Osa paneleista ottaa jo hämärästä . Muutakin tarvitaan sähköntuotantoon .

mutta aatteleppa tommosta isoa kennokenttää jossain autiomaassa ympärillä hamas,,mossad, kurdit, plo,punasen ristin ritarit,iranilaiset ,sunnit ja shiiat...

mitäs yöllä tehdään muutako ihaillaan kuuta kynttilän valoos. Äläkä....

No yöllä pumpataan altaita täyteen halvalla ruotsista ostetulla sähköllä, vai olikos se toisinpäin? Aijjuu taitaa se vuotos olla vieläKIN rakentamatta.

Neliömetrille tulee vissi määrä kilovatteja vuodessa eikä siinä paljon suurennuslasit auta. Sadepäivät ja pilvipoudat vielä vähentää tätä optimi määrää. 

Joka kuvittelee että ydinvoimalle löytyy vaihtoehto, voi laskea vaikkapa sen, kuinka paljon sen korvaamiseen tarvittaisiin vaikkapa polttopuuta.

Suomen ydinvoimaloiden tuotanto on n. 22 TWh / vuosi
Polttopuun energia n. 4 MWh/tn
Polttopuuta menisi 5,5 miljoonaa tonnia laskennallisella 100 % hyötysuhteella.

Itse laskeskelin seuraavaa:
Suomen ydinvoimaloiden tuotanto on n. 22 TWh / vuosi
Polttopuun energia n. 4 MWh/tn

22.000.000 MWh / 4 MWh = 5.500.000 tonnia puuta 

Tuore puu  850 kg/kuutio  => 5.500.000 / 0.850 = 6.470.588 m3 tuoretta puuta.

Suomen metsissä puuta noin 2.177.000.000 m3, vuotuinen kasvu noin 97.000.000 m3.

Eli vuotuisesta kasvusta 6,7% menisi polttopuuksi. Hinta? Ja kustannukset? Ja hyötysuhde, todennäköisesti kun korjuuseen ja kuljetukseen kuluva energia huomioidaan niin luokkaa 10% vuotuisesta kasvusta polttopuuksi. Menikö oikein?

Klapeja ei kannat polttaa muutakuin omakotitalossa .Paljonko yks sateliitti tarvii sähkö ?

Lainaus käyttäjältä: Luomujussi - 05.02.09 - klo:16:58

Joka kuvittelee että ydinvoimalle löytyy vaihtoehto, voi laskea vaikkapa sen, kuinka paljon sen korvaamiseen tarvittaisiin vaikkapa polttopuuta.

Suomen ydinvoimaloiden tuotanto on n. 22 TWh / vuosi
Polttopuun energia n. 4 MWh/tn
Polttopuuta menisi 5,5 miljoonaa tonnia laskennallisella 100 % hyötysuhteella.

Itse laskeskelin seuraavaa:
Suomen ydinvoimaloiden tuotanto on n. 22 TWh / vuosi
Polttopuun energia n. 4 MWh/tn

22.000.000 MWh / 4 MWh = 5.500.000 tonnia puuta 

Tuore puu  850 kg/kuutio  => 5.500.000 / 0.850 = 6.470.588 m3 tuoretta puuta.

Suomen metsissä puuta noin 2.177.000.000 m3, vuotuinen kasvu noin 97.000.000 m3.

Eli vuotuisesta kasvusta 6,7% menisi polttopuuksi. Hinta? Ja kustannukset? Ja hyötysuhde, todennäköisesti kun korjuuseen ja kuljetukseen kuluva energia huomioidaan niin luokkaa 10% vuotuisesta kasvusta polttopuuksi. Menikö oikein?

taitaa olla viisaampi ku tyydyt tilas kannattavuuslaskelmiin

Olis kyllä mukava nähdä, kun tässä maassa aletaan hakata halkoja, että enegiaa piisais 
Haljenneita varpaita ja ennätysmäärä sairaslomia. Fyysisen työn tekijöitä ei kerta kaikkiaan ole, kun tosi paikka tulee.

22.000.000 MWh / 4 MWh = 5.500.000 tonnia puuta
Tuore puu 850 kg/kuutio  => 5.500.000 / 0.850 = 6.470.588 m3 tuoretta puuta.

Pitää laskea kuiva-ainepitoisuuden mukaan. Puun kuivaaminen pannussa ei ole kovin järkevää. Eli ota volyymi x 3, jolloin ollaan jo n neljäsosassa koko Suomen vuotuisesta hakkuista.

Sitä paitsi puun polttaminen pitkällä aikavälillä ei ole kansantaloudellisesti kovin kannattavaa, sen tonnin energian arvo lienee luokkaa 1:4 sellumassan markkinahintaan nähden. Eli 75% jalostusarvosta ja maahan tulevasta (massa)rahamäärästä häipyy savupiipusta...

Lainaus käyttäjältä: Luomujussi - 05.02.09 - klo:16:58

Joka kuvittelee että ydinvoimalle löytyy vaihtoehto, voi laskea vaikkapa sen, kuinka paljon sen korvaamiseen tarvittaisiin vaikkapa polttopuuta.

Suomen ydinvoimaloiden tuotanto on n. 22 TWh / vuosi
Polttopuun energia n. 4 MWh/tn
Polttopuuta menisi 5,5 miljoonaa tonnia laskennallisella 100 % hyötysuhteella.

