyyden niin hirvittäisi ajatella mitä tapahtuu kun siellä joku sauma repeää ja sieltä lähtee liekit kuivausilman joukkoon vaikka vaan sen verran että joku pölyhiukkanen syttyisi.
Muuten tässä muistui mieleen erään kylämeijerin vierellä ollut saman osuuskunnan kuivuri joka meijerihommankin päätyttyä oli vielä kuivauskäytössä,meijerin höyrykattilasta johdettiin höyry radiaattoriin jonka kautta kennoa lämmitettiin.
Tää systeemi pelasi myös alipaineella ja isännätolivat kyllä sitä mieltä että se oli nopeampi kuin tavanomaiset.
Noi radiaattorikuivurit vois yleistyy. Joka tapauksessa puu, hake ,aurinko tai muu lämmöntuottaja tulee kuivauksiin mukaan haluuttiin tai ei . Öljy on kallista ja loppuu joskus .
-
Olis mielenkiintoista nähdä tuo vertailu (en tarkoita karvoihin liittyvää). Mistä se pieni ero johtuu - ja miten tuossa pärjäisi Mepun ylipainemallit poistopuolen imureilla?
Missäs noita on vertailtu (puolueettomasti)?
Antin tehtaalla omia yli ja alipaine kuivureita vertailtu.Että kyllä ne varmaan omiaan on melkopuolueettomasti vertaillu.Ja jos tulos on että samalla lämpötilalla kuivuu molemmat melkein samalla lailla niin ei siinä paljon propagandaa ole.
Erään tuotteen esittelyssä mainitaan sen kuivatuksesta alipaineella"alipainekuivurit perustuvat siihen,että riittävän alhaisessa paineessa vesi alkaa kiehua huoneenlämpötilassa"
Toisaalta kyllä tuntien noiden peltiuunien kestävyyden niin hirvittäisi ajatella mitä tapahtuu kun siellä joku sauma repeää ja sieltä lähtee liekit kuivausilman joukkoon vaikka vaan sen verran että joku pölyhiukkanen syttyisi.
Muuten tässä muistui mieleen erään kylämeijerin vierellä ollut saman osuuskunnan kuivuri joka meijerihommankin päätyttyä oli vielä kuivauskäytössä,meijerin höyrykattilasta johdettiin höyry radiaattoriin jonka kautta kennoa lämmitettiin.
Tää systeemi pelasi myös alipaineella ja isännätolivat kyllä sitä mieltä että se oli nopeampi kuin tavanomaiset.
Noi radiaattorikuivurit vois yleistyy. Joka tapauksessa puu, hake ,aurinko tai muu lämmöntuottaja tulee kuivauksiin mukaan haluuttiin tai ei . Öljy on kallista ja loppuu joskus .
Voisiko hyvän kuutamon energialla kuivata viljaa ???
-
Olis mielenkiintoista nähdä tuo vertailu (en tarkoita karvoihin liittyvää). Mistä se pieni ero johtuu - ja miten tuossa pärjäisi Mepun ylipainemallit poistopuolen imureilla?
Missäs noita on vertailtu (puolueettomasti)?
Antin tehtaalla omia yli ja alipaine kuivureita vertailtu.Että kyllä ne varmaan omiaan on melkopuolueettomasti vertaillu.Ja jos tulos on että samalla lämpötilalla kuivuu molemmat melkein samalla lailla niin ei siinä paljon propagandaa ole.
Erään tuotteen esittelyssä mainitaan sen kuivatuksesta alipaineella"alipainekuivurit perustuvat siihen,että riittävän alhaisessa paineessa vesi alkaa kiehua huoneenlämpötilassa"
Toisaalta kyllä tuntien noiden peltiuunien kestävyyden niin hirvittäisi ajatella mitä tapahtuu kun siellä joku sauma repeää ja sieltä lähtee liekit kuivausilman joukkoon vaikka vaan sen verran että joku pölyhiukkanen syttyisi.
Muuten tässä muistui mieleen erään kylämeijerin vierellä ollut saman osuuskunnan kuivuri joka meijerihommankin päätyttyä oli vielä kuivauskäytössä,meijerin höyrykattilasta johdettiin höyry radiaattoriin jonka kautta kennoa lämmitettiin.
