Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
oha se tuokii, tartte kymppitonnin tietsikka ohjattu että voip munia maatala!!!!
Tuollainen vastaava on meilläkin protohyllyssä. Se oli jossain juniorin kisajutuissa tehtävänä...
Haaska vekotin, ei siinä mitään.
Sähköturvallisuus ja sitä kautta käytettävyys eri olosuhteissa rajoittaa sähkön käyttöä. Vaikkakin voimansiirron hyötysuhteet olisivat mukiin menevät.
Vaatii käyttäjältään hieman huolellisuutta. Vioittunut 300 bar letku kaivinkoneessa ymmärretään varoa ja vaihtaa, mutta eristevikaista sähkökaapelia käytetään vesilammikossa niin kauan sähkö vaan kulkee :-)
Mutta jos se toimii kaivoskoneissa ja merellä niin kyllä se toimii muuallakin. Liittimet sun muut hilppeet pitää olla jotain muuta kuin honkkari-laatua, ja ne pitää pitää ehjinä.
Tulevaisuus näyttää mitä vauhtia kehitys kehittyy.
Jakomoottori meniskin . Säädin on välissä mutta öljyä siirtyy muihin sylintereihin kun paino on kahdella sylinterillä enemmän . Toi hydraulikaupan taitaa olla paras .
Jakomoottori lienee ehkä turhan hieno ratkaisu? Järkevämpää sitten käyttää vaan 2-piiristä pumppua.
Eli tarkoitus on saada 2 eri sylinteriä liikkumaan tasatahtia, huolimatta mahdollisesti erilaista kuormista?
Vähän hankala homma halvalla. Yksi keino olisi sarjaankytketyt, oikein mitoitetut sylinterit. Vähän kuin joissain äkeissä ym.
Siitä olisi jonkinverran etuja jos traktorissa olisi kolmivaihesähkö ulosotto. Sähköjohto on ainakin taipusampaa kuin hydrauliletku. Kaikenlaisia vehkeitä saisi kiinni traktoriin.
Toki kömpelöimmät voisi saada sähköiskuja johtojen sotkeuduttua.
Mutta sähkömoottorit taas ovat isompia.
Ei välttämättä.
Specifications
–
Copper Rotor Motor
Outline dimensions: 305 mm dia. x 250 mm long (12 in. dia. X 10 in. long)
Weight: 34 kg (75 lbs.)
Voltage: 247 VAC nominal (line
-
line rms)
Current: 250A rms max, 80
A continuous
Torque: 122 Nm (0 to 6000 rpm)
Base speed: 6000 rpm
Maximum speed: 13,000 rpm
Power: 75 kW (100 hp) max, 27 kW (36 hp) continuous
http://acpropulsion.com/datasheet/ac75.pdf
Tuokaan ei ole kuin 30cmx25cm ja tehoa irtoaa 100hevosvoimaa max.
Käypänen mihin? kiertää 6000, vääntöä 120nm.
Paljonko painaa sähkömoottori 3kw 600r/min? omm 32 / vastaavat painaa 2kg, eikä ole kallis.
Sopivuus riippuu aivan kohteesta. Ei se dieselkään 2000 rpm oikein sovi suoraan moneen paikkaan. Ensin pudotetaan voa:lle 540/1000 ja sitten työkoneessa on taas välityksiä ylös tai alas. Ja hyötysuhde kärsii jokaisessa portaassa. Sähkökoneenkin perään voi välityksen rakennella, ja elektroniikalla säätää nopeutta jos täyttä tehoa ei tarvita.
Muutaman kW:n luokassa ei liene niin väliä millä pyörittää, mutta suuremmassa luokassa hydrauliikalla pyörittäminen alkaa olla sekä komponenteiltaan kallista että epätaloudellista. 50 kW jatkuvaa ei ole sähkömoottorille mikään juttu, mutta sama määrä nopeakäyntistä hydraulivoimaa alkaa olla aika ikävä paketti. Jo pelkästään lämmöntuoton vuoksi. Perushuolloksi sähkökoneelle riittää puhdistus ja laakereiden vaihto. Hydrauliikan pumppu- ja moottoriremontit per 10 000 h tiedetään jo.
