Jurttimaa on kuivempi, kun juurikaskasvusto haihduttaa vettä. Usein viereinen sänkipelto on pehmeä kun käy nostokoneella kääntymässä.
Ei täälläpäin ihan kauhean märkää kylläkään ole. Hyvin kesti pellot maissinkorjuunkin.

Täälläpäin on maissit märäntyneet peltoon.

Eilen sujui yllättäen paremmin ja saatiin maissit loput talteen, 1200m3 laakasiilo tuli aika täyteen 20 hehtaarilta.

Jurtit meni tehtaalle. Laatu heikko, puhtaus 86% ja sokerit 14,2%. Molempia heikensi pilaantuneet juurikkaat, joita tuli tulvan alla olleista osista peltoa. Sato sentään hankalan alun jälkeen kohtuullinen n. 57tn/ha.

Viikkarilta tullu maltaista osa tuloksia. Valkuaiset 11.0-11 5% ja idut 97-98%. Varmaan kaks ekaa rekkaa eli 305€ kiinnitetyt ainakin saa kasaan.

Syysviljat 6/5 mut huiska/lautanen -kylvössä näkyy hiukan sadevaivaa.

Odottelen tässä milloin leipävehnän valkuaisraja alenee 10,5%:iin. Melko varmaa on, kun valkuaisen takia painettiin muuten huippuvehnää niin herkästi rehuksi aikaisemmin syksyllä. Siellä se kaupan siilossa hinta kypsyy mukavasti.

-SS-

Odottelen tässä milloin leipävehnän valkuaisraja alenee 10,5%:iin. Melko varmaa on, kun valkuaisen takia painettiin muuten huippuvehnää niin herkästi rehuksi aikaisemmin syksyllä. Siellä se kaupan siilossa hinta kypsyy mukavasti.

-SS-

Infoahan tänne kun tippuu niin alan myymään.. 

Juu, olisi voinut puida jo, mutta odottelen nyt semmoista aurinkoisen kuivaa päivää, tänäänkin oli vesihelmiä kasvustossa vielä. Ei huvittaisi lähteä ihan kokeilun vuoksi pitkälle ajomatkalle kauas, puimuria en oikein haluaisi jättää pakkaseen, koska aika raskaasti lähti nollakelillä Peerkins käyntiin.


Kuva: Synthia rypsi 21.10.2023  on jo suurimmksi osaksi harmaata, raidoittain ruskeaa vartta

Ei ruiskutettu kertaakaan, kun ei ollut enää ötököitä eikä syöntijälkiä lehdissä. Pahkahometta ei näy.

-SS-

Saas nähdä kuinka äijän käy. Olen pitänyt peukkua pystyssä, että tämä päästäisiin puimaan. Tarvittaisiin sellainen aurinkoinen, kirkkaan kuulas päivä. Kova tuuli ja lämpötila nollassa. Maa jäässä, mutta kasvustosta kuura lähtenyt tuulen ja auringon myötä mäelle. Lunta ei saisi sataa, se lamaa ja kastelee pahasti. Nähtäisiin vähän laatuja ja kokemuksena mielenkiintoinen juttu.

Kävin noutamassa puoli säkillistä kourapuinti ja paperimurskausta varten. Noin yksi kolmestakymmenestä siemenestä oli vihertävä, muut sisältä keltaisia. En tiedä, onko paljon vai vähän. Se kuivattava tuuli on nyt odottelussa keskiviikon ja perjantain väliseksi ajaksi.

-SS-

Jurtit meni tehtaalle. Laatu heikko, puhtaus 86% ja sokerit 14,2%. Molempia heikensi pilaantuneet juurikkaat, joita tuli tulvan alla olleista osista peltoa. Sato sentään hankalan alun jälkeen kohtuullinen n. 57tn/ha.

Viikkarilta tullu maltaista osa tuloksia. Valkuaiset 11.0-11 5% ja idut 97-98%. Varmaan kaks ekaa rekkaa eli 305€ kiinnitetyt ainakin saa kasaan.