Tää systeemi pelasi myös alipaineella ja isännätolivat kyllä sitä mieltä että se oli nopeampi kuin tavanomaiset.
Noi radiaattorikuivurit vois yleistyy. Joka tapauksessa puu, hake ,aurinko tai muu lämmöntuottaja tulee kuivauksiin mukaan haluuttiin tai ei . Öljy on kallista ja loppuu joskus .
Voisiko hyvän kuutamon energialla kuivata viljaa ???
Vallan mainiosti .
:o :o :o :o :o :o :P :P :P :P :P
-
Tässä poikasena hoitamassani kaapistossa se jäähdytysilma esilämmitti sen kuivausilman ennen sitä radikkaa..
Joku viksu vois laskea kuinka paljon jostain 2-300 hl.n kuivurissa puhalletaan jäähdytysvaiheessa kalliilla öljyllä nostettua lämpötilaa pois siitä satsista harakoille,verrattuna siihen että se imettäisiin sen kuivattavan puoliskon ilman lämmitykseen..
Sen jälkeen kun se kuiva satsi on jäähtynyt sen voi tyhjentää ja täyttää sillä aikaa kun toinen kuivuu,,
-
Termodynamiikan osalta teos on reippaasti puutteelinen, koska lämmönvapautuminen polttoaineesta on sivuutettu läheskokonaan ja säteilylämmönsiirron merkitys prosessin hyötysuhteelle unohdettu, kuten kotimaisissa teoksissa yleensä on tapana. Lämpösäteilystä erillinen kappale 8.3 on kuitenkin ihan paikallaan, vaikkakin käsittelee säteilylämmön merkitystä lähinnä teorian ja lämpöhäviöiden kannalta, eikä niinkään lämmönsiirtymisen hyötysuhteen kannalta joka olisi se oleellisin lähestymistapa ko. ilmiöön. Tästä huolimatta suosittelen ko. teoksen lukemista ajatuksella.
Missä vaiheessa prosessia pidät säteilylämmönsiirtoa oleellisena komponenttina?
TKK:n termodytnamiikan professori piti viljankuivaamoa esimerkkinä huonosta prosessista. Eli helppoja parannuskohteita löytyy. Toiminnan sesonkiluonteisuus vaan rajaa budjettia aika pahasti.
Hakkeelle on kehitetty aika nokkela kuivaus:
http://www.ccm-power.fi/index.php?name=Content&nodeIDX=64&parentIDX=1&rootIDX=0
Toteutuksessa pientä hiomista:
http://www.oulunkaari.com/tiedostot/Uusiutuvaenergia/Poyry%2001122009.pdf
Viljalle on hieman hankala soveltaa tuollaista jatkuvatoimista prosessia kun loppukosteudelle on niin kapea optimi.
-
Missä vaiheessa prosessia pidät säteilylämmönsiirtoa oleellisena komponenttina?
Välittömästi energian polttoaineesta vapauduttuaan aina siihen hetkeen kun kuivausilma poistuu koneesta. Palamisessahan lämpösäteily onkin lähes poikeuksetta niin sanotusti dominoiva lämmönsiirtymismuoto, mutta kokonais intesiteetti määräytyy vahvasti liekin lämpötilan ja polttoaineen kemiallisten ominaisuuksien mukaan. Vesi absorboi lämpösäteilyä hyvin voimakkaasti, joten lähes kaikki vedelle tiensä löytävä säteily siirtyy veteen. Konvektionaaliset häviöt jää tällöin hyvin pieneksi.
Silmään pistävää kuivureissa on se, että eristykset ovat yleensä aivan retuperällä ja kuten Iskra vähän ylempänä kommentoi niin sitä lämpöä haaskataan harakoille vaikka sillä hyvin yksinkertaisin parannuksin pystyisi lämmittämään polttimen ottamaa ilmaa. (Olettamuksena on siis että se kostea kuumailma lykätään suoraan pihalle?)
