navetan oikein puusta pykäämään.   siinä sitä on hiiltä palannu.  toisin kuin petonisötöksissä.
Onko se navetta rakentamisen jälkeen poltettu, jos se hiileksi on muuttunut?

Minä pari vuotta sitten esiharvensin neljän hehtaarin taimikot. Enpä kemeratukea edes hakenut, pääsee vähemmällä, kun tarkastajat eivät liiku nurkissa, niitä kyllä muutenkin jo liikkuu peltopuolella. Ehkä tuo tuki soveltuu enemmän niille, jotka eivät itse pysty kemera-tuen piiriin kuuluvia töitä itse hoitamaan.

Jos sattuisi Otraa ja Ryhtiä löytämään, saako niitä kaupata siemenenä eteenpäin, kun eivät enää ole TOS-siementä, saatikka sertiä?
Kai se parempi on kaupata nimikkeellä rehuvilja, jotta ei joudu vastuuseen. Jos sattuu myymään hukkakauran kaupantekijäisenä, niin on ostajan vastuulla, että on mennyt kylvämään.

Kyllä kasvinjalostus ja uusien lajikkeiden lisäysviljely kuitenkin aiheuttaa kustannuksia, että jostain niiden aiheuttamat kulut on saatava rahoitettua. Uudet lajikkeet kuitenkin tuovat todennäköisesti myös rahallista lisätuottoa. Mutta voi sitä vanhaa Otra-ohraa ja Ryhti-kauraa viljellä, jos siementä löytyy, ei se ole kiellettyä

Eikös ennenvanhaan ollut metsurin työsaavutus tukkimetsässä luokkaa 10 kiintoa/pv. Siis tarkoittaa tavallista metsää, ei jättirunkoja. Hankintalisä tukkikaupaassa  Vs. pystymyynti ei ole kovin suuri, että siitä näkökulmasta ei ole kannattavaa, kun tulee vielä kustannus kuljetuksesta tienvarteen.

Mootori on aika erikoisilla säädöillä tehdaskuntoisena. Vastaa kaasuun viiveellä, joka on todella ärsyttävä ominaisuus. A93H:ssa on sama kone, mutta kone kuin eri maasta, lähtee, kun painaa kaasua. Että tie vie lastutusfirmaan, jossa kone herätetään henkiin ja sitten kyllä kulkee kuten pitääkin.
Kannattaa siis koeajaa ennen ostoa, onko konetta säädetty tehtaalta lähdön jälkeen.

Onhan noita muitakin keskusliikkeistä riippumattomia ostajia, esim. http://www.intergreen.fi/  ja  lähinnä Pirkanmaan lähiseudulla toimiva  www.vilja-jaakkola.fi.  Hinnoissa pärjäävät hyvinkin keskusliikkeille, kun organisaatio on kevyt, ei ole herroja elätettävänä.

eikös nykyään moottorit pienene järestään?   kaveri just haasto kuin alle litranen on hakannu arvoillaan hänen entisen 1,6n.
Minä vaihdoin 1.6:n vaparin sataheppaisen  1.0 litraiseen sataheppaiseen pikkuturboon. Entinen väänsi noin 150 Nm/4000 r/min, tämä pikuturbo  170 Nm/1400-4000 r/min. Kyllä noista luvuista voi jo päätellä, kumpi on niillä käytännön kierrosluvuila tehokkaampi. Entisen kulutusmittari näytti lukemia 7,1-7,2 l/100km, tämä pikkuturbo 5,4-5,6 l/100 km. Autojen painossa on ero 120 kg, joten vaikuttaa myös kulutuseroon. Huomattavasti mielyttävämpi tämä pikkuturbo on ominasuuksiltaan. Eipä juuri vapaastihengittäviä traktorinmoottoreita enää valmisteta, samoin käy vähitellen autonmoottoreiden.

Usein vaihteistovikoihin on syynä se, että valmistajan mukaan öljynvaihtoa ei tarvitse tehdä. Ei siis ole edes pohjaproppua, vaan imemällä on vanha öljy poistettava. Veljelläni oli Mazra 626 automaattilootalla. Kehoitin häntä öljyt vaihtamaan, mutta kun ohjekirjassa luki, että ei tarvitse, niin jätti vaihtamatta. Yksi kaunis päivä sitten lakkasi auto kulkemasta. vaihdelaatikkoremppa, maksoi markka-aikaan kymppitonnin.

