Eivätköhän lajikkeet ole merkittävästi lujakortisempia kuin
vanhaan aikaan. Rukiit ovat kuin 1980 - luvun ohraa, Ohrat ovat
kuudenkin tonnin sadolla lyhyitä ja pysyvät pystyssä.
Suorakylvökset kestävät enemmän sadetta kantavina kuin
vanhanajan kynnökset. Nykypuimureissa on nelivedot ja leveät
renkaat. Ennen Massey Harris painui kotikärrynpyörineen märkään
saveen, vaikka painoa on kymmenesosa nykypuimureihin verrattuna.
Sitä paitsi päivittäiset maksimisateet tähän mennessä on saatu Espoossa, 1944, 198 mm.
Suurin kuukausisademäärä on ollut 302 mm, 1934 vuonna Laukaalla.
Kyllä semmoiset vielä ojiin painuvat, jos on edes jonkinlaisia ojia.
http://ilmatieteenlaitos.fi/sade-ennatyksiaKuiva sää kuritti satoja etelässä joskus 1992 - 1993 tienoilla, samoin vuonna
2006 ja 2010. Non 10 vuotta sitten olen alkanut pitää jonkin näköistä tilastoa
siitä, miten kevään sademäärät vaikuttaisivat viljan satoon. Kuivuus enemmän
kurittaa kuin sade.
Sateisina vuosin, esim. 2008 ja 2012, kyse enemmänkin oli myöhäisten lajikkeiden
laaturiskistä kuin sateiden aiheuttamasta korjuun peruuntumisesta.
satomäärät olivat suuret.
Pohjanmaalla tietenkin asiat on eri tavalla, kun vesi ei kulje mihinkään
niissä vaakasuorissa pelloissa.
-SS-