Energia-akatemian sivuilla oli laskuri, jolla pystyi laskemaan arvioita siitä miten paljon mikäkin työvaihe peltoviljelyssä ottaa energiaa. Ko. laskurin perusarvoilla päädyin tulokseen, että kuivurissa hyödyksi saadaan n. 45 - 50 % energiasta. Kyseessä oli 20% kosteudessa puitu vehnä, josta yhdellä litralla polttoöljyä sai höyrystetty n. 6,6 kg vettä. Oletetaan, että tuo 50% pitää paikkansa niin petraamalla sen 10%-yksikköä ylemmäs säästää 20%:a polttoaineen kulutuksessa.
-
[.
Silmään pistävää kuivureissa on se, että eristykset ovat yleensä aivan retuperällä ja kuten Iskra vähän ylempänä kommentoi niin sitä lämpöä haaskataan harakoille vaikka sillä hyvin yksinkertaisin parannuksin pystyisi lämmittämään polttimen ottamaa ilmaa. (Olettamuksena on siis että se kostea kuumailma lykätään suoraan pihalle?)
Sinnekin kostean poistoilman puolellehan vois tietysti viritellä jonkun lämmönvaihtimen,mutta tuossa hoitamassani otettiin siitä kuivasta jäähdytettävästä satsista se jäähdytysilma,siis kuiva ilma sinne märkään puoleen..
Nykykuivureissahan se kaikki lämpö menee harakoille mikä sen kaapin läpi tulee,niin kostea kuin sinä jäähdytysvaiheessakin tuleva
-
Sinnekin kostean poistoilman puolellehan vois tietysti viritellä jonkun lämmönvaihtimen,mutta tuossa hoitamassani otettiin siitä kuivasta jäähdytettävästä satsista se jäähdytysilma,siis kuiva ilma sinne märkään puoleen..
Nykykuivureissahan se kaikki lämpö menee harakoille mikä sen kaapin läpi tulee,niin kostea kuin sinä jäähdytysvaiheessakin tuleva
Jos kuivaajasta poistuvan kosteanilman lämpötilan ja kuivaajan ottaman tuoreen kuivausilman lämpötilaeron saa laskettua esimerkiksi puoleen niin vähenee myös energiahäviö x-määrää. Mutta tällöin myös lämmönsiirto savukaasuista kuivausilmaan heikkenee pienemmän lämpötilaeron vuoksi, jolloin savukaasuhäviöt saattavat kasvaa. Korkeampi lämpötilaero kun siirtää vakiokokoisella lämmönsiirtopinnalla tehokkaammin lämpöä massavirrasta toiseen kuin matalampi lämpötilaero. Itse näkisin että järkevintä olisi ottaa lämpötalteen nimen omaan palamisilmaan. Kuivaajan kosteaa ilmaa ei polttimelle kuitenkaan kannata missään tapauksessa puhaltaa suoraan.
Ja tämä pätee ihan kaikille polttoaineille, niin fossiilisille kuin bio, joten ymmärtääkö joku miksi näitä lämmöntalteenottoja tuntuu tulevan laitetoimittajilta pelkästään tälle "halvemmalle" polttoaineelle?
-
Sinnekin kostean poistoilman puolellehan vois tietysti viritellä jonkun lämmönvaihtimen,mutta tuossa hoitamassani otettiin siitä kuivasta jäähdytettävästä satsista se jäähdytysilma,siis kuiva ilma sinne märkään puoleen..
Nykykuivureissahan se kaikki lämpö menee harakoille mikä sen kaapin läpi tulee,niin kostea kuin sinä jäähdytysvaiheessakin tuleva
Jos kuivaajasta poistuvan kosteanilman lämpötilan ja kuivaajan ottaman tuoreen kuivausilman lämpötilaeron saa laskettua esimerkiksi puoleen niin vähenee myös energiahäviö x-määrää. Mutta tällöin myös lämmönsiirto savukaasuista kuivausilmaan heikkenee pienemmän lämpötilaeron vuoksi, jolloin savukaasuhäviöt saattavat kasvaa. Korkeampi lämpötilaero kun siirtää vakiokokoisella lämmönsiirtopinnalla tehokkaammin lämpöä massavirrasta toiseen kuin matalampi lämpötilaero. Itse näkisin että järkevintä olisi ottaa lämpötalteen nimen omaan palamisilmaan. Kuivaajan kosteaa ilmaa ei polttimelle kuitenkaan kannata missään tapauksessa puhaltaa suoraan.