Itse laskeskelin seuraavaa:
Suomen ydinvoimaloiden tuotanto on n. 22 TWh / vuosi
Polttopuun energia n. 4 MWh/tn

22.000.000 MWh / 4 MWh = 5.500.000 tonnia puuta 

Tuore puu  850 kg/kuutio  => 5.500.000 / 0.850 = 6.470.588 m3 tuoretta puuta.

Suomen metsissä puuta noin 2.177.000.000 m3, vuotuinen kasvu noin 97.000.000 m3.

Eli vuotuisesta kasvusta 6,7% menisi polttopuuksi. Hinta? Ja kustannukset? Ja hyötysuhde, todennäköisesti kun korjuuseen ja kuljetukseen kuluva energia huomioidaan niin luokkaa 10% vuotuisesta kasvusta polttopuuksi. Menikö oikein?

Tuo 4 MWh on koivuhalkotonni 20 % kosteudella. Lisäksi pitää huomioida sähköntuotannon hyötysuhde, tosin hukkalämpö kannattaisi hyödyntää kaukolämpönä.

Jatkappas laskelmiasi.

Pitää laskea kuiva-ainepitoisuuden mukaan. Puun kuivaaminen pannussa ei ole kovin järkevää. Eli ota volyymi x 3, jolloin ollaan jo n neljäsosassa koko Suomen vuotuisesta hakkuista.

Sitä paitsi puun polttaminen pitkällä aikavälillä ei ole kansantaloudellisesti kovin kannattavaa, sen tonnin energian arvo lienee luokkaa 1:4 sellumassan markkinahintaan nähden. Eli 75% jalostusarvosta ja maahan tulevasta (massa)rahamäärästä häipyy savupiipusta...

Kiitos. Lämmitän kyllä itsekin puulla ja tiedän mitä märkä hake ja sen polttamis(yritys) on... Minä en sanonut että olisi järkevää, yritin juurikin saada esille tuon että montako % vuotuisesta hakkuusta tuo on jotta suuruusluokka olisi tullut esille. Luomujussin kommentti huomioiden ja sähköntuotannon hyötysuhde niin prosentti todennäköisesti on jo lähemmäs 50% vai lieneekö enemmän? En ole mikään energiatuotannon expertti ja halusin lähinnä hahmottaa itselleni paljonko se on tuosta vuotuisesta hakkuusta. Tuskin kovin moni muukaan sitä Luomujussin lähtötiedoista suoraan osasi sanoa?

Unohdat sinäkin laskelmista yhden oleellisen pointin, minkä tämä kepulien metsäpolitiikka tarkoitushakuisesti.

Jos ajatellaan asiaa metsänomistajan näkökulmasta.
Varmasti osa ensiharvennuksista kannattaisi tuoda latvoineen päivineen energiakasaan ja metsäyhtiöt jättää nuolemaan näppejään, samoin energian olessa korkeimmillaan olisi varmasti kannattanut vain tyvitukki jättää yhtiölle ja muutoin polttaa energiaksi.

Miksi se metsänomistajan pitää olla se heikoin ja sorretuin.
Ja nyt puun kysynnän hyytyessä armotta energiaksi, miksi tanssia puuyhtiöiden pillin mukaan.

Meillä ei ole koskaan asiaa haluttu ajatella metsänomistaja lähtöisesti.
Aina etusijalla puuyhtiöt.

Kuka puiden polttamista kannattaa . Ainoastaa kovilla pakkasilla on puiden poltto järkevää . Vesi ei pala , joten märästä hakkeesta kannattaa ottaa häkää ainoastaan ja polttaa se . Aurinkokeräiliät lämmittää monen huushollin vedet , aurinkon säteet kannattaa kerä "kimppuun " ja suunnata keräiliään . Lämpöpumpuilla saadaan tehokkaasti lämmintä pakkaselle , hetken aikaa meillä vartoillaan lämpöpumppuja ja kattoremontin aikana keräiliä ja paneeli katolle . Paneelien teho ei vielä riitä lämpöpumppuun , kauaa ei tarvii odotella .

Tuotantorakennuksissa hukkaan lämpöä menee valtavasti , kesällä ei sikalaa saa viileäksi millään . Mitä kannattais tehä .

Unohdat sinäkin laskelmista yhden oleellisen pointin, minkä tämä kepulien metsäpolitiikka tarkoitushakuisesti.

Jos ajatellaan asiaa metsänomistajan näkökulmasta.
Varmasti osa ensiharvennuksista kannattaisi tuoda latvoineen päivineen energiakasaan ja metsäyhtiöt jättää nuolemaan näppejään, samoin energian olessa korkeimmillaan olisi varmasti kannattanut vain tyvitukki jättää yhtiölle ja muutoin polttaa energiaksi.

Miksi se metsänomistajan pitää olla se heikoin ja sorretuin.
Ja nyt puun kysynnän hyytyessä armotta energiaksi, miksi tanssia puuyhtiöiden pillin mukaan.

Meillä ei ole koskaan asiaa haluttu ajatella metsänomistaja lähtöisesti.
Aina etusijalla puuyhtiöt.

Älä nyt taas ala politikoida... Minä halusin vain tietää mikä on se osuus vuotuisesta kasvusta joka menisi noiden ydinvoimaloiden korvaamiseen. En ottanut enkä ota kantaa yhtään mihinkään muuhun.

Kokoomuslaisen kansanedustajan pojalla on risun keruu vehje . Pikkusen ihmettelen miten sellainen voi kannattaa .