Syysviljat 6/5 mut huiska/lautanen -kylvössä näkyy hiukan sadevaivaa.

Syysvehnät (Etana) keskisato 6300kg/ha, puolet 5 tonnia/ha, puolet parempaa. Valkuaiset 12-14%, sako 300-350. Esikasveina herne ja ohra, 1 kevytmuokkaus ja jyrsimen kanssa kylvetty. Osa lohkoista saanut ravinnekuitua aikaisempina vuosina ja kasvukaudella rikkisalpietaria kahdessa osassa N-sensorilla. Ruiskutukset Broadway+MCPA, trineksapakkietyyli 0,15l ja tautiaineet (mitä nyt löytyi SDHI eri valmisteita), ei hiveniä. Lohkot, joilla herne esikasvina olivat kyllä todella huippuja.

Kevätvehnät (Iceman) n. 3tn/ha. Valkuaiset 14-15%, sako 300. Satotasoissa vaihtelua 2-4,5tn/ha. Esikasveina ruis, syysvehnä, kevätvehnä. Pari rekallista meni rehuksi torajyvän takia. Ei ollut paljoa, mutta eipä niitä yhtä enempää tarvitsekaan löytyä näytteestä, kun jyvät ovat peukalon kokoisia. Vaihtoehdot torajyvän syyksi syysviljat esikasvina, kevytmuokkaus, ruiskutusurista nousseet, TOS-siemen ja olosuhteet. Lannoitettu maltillisesti keväällä ja osalle N-sensorilla lisää kesällä. Broadway+MCPA ja tautiruiskutus. Lisätyppi ei torajyvän takia tuottanut kuin kuluja. Olisi voinut lajittelijalla saada pois, mutta sopimus oli sen verran ok, että annoin luvan poistua tilakeskukselta.

Keskihinta vehnillä 250€, vaikka osa meni rehuksi. Muokkauksena vielä: puinnit syysvehnillä, 11.8 alkaen, kevätvehnät 5.9., valmista tuli 10.9.

Rehuherne (Eso ja Ingrid) noin 3tn/ha. Vaihtelua 2,5-3,5tn/ha. Osa vähän könöllään puidessa ja puintitappioita tuli. Rikkoja oli tarpeeksi näissäkin. Lentagran + Fenix ja prokvitsafoppi/Targa/Pilot ruiskutuksina. Keskihinta 270€/tn. Puinnit alkaen 20.8.

Syysvehnien ja herneen jälkeen kylvänyt syysviljoja. Vajaa puolet ihan hyvän näköisiä, toinen vajaa puolet ottanut nokkiinsa vesisateista, jos syksy tästä eteenpäin ja talvi on suotuisa niin pärjäävät toivottavasti kevääseen. Muutama hehtaari ensimmäisenä kylvettyä ruisvehnää aivan död. Hanhet eivät syöneet tällä kertaa. Uusintakylvöjä edessä jonkin verran tai paljon. 2 kertaa kulvaattorilla muokattua, kerran kultivaattorilla ja jyrsimen kanssa kylvettyä sekä vähän suorakylvettyä. Saaneet ravinnekuitua, mädätettä tai ei mitään. Mädäte + syyvehnä esikasvina tai ilman lannoitetta + herne esikasvina näyttää parhailta. Voi olla, että osa kellastumisesta on ravinnekuidun ja kovien sateiden yhteistulosta. Levityksen ja kylvön välillä 2 viikkoa, mutta ei välttämättä ollut riittävästi aikaa muokkauksen jälkeen ravinnekuidulle, että alkaa luovuttamaan typpeä. Ei ole ruiskutettu tuhohyönteisiä, mutta eipä ole keliäkään ollut. Katsotaan keväällä sitten miltä näyttää.

