Onko tosiaan niin että jotkut mestarit täällä ovat valmiita maksamaan mitä tahansa saadakseen yaralaista ryyniä? Vai meneekö teillä jossain kohtaa kipuraja?
Laatu maksaa, toiset ajaa muovitoyotalla ja toiset... no, ajaa. 
Paljonko parempia satoja sillä laadukkaammalla lannoitteella saa? Suurin osa maailman viljoista ravitaan muilla kuin Yaran lannoilla. Kyllä ne silti Saksassa ja Ranskassa ihan yhtä hyvä satoja saavat kuin täällä viikinkilaivan varjossa.
En tiä ku en oo noita "halpahalli" lantoja ostellu. Gernillä ja Dewaltilla ei liene noilla perusteilla eroa?
Yarasssa on kaikki tarpeellinen samassa pussissa, lisäsilauksen saa Yara Vita-sarjalla.
Noissa sun mainitsemissa maissa taitaa olla alunperinkin lannoitus vähän eri asteella kun täällä pohjoisessa direktiiveillä ja säädöksillä raiskatussa perslävessä ja ilmastokin taitaa antaa aika lailla potkua kasvuun. 
Muistuu mieleen erään lehden kuvat kun oraat oli haipukan värisiä ja kasvu surkeaa, itälannalla lannotettu, isäntä teki reglamaation ko. firman lannoista, asiasta ei liene tullut päätöstä koskaan julkisuuten. Kyseessä ei tainnut olla Yara...?
Mitä se kaikki tarpeellinen on, mitä Yaran pussista löytyy? Hankkijan lippis vai mopoon pienempi eturatas?
Itse olen kyllä löytänyt kaiken tarvittavan Yaran lisäksi myös Belorin, Uralchemin ja Tigoteaminkin pusseista. Muuta en nimittäin ole tarvinnut kuin niitä rakeita ja niiden sisältämiä ravinteita. Mitään jauhoakaan niissä ei ole ollut ja hyvä niin, kun ostan mieluummin jauhot erikseen ja vähän pienemmissä pakkauksissa. Mutta jos Hemmilä on nykyisin tehnyt jotain Kinder-yllätyspusseja, missä on jotain muuta, sitä tarvitseville, niin siitä vain, kuka sellaisesta haluaa maksaa.
Jos tarkoitat hivenravinteita, niin Y-lannoksissa ainoastaan rikkiä on merkittävä määrä, ja sitä on yhtä paljon kaikissa tuontilannoissakin. Pieni määrä booria on merkitty pellon y-lannoksiin, mutta sitäkään ei ole niihin lisätty, se tulee sivutuotteena fosforin mukana, niinkuin noihin Ryssänlantoihinkin, jotka ovat samaa fosforiesiintymää kuin Siilinjärven apatiitti. Jäljelle jää seleeni, jota kasvit eivät tarvitse ja josta kukaan ei maksa tuottajalle mitään, olipa sen pitoisuus jyvissä suurempi tai pienempi.
NK-lannoitteissa ja Salpietarissa on lisäksi magnesiumia. Hiven-Y-lannoitteissa onkin sitten vähän paremmat pitoisuudet, mutta halvemmaksi tulee ostaa ne hivenet erikseen ja levittää tarvittavat määrät suoraan kasvustoon ruiskutuksen yhteydessä.
Kukin saa tietysti käyttää mitä lannoitteita haluaa tai olla käyttämättä, mutta kovin fiksua ei ole laukoa negatiivia kommentteja tuotteista, joista ei mitään tiedä. Joku lehtijuttu joskus jossain ei todista yhtään mitään muuta kuin se, että kaverilla oli hailakat kasvustot. Mistä sitten johtuu, sitä