Näissä projekteissa ja niiden mutkattomissa läpivienneissä nähtävästi tarvittaisiin lainsäädäntöä, kaivoslain valtauspykälään verrattavaa vaikutusmahdollisuutta, kaivosvaltauksethan ovat juuri yhteistä hyvää ajavia, siinä kaivoslain säännöksissä pitää naapuruston ja lähialueen ja jopa kyseisen kiinteistön omistajankin antaa jonkin verran periksi. Nyt kun vedotaan paljastuneisiin ympäristöongelmiin, ne eivät liity tähän valtaukseen sinänsä, eli ympäristöasiat tietenkin voidaan riippumattomasti laittaa kuntoon, vaikka ympäröivät kiinteistöt puoliväkisin otettaisiinkin louhoskäyttöön.
Ympäristöasioissa pidetään jotenkin epäoikeudenmukaisena, että se maksaisi, joka kokee jonkin toiminnan haittaavaksi. Näinhän juuri tehdään Pietarin jätevesikysymyksessä ! Suomi maksaa Pietarin jätevedenpuhdistamoja, koska koemme haitan olevan meidän vesialueillemme suuren, mutta eihän se saaaste PIetarin asukkaita haittaa, siksihän se jätevesi sinne lahden pohjukkaan lasketaankin, ettei olisi kaupungissa haittana. Monen maan kilpailukyky, esimerkiksi Kiinan, on nykyisellään hyvä juuri siksi, että siellä ei ole katsottu välttämättömäksi vaatia toiminnaharjoittajalta pikkutarkkaa saasteiden käsittelyä, vaan katsotaan, että vaikutus yhteiseen hyvään on suurempi ja saasteet voidaan hoitaa sitten myöhemmin kun kansantalouteen on virrannut sitä bruttokansantuotetta lisää. Eli mitä siitä tulisi, jos joku Ipodin ostaja joutuisi kustantamaan jotakin kiinalaista jätepuhdistamoa, sehän kuuluu niiden tehdä, jota se saaste haittaa ? Vai onko tässä jotenkin vinksallaan tää logiikka ? Täytyy vielä miettiä.
Mutta siis, mikään ongelma ei siis olisi, jos sitä elintilaa voisi esimerkiksi pakkolunastaa ajatellun sijoituspaikan ympäristöstä. Ei rintamailla ole helppo löytää kunnollisen liikenneyhteyden päässä olevaa tonttia, joka olisi kilometrinkään päässä vakiintuneesta asutuksesta. Koska rikkonainen viljelyalue teineen on samalla hyvää rakennusmaata, ei sinne kauas kallioille tiettömien taipaleiden päähän kukaan silloin aikanaan ole taloansa viitsinyt rakentaa.
Itse en uskaltaisi ajatella, mitä seurauksia kyseisellä pakkolunastusmahdollisuudella olisi, saattaisi se harmittaa kovinkin, jos omalle kohdalle sattuisi.
Yleisesti: 50-luvulla tuolla kylällä oli varmaan satoja lehmiä, kartanoissa oli kivinavetat ja muualla pienempiä puunavettoja, joka mäkitupalaisellakin ainakin yksi lehmä. Kuusikymmenluvulla oli ehkä 50 nautaa muutamalla tilalla. Silloin 80-luvun lopulla vain meijän tusina elukkaa laitumella, maitobonusta tienaamassa, lopettaminen oli palkittua. Nyt kohta neljänesvuosisadan, ei yhtään. On se vaan iso muutos, ajatella, yhdellä rytkäyksellä takaisin viisikymmenluvun elukkamääriin ! Miksi rahalla houkuttelemalla piti hävittää ne maakunnan lehmät alun perin ?
-SS-
Viimeksi muokattu: 31.05.12 - klo:19:06 kirjoittanut -SS-