Siis tuo torajyvä vaivaa myös kevätviljoja, itselleni tuli yllätyksenä ohralla. Lajikeherkkyyttä taitaa olla, samoin kuin rukiilla. Vanhanajan tiheät ja voimakkaasti kukkivat syysrukiit, niissä ei paljon torajyviä esiintynyt. Hybridien tullessa tilanne muuttui. Sitten tuo Vertti-ohra olikin todellinen torajyvämagneetti. Eikä ongelma välttämättä ratkea ojaheiniä niittämällä. Maassa se viipyy, useamman vuoden ajan, ja tuuli tuo sitä luonnonhoitoheiniltä pitkänkin matkan päästä. Sekä kärväset.

-SS-

Rypsi on kyllä siitä hieno kasvi että on ihan realistista kuvitella puivansa sitä järkevissä kosteuslukemissa suht myöhäänkin syksyllä. 2017 kävin auttamassa naapurissa rypsin puinnissa 25.10.
Puintikosteus oli jotain 15-16% luokkaa, 2017 syksyn kun muistaa se tuntui lähes uskomattomalta jutulta, seuraavana aamuna oli lumi maassa.

Lumikuuro mereltä onkin tässä suurin riski. Kylmän pakkaskorkeapaineen vallitessa voi lämmin meri nostattaa pullean kuuropilven ja 10 cm lunta

-SS-

Jurtit meni tehtaalle. Laatu heikko, puhtaus 86% ja sokerit 14,2%. Molempia heikensi pilaantuneet juurikkaat, joita tuli tulvan alla olleista osista peltoa. Sato sentään hankalan alun jälkeen kohtuullinen n. 57tn/ha.

Minkämoinen on mielestäsi hyvä sato jurtista? 57 t/ha oli joskus aivan kelpo sato.

Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 22.10.23 - klo:19:10

Jurtit meni tehtaalle. Laatu heikko, puhtaus 86% ja sokerit 14,2%. Molempia heikensi pilaantuneet juurikkaat, joita tuli tulvan alla olleista osista peltoa. Sato sentään hankalan alun jälkeen kohtuullinen n. 57tn/ha.

Minkämoinen on mielestäsi hyvä sato jurtista? 57 t/ha oli joskus aivan kelpo sato.

1990-luvun 30 tonnin sato vastaa nykypäivän 50 tonnin satoa, kannattavuudeltaan. Suomen keskisadot alkavatkin olla siinä 45 t/ha. Esimerkiksi vuoden 2019 juurikasisäntä, Mika Lehtinen nosti usealta lohkolta 70-72 tonnin juurikassatoa, 16,6% sokerisadolla, 91 % puhtaudella. Keskisatokin taisi koko tilalla nousta 65 tonniin.

https://www.farmit.net/erikoiskasvit-sokerijuurikas/2019/11/13/vuoden-juurikasisannan-odotukset-ennatyssadosta-tayttyivat-0

On huomattava, että EU keskisato juurikkaalla on ollut jo pitemmän aikaa 72 tonnia/ha. Belgia on kärjessä, jopa 83 t/ha keskisadolla. Euroopassa myös briteissä on hyviä keskisatoa 80-82 t/ha. Myös sokeripitoisuus siellä on korkeampi, noin 18%. Sokerisatopotentiaalia Ranskassa, Belgiassa et al on noin 15 t/ha verran.

Suomessa on mahdollisuuksia nostaa sokerisato vähintään kahdeksaan tonnin hehtaarilta. Vuonna 2019 lähestyttiin jo kyseistä lukemaan 7,6 t/ha

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 22.10.23 - klo:19:10

Jurtit meni tehtaalle. Laatu heikko, puhtaus 86% ja sokerit 14,2%. Molempia heikensi pilaantuneet juurikkaat, joita tuli tulvan alla olleista osista peltoa. Sato sentään hankalan alun jälkeen kohtuullinen n. 57tn/ha.

Minkämoinen on mielestäsi hyvä sato jurtista? 57 t/ha oli joskus aivan kelpo sato.

Veikkaan, jos ei nyt kasitonnaria, niin 80 tonnia ainakin pitäisi saada.