TFSI-koneista ainakin on ihan factatietoa. Toiseksi viimeisessä TM:ssä tuo kone pistettiin "atomeiksi". Siinä on ihan selvä suunnitteluvirhe, männänrenkaiden(siis nk. öljyrenkaiden) takana olevat reiät ovat liian pienet, öljy ei palaudu taksin "alakertaan", vaan menee suoraan palotilaan. Siksi öljynkulutus on tolkuton, joissain yksilöissä jopa litroissa/1000 km. Vika vaan pahenee, kun reiät menevät tukkoon epäpuhtauksista. Sitä eristää ylipitkät öljynvaihtovälit, siis likainen öljy. VAG ei vikaa myönnä, joten laistaa vastuun ja asiakas maksaa joskus hyvinkin kalliit moottoriremontit. DSG-loota on ainakin mallien osalta susi, ei ole kestänyt kumnnialla edes muutaman kymmene tuhannen kestotestejä. Jos on esim. Helsingin taxissa  satoja tuhansia ejettu DSG-lootainen auto, nin en todellakaan sitä huolisi vaivakseni.
Oma lukunsa ovat nämä ketjukäyttöiset nokkakaselit DSG:n yhteydessä. Kone vedättää isoilla vaihteilla ja pienillä kierroksilla(1000-1500 r/min). Kaverillani oli työsuhdeautona tuollainen Golf. Jäi pari kertaa sillä moottoritielle nappaskengissä talvipakkasella. Syynä se, että tuo ketju löi parin hampaan yli eli ventiilien ajoitus muuttui. Syynä se, että ketjun kiristää rulla, jonka kiristys perustuu moottorin öljynpaineeseen. Kun kone käy pienillä kierroksilla ja öljy pitkän öljynvaihtovälinsä takia menettää ominaisuuksiaan, niin öljynpaine vaan on liiana alhainen, kiristsrulla ei paina riittävästi ketjua. Kaverilleni kaksi kertaariitti, VAG auto vaihtui Ford Focukseksi ja nyt auton suhteen ei ole mitään ongelmia, sen kun nauttii sen erinomasista ajo-ominaisuuksista.

Kun on ikänsä eli yli 45 vuotta ajanut manuaalivaihtesella autolla, niin ei jotenkin automaatti oikein sytytä.  Ajanut niillä koemielessä olen, mutta veto on jotenkin löysää ja kuluuhan sitä menovettäkin hieman enemmän. Lukunsa sitten on, jos jää kiinni liukkauden tai maaston pehmeyden takia, automaattilootainen on silloin aika tuskainen liikkeellesaatava.
Ja ei ne DSG-lootaset ole kovin haluttuja vaihtoautoja, toiset merkit niitä  karsatavat tyystin ja taitavat VAG-liikkeesäkin seisoa aika pitkään, ennenkuin joku onneton tietämätön autonosataja niihin sortuu. Itse en ostaisi DSG-lootaista uutena enkä käytettynä.

Octavia 1,4 TSi koneella ja 7-lovisella dsg-automaatilla.
Älä nyt ainakaan DSG-lootaseen sekoa, käytettynä niihin ei kannata koskea pitkällä tikullakaan. Laadukkas farmari on Toytota Avensis. Jos haluaa ajettavan auton ja kohtuu laadukkaan, niin ford Focus tai Mondeo. Mondeo oli TM:n  60 tkm kestotestissä, ei ollut ensimmäistäkään vikaa tuolla ajomäärällä. VAG-konsernin autot ovat yliarvostettuja. Vaihdelaatikko-ongelmia(DSG), jakopään ongelmia ja jotkut bensakoneet syövät öljyä aivan sikana. Muissa autoissa öljynkulutus uudessa autosssa vähenee ensimmäsen 30 tkm:n aika, VAG-koneissa se vaan lisääntyy ja jatkuu hamaan tulevaisuuteen.

Oletko tutustunut farmikko-kouraan, siinä myös onnistuu puun pystykarsinta. Lepaan näyttelyssä sitä silmäilin, mielestäni ihan pätevä laite ja  kotimainen tuote  http://www.farmikko.fi/.

Onko Apilas hoidon tarpeessa?

Oman kokemukseni perusteella Misa   http://misa.fi/fi/. Aikoinaan oli useampia Narvi-kiukaita ja yksi Kastor, mutta kyllä Misa niin teholtaan kuin kestävyydeltäänkin on numero 1. Edellinen kesti 17v, kun kaksi kertaa viikossa oli tulet ja piippu sellainen kahdeksanmetrinen eli veto turhankin kova. Kannattaa myös valita saunan kokoon nähden riittävän tehokas kiuas, Misalla on useampia vaihtoehtoja teholtaan. Kiuas voi olla jopa hieman ylisuuri saunan kokoon nähden.
Misa taitaa olla niitä harvoja kiukaita, jonka voi nuohota poistamatta kiviä. Etupuolella on luukku, josta se helposti käy ja luukussa on pieni reikä, josta palokaasut saavat lisähappea varmistaen täydellisen palamisen. Siksi ehkä kiukaan hyötysuhde on varsin hyvä.