Olen enkä tavallista enemmän bittiorientoitunut, mutta luulen että sähköinen voimansiirto tekee läpimurron vielä maa-, metsä- ja maanrakennuspuolellakin. Isommissa ympyröissähän näin on käynyt jo vuosikymmen sitten. Sähköllä tai diesel-sähkölllä kulkevat suurimmat kaivoskoneet, laivat ja veturit. Portaattomat laatikot ym voidaan siinä samalla unohtaa.
Kaikki yrittää tehdä jotain fiksua akkujen kanssa, mutta kaikkeen akut ei sovi. Varsinkin ajatus akuista jotka kestää jatkuvaa kovaa käyttöä 30 000h kuten nuo superkondensaattorit, on aika utopistinen. Eli iso respecti siitä että on oltu fiksuja ja tehty fiksuja toimivia ratkaisuja tähän päivään. Vastaava toimintaperiaate voisi olla pätevä monella saralla. Esim. pyöräkuormaaja johon on asennettu niin tehokkaat pumput että toimivat täydellä teholla vain kun kondensaattori antaa lisäpotkua. Ja kondensaattorit sitten latautuisivat kun kone siirtyy kauhan ollessa paikallaan.
Kaivureissa ja pyörkuormaajissa pystytään myös ottamaan liikeiden energiaa takaisin talteen silloin kun lasketaan tai jarrutetaan taakkaa.
Yks vipu ja kaks toimintaa . Semmonen lohko pitäis löytymän jostakin .
Mitähän tarkalleen kaipaat?
Joystick-tyyppinen jolla hallitaan kahta eri toimilaitetta? Kuten etukuormaajan vipu esimerkiksi?
Iqan-ohjattu Black Bruin -veto joka juttelee Valtran Directin kanssa ja säätää ajonopeuden vaunulle automaattisesti traktorin nopeudesta, veto tulee nokkapumpulta max. 240 litraa/min.
Valtukin aika varusteltu, mainittu myös että hyttiä muokattu/levennetty sisäpuolelta, tai hetkinen " Complete reconstruction of the cab " eli hytti uusiksi 
Tuosta tuli mieleen taas kysymys että miksi moinen ?
Valtraanhan saa kaikkien lootien kanssa ajovoimanoton, joten eikös se täysin mekaaninen veto vaan kuulosta paljon houkuttelevammalta kuin hienot sähköohjaukset.
Taitaa kunnon mekaaninen voimansiirto maksaa enemmän kuin kuin nämä hydrauliset. Vetävä teli ja jakava voimansiirto joka kestää siirtää koko moottoritehon pienillä nopeuksilla on jo ajokoneluokkaa.
Hydraulinen toteutus ei rajoita paljoakaan rakenteita, ei lisää painoa ja on helppo totetuttaa niin että se avittaa vain sen verran kuin paikat kestää.
Turvemiehillä oli joskus jotain vanhoja bussin automaattilaatikoita mekaanisen vedon ja traktorin välissä. Sopeutui kulloiseenkin ajonopeuteen ja muunnin antoi pehmeää vääntöä.
50 ha ja sille alalle noin jumalattoman kallis kone... Ei ymmärrä.
No ei tuollainen nyt riittävän vanhana enää kallis ole ja paljon on tarjontaa. Kaikki on tietysti suhteellista...
Annetaan ne kesannot vaan olla silppuamati ja vedetään vaan niittokoneella poikki! Mutta tien- ja pellonvieri heinät ja puskat saa pienelläkin kalustolla --jos kestävät.
Eieiei. En enää ikinä tee tuota virhettä, ainakaan virnalla. Yllättävän sitkeä matto siellä pohjalla uuden kasvun seassa. Ja painuu maata myöten, ei ota edes murskain sitten enää. Ja kyntö käytännössä mahdotonta.
-SS-
Virnasta ei tietoa, mutta useita erittäin vahvoja puna-apilakasvustoja olen niittänyt. Antaa painua ja sopivasti kasvaa uutta läpi 'ankkuroimaan' sen vanhan kasvuston. Ainakaan savimaalla ei ole ollut minkäänlaista ongelmaa kyntää. Turvemaalla nyt ei ehkä apiloita niin viljelläkään.
lähinnä ajattelin , että kun boksiin liitetään I/O expansion connectoriin lisäboksi. Voisiko Logiikkaohjaus olla tässä osassa. Itse olen tullut toimeen koneen kanssa kun tiedän mitä raamatunkohtaa pitää missäkin tilanteessa koneelle lukea. hankaluuksia tulee siinä vaiheessa kun lomittajille pitää puhelimen kautta selittää, mihin ja kuinka lujaa pitää kumivasaralla lyödä, jotta alkaa toimimaan. Vika on niissä pienissä kärjissä, jotka ohjaavat hydrauliikan magneettiventtiilejä. jumittavat ja eivät aukaise tai jäävät yhtä aikaa päälle.Eikä näitä nykyaiaisia minä ainakaan enää saa tinatuksi ja vaihdetuksi, ovat niin pieniä
Releiden vaihto onnistuisi minultakin jos olisi aikaa - tuntuu vaan olevan vähän tiukassa tällä hetkellä. Mutta varmasti löytyy joku joka vaihtaa ne järkevällä hinnalla.
Voi se toimiakin kun puut ovat sopivia ja kaataja taitava. Ja ajomiehellä rauhallinen luonne.
Jos joukossa on riittävästi 50-haaraista raitaa ja vastaavaa häkilää niin ei niitä tahdo saada käsipelillä kaatumaan mihinkään hallittuun suuntaan kun takertuvat toisiinsa ja kaikkeen mahdolliseen :-(
Kuristimia rassaavat myös ukkosen tekoset. Yhden pahemman ukonilman jälkeen vaihtelin erääseen konehalliin aika monta kuristinta. Osa oli hajonnut heti, osa alkoi oireilla noin 2 viikon sisällä ukkosesta.
Osa kuristimista poikki, osa osittain oikosessa tai maavuotoisia ja kuumenivat kovasti. Valaisimien tiivistetyt kytkentätilat olivat aika inhassa kunnossa kun kärventyneiden eristeiden savu oli tiivistynyt sinne pienen tilan pintoihin. Hyh.
Kun sitä roinaa on 'tarpeeksi' niin aika retuaminen niiden kanssa on raivaus/moottorisahallakin.
Oheinen kuva tänään omalta työmaalta.
Avittaahan sillä käpälällä kyllä voi.
Tuossa oli kyllä niin helppoa maastoa että. Kyllä tuolla ajelee mielikseen.
Kaivuri menee kivasti ojista ja sellaisista, mutta sitten kun pitää mennä hieman jäiseksi muuttunutta 25 asteen rinnettä vinosti kivien välistä pujotellen niin ollaan totuuden alkulähteillä :-(
Aikamoisen tehottoman näköistä mun mielestä! Samalla hinnalla saa kaivurinkin tekemään tuota hommaa ja tapahtuu hieman eri tahtiin homma...
Siis niinq näin... https://www.youtube.com/watch?v=VVRuUPcVlYM
Joo, kone on reilun kokoinen mutta työtekniikassa paljonkin sanottavaa 
Kalikka kerrallaan ei puomin liikeet saa olla isoja. Ainakin äkkiseltään näytti siltä, että kuski oli vasta harjoittelemassa kuten Nuffimasterikin 
Samaa mieltä. Mitä olen itse opetellut nipsuttelemaan niin nuo ojanreunat ovat nopeita ja tehokkaita tehdä. Puuta tarjolla vieri vieressä ja tarvitse vaan vaan siirtää pikkuisen sivuun kasan kohdalle ja pitkälleen. Keräävällä kouralla voi vielä pienempiä koota monta lähekkäistä tai latvoa monta pitkää ennen tuota siirtoa ja kippaamista. Toisinaan melkein nautinnollista työtä.... vähän aikaa.
Metsässä asia muuttuu, pitää suunnitella reittejä joista pääsee, ylettyy ja uran alle jää vähiten hyödyllistä puustoa. Kunnon tureikossa ei isoille kasoille ei tahdo löytää luontevaa paikkaa ja suuntaa josta ne olisivat inhimilliset kuormata ja ajaa. Tureikossa ei tahdo edes nähdä tyville ja rungot ovat turhan lähellä toisiaan. Ja koko ajan saa varoa säästettäviä puita, aina siihen viimeiseen poistettavaan asti jolloin se säästettävä tulee kolhittua :-))