Iskra kertoi jäähdytysvaiheesta lämmittämättömällä ilmalla, jolloin poistoilma on kuivempaa kuin ulkoilma.
-
Iskra kertoi jäähdytysvaiheesta lämmittämättömällä ilmalla, jolloin poistoilma on kuivempaa kuin ulkoilma.
Jäähdytysvaiheessa viljan ottama lämpö on murto-osa siitä mitä koko panoksen kuivauksen aikana on mennyt pihalle lämmitetyssä kosteassa ilmasta, josta lämmöntalteenottaminen palauttaisi eniten kuivaajauunissa vapautetusta energiasta takaisin hyötykäyttöön. Vaikka tämä veden höyrystämiseen käytetty energia on jo kertaalleen hyödyksi saatua energiaa (eli hyötysuhdetta nostavasti käytettyä energiaa), niin mikään ei estä sitä käyttämästä uudelleen kuivaukseen tuuppamalla ainakin osan tästä energiasta uudestaan kuivuriuuniin kuivan palamisilman mukana.
Ainakin tähän asti olen elänyt käsityksessä, että näin ei ainakaan pääsääntöisesti viljankuivaamoissa tehdä?
-
.
Ainakin tähän asti olen elänyt käsityksessä, että näin ei ainakaan pääsääntöisesti viljankuivaamoissa tehdä?
[/quote]
Näin se menee nykysysteemeillä,kaikki mikä on kuivurin poistoputkessa menee harakoille,on sitten kuivaus -tai jäähdytysvaihe..
Riippumatta siitä onko uuni ali-vai ylipaineinen....
Tietenkin se vaatii ne kaks kaappia että on mitä jäähdyttää siinä rinnalla...
-
Tietenkin se vaatii ne kaks kaappia että on mitä jäähdyttää siinä rinnalla...
Tai jotakin muuta mihin ottaa sen lämmön talteen jäähdytysilmasta.
Kuivauksen aikana tapahtuvasta lämmöntalteenottoa varten ei tarvita kuin yksi "ilma-ilma" lämmönvaihdin sekä hieman lisää puhallintehoa, jotta lämmönvaihtimen aiheuttamat painehäviöit kompensoidaan virtauksiin. Ja näitä ei sitten markkinoilla ole ollut öljykriisinkään aikaan silloin 70-luvulla? Eikä jälkeenpäinkään öljyllä toimiviin kuivaajiin modifioitu?
Paljonko on keskimääräinen ikä suomalaisessa viljankuivaaja kannassa?
-
Tietenkin se vaatii ne kaks kaappia että on mitä jäähdyttää siinä rinnalla...
Tai jotakin muuta mihin ottaa sen lämmön talteen jäähdytysilmasta.
Kuivauksen aikana tapahtuvasta lämmöntalteenottoa varten ei tarvita kuin yksi "ilma-ilma" lämmönvaihdin sekä hieman lisää puhallintehoa, jotta lämmönvaihtimen aiheuttamat painehäviöit kompensoidaan virtauksiin. Ja näitä ei sitten markkinoilla ole ollut öljykriisinkään aikaan silloin 70-luvulla? Eikä jälkeenpäinkään öljyllä toimiviin kuivaajiin modifioitu?
Paljonko on keskimääräinen ikä suomalaisessa viljankuivaaja kannassa?
Olemassa olevaan kuivurikantaan lämmönvaihdin on hieman hankala virittää kun poisto on eri puolella kuin tuloilma ja jäteilma ei saisi virrata imuilmaan, samoin pohjaimurin ja esipuhdistajan virtaukset pitää johtaa muualle. Koneisto on ahtaasti siilojen piirittämänä. Uusissa kuivureissa homman pystyy tietysti toteuttamaan helposti ja on niitä joitakin jo tehty. Poistoilman mukana kulkee aina pölyä ja isompaakin roskaa joka pitää saada pois putkistoista.
Kaurakirkkojen pystytyksen kulta-aikaa oli 80-luku.