Kipsillä korjataan kalsiumin ja magnesiumin suhdetta eli ainakin teoriassa kipsistä ei ole tarkoitus tulla joka vuotista jumppaa kunhan tuo suhde (kationinvaihtokyky) saadaan oikeaksi. Ongelma savijoen seudulla on juuri hyvin korkea magnesium ja matala kalsium.. Eli ei ole hyödyllistä levittää jokaiselle pellolle kipsiä vaan ainoastaan niille joille siitä on hyötyä. Kipsi ei myöskään ole kalkki eli ph noston vaikutusta ei ole, ehkä pikemminkin päinvastoin koska sisältää paljon rikkiä (ja vähän myös fosforia). Käytännössä kyse on siis eroosion torjumisesta maan oman kemiallisen tasapainon keinoin.
Kipsikasa olisi mielekästä saada kipattua mahdollisimman lähelle levityskohdetta. 60t täysperävaunuyhdistelmällä ei ole mitään asiaa pellolle kääntymään. Samoin täyspitkä yhdistelmä vaatii kääntymiseen leveät tieliittymät ja pistää tienpohjat koeteukselle ihan kuivanakin syksynä. Yksi haaste on myös että kippauspaikan pitää olla kantava; kipsi ei valu alas kuin vilja vaan holvaa -> vasta kun kippi on lähes pystyssä niin lava alkaa tyhjentyä -> suuri paino taka-akselilla ja lavan painopiste korkealla ennen kuin lava alkaa tyhjentyä. Kärry siis uppoaa herkästi kipatessa ja pahimmillaan myös kaatuu mikäli kippauspaikka ei ole tasainen ja kantava.
Parinkymmenen millin sateesta kasa ei ole moksiskaan mutta maasta nouseva kosteus muuttaa kasan pohjan pikkuhiljaa velliksi. Kovin pitkiä aikoja kasa ei siis voi odottaa levitystä. Samoin tuuli kuljettaa kipsiä levityksen yhteydessä ja levityksen tasaisuus huononee. Tämä kaikki yhdistettynä syksyn lyhyeen levitysikkunaan niin sanoisin että tuo logistiikan järjestely on isoin haaste.
http://blogs.helsinki.fi/save-kipsihanke/