No nyt
Asiaa monen toimesta !!!

Kaavoihin kangistuneena...
Yhden luomutilan maidontuotantoa hyvinkin läheltä seuranneena tulee todetuksi apilan ongelmat.
Jonkinlainen kokemus on itselläkin rehuna, joskus ollut apilaa hiukan seoksissa. En tiedä sitten jos tavanomaisessa ei rikkakasvit sekoita niin pakkaa, et olisko rehu parempaa.
Alhainen ndf, runsaanpuoleisesti kalia ja kalsiumia...
Apilaviljelijät ottakaa kantaa.

Ammattilaisia, ammattilaisia...

Lainaus käyttäjältä: herttu - 22.02.08 - klo:20:37

Patteroitu on, eroon siitä pitää päästä. Jahka joskus niin paljon lakkaa köyhtymästä (rikastuu) että saap kunnon levitysvaunun.
Helevetin omaperäiselle ympäristöviranomaiselle on laitettu kartat ja kaikki selvitykset.
Polttoainetta palaa jo kesälläkin ihan tarpeeks, sit vielä talvella paskan kuskaamisessa mikä ei tuota ei mitään.
Ei minuu vituta...

Lantaa kannata hyödyntää niin ei karjatila tarvitse juurikaan kemiraalaista. Viljakin kasvaa hyvin pelkällä lietteellä. Keväällä nurmetkin saavat 20 tonnia lietettä niin eipä juuri tarvitse apupaskoja. Urakoitsiajan lasku ei päätä huimaa ja nurmet kasvaa

Tuota jos aikoo satoa saada ni eipä tällä kuivalantasysteemillä ihmeitä tehdä. Kusisäiliönkin laihan tavaran lannoitusvaikutus on hiukan.

Kyl nyt on pakko käyttää kemiralaista, muuten ei riitä ammuille eväs.
(Siitähän se hipkunmul...) riemastuu. 
Mainitsit lietelannan, toimii varmasti paremmin.

Se oliskin jos löytäisi sellaisen joka ehtii levittään. Kattellaan...
Investoinnin paikka...

Patteroitu on, eroon siitä pitää päästä. Jahka joskus niin paljon lakkaa köyhtymästä (rikastuu) että saap kunnon levitysvaunun.
Helevetin omaperäiselle ympäristöviranomaiselle on laitettu kartat ja kaikki selvitykset.
Polttoainetta palaa jo kesälläkin ihan tarpeeks, sit vielä talvella paskan kuskaamisessa mikä ei tuota ei mitään.
Ei minuu vituta...

Jo vain, jeantil laulaa taas kuin viimeista päivää rehuja silputessa. Pitkän akselin vaihtoivat ja joku peukalonpään kokoinen holkki pumpun juureen.
Sitä vaan että kyllä raadilla on tietoa...  Mistähän johtuu... 

Saitko ajettua sillä? eikö niistä mene se kytkinakselin holkki saa vaihdettua lattian kautta?

Ajelin pajaan sisälle odottelemaan aikoja parempia, kunhan ensiksi pelasin silppurin pois perästä.
Pitänee ensiksi tutkia lattian kautta..

Kesken paalin silppuamisen lakkasi ulosotto pyörimästä ja hydrauliikka toimimasta, vielä syttyi vaihteiston varoitusvalokin. Missä vika ?
Silppuri ei tukkeutunut...

Heitän lisää sekaan

Vaihteistoöljynsuodattimen jalan sisällä on kara jota mg-venttiili ohjaa = nelivedon kytkin ( käsittääkseni). Ota kara laita se pylväsporakoneeseen ja hio sitä hienolla hiomapaperilla. Omastani tein huoltomiehen neuvojen mukaan. Kara ei saa takerrella yhtään, kuulemma.

Tosin vika ei ollut nelikon toiminnassa vaan naputtava ääni kylmillä öljyillä.

Eikä köyhän kannata huonolla ajaa.

Biotal kevätsato, bonsilage toinen. Helevetin hyviä rehuja. Aikanaan aumoihin hapolla.

Lainaus käyttäjältä: Maitopoika - 18.01.08 - klo:15:36

No ainahan se hapotin on ollut käytössä pahnanpohjimmaisesta asti.Periaatteessahan ja käytännössä mehut meneee kyllä rehun läpi ylhäältä alaspäin joen tuskin sinne ensiimäisen kerroksen rehuun tarvii happoa mutta toisaalta kyllä mutta sitä 5 litraa tonnille en ole koskaan laittanut ja rehu kyllä kunnon tavaraa.Pintaan muutama kuorma tuhdimmin hapotettua.Ja nykyisin kuivemman aikaan tuoreempaa ja hapotetumpaa Säilyyhän se kuulemma noissa paaleissakin ilman happoa,niin meilläkin jäi syömättä ne rehut, joten hyvin säilyy.Jos joku mullinkasvattaja ne sais sitten syötettyä mulleilleen
PS
Älä sitten sekaannu missään vaiheessa näihin kaksoisilppureihin muuta kuin niittorehuvehkeenä.

hapon käyttäminen rehunvalmistuksessa on useimmiten vain pinttynyt tapa...

mikäli haluat tuntea, että kaikki tarvittava on tullut tehtyä siirryt maitohappobakteerien käyttöön...

bakteerin käytössä on vain positiivisia perusteita...:
- ei haise
- ei polttovaikutusta
- halvempaa käyttää
- liuoksen väkevyys säädettävissä
- rehun sulavuus parempi
- rehun maittavuus lisääntyy...
biotalia tankkiin...

Ootko kokeillu muuta kuin biotaalia ? Tein viime suvena kevät sadon biotalilla ja kakkosen bonsilagella. En ole huomannu eroa rehuissa, eikä asiakkaatkaan ole huomannu. Mietin vaan miten järkevää maksaa biotalista enemmän Halvemman perässä...

Mistä löytyy hydrauliikan osalta Q 10-60:n asennusohjeet 6750:iin.

Joku ystävällinen kameramies ottaisi kuvia letkujen paikoista... ?

Lainaus käyttäjältä: KT - 29.12.07 - klo:10:00

Lainaus käyttäjältä: Herra Heinamaki - 29.12.07 - klo:09:54

Lainaus käyttäjältä: KT - 29.12.07 - klo:09:08

Suomela ehdottaa raportissaan tietosirujen laittamista eläinten nahan alle niiden ollessa nuoria. Näin tehdään nykyisin jo koirille ja muille lemmikkieläimille. Tietosirun avulla teurastamolle tuleva eläin voidaan tunnistaa.

- Tekniikka on olemassa, mutta EU ei ole sitä vielä hyväksynyt, Suomela kertoo.

..että se siitä sitten.

Varmaan joku eu-herra omistaa osuuden siitä tehtaasta joka tekee niitä korvamerkkejä. Menishän siinä hyvä tulo. Muistan kyllä sen vuoden -95, kun isoille sonneille laitettiin korvamerkkejä: sonnit irrallaan karsinassa, köysi taikka kaksi kaulaan ja kova veto. Kun pää saatiin ruokinta-aukosta käytävän puolelle, niin sitten vaan rautaputki niskan päälle pujotettiin ettei vedä päätä pois. Sitten vaan äkkiä merkki korvaan. Onneksi ei sattunu vahinkoa.

Irtoamisherkkyyteen tietenki vaikuttaa sen ensimmäisen merkin kiinnityspaikka, toisekseen sonni saa kyllä kaiken muunkin hajalle, niin miks merkki tekis poikkeuksen. Merkkien laatu oli alkuun todella ala-arvoinen, kun rauhallisiltakin lehmiltä tippui merkit vähän päätä heilauttamalla. Nyttemmin laatu hiukan parantunu, mutta sonnikestävää ei vieläkään taida olla. Välitykseen lähteville sonneille meillä pyritään laittaan merkit mahdollisimman lähelle korvan tyveä, ettei ois niin tyrkyllä irtoomaan.

Tuosta pyrokraatin osakkuudesta... taitaa olla suorastaan pääomistaja ja koko idean isä samalla.


(hankalaa saada lainaukset ojennukseen..., mutta nyt ne taitaa olla?)

Itsekkin laittelin merkkejä mahdollisimman lähelle korvan tyveä. Kunnes lehmät kasvoivat isoiksi. Merkit kääntyilevät korvan sisään ja aiheuttavat haavoja hangatessaan korvaa.

Joten lähemmäs korvan ulkoreunaa on pakko laittaa, enempi tippuu, ei mahda mitään.

Jos merkit valmistettaisiin kunnolla kunnon materiaalista, niillä tekiskin jotain. Tosiaan tipahtelee kun navetan oven kovemmin sulkee.

Niin

itse päädyin vinokuivikepohjaan. Kiertelin navetoita runsaasti, parsiratkaisuissa mietitytti mitä tapahtuu kun parsirakenteet alkaa lahota. Melkoinen homma on niiden kunnostus.

Olen samaa mieltä et makuuparsiratkaisu on kustannustehokkain. Kuivikemenekin osaltakin. Olkia on kuitenkin paljon ja lähellä, joten ei ongelma.

1500 olkipaalia on melkoinen vuori, johan siitä riittää myydä lämpövoimalalle  Paljonko otit paalilta, rahdin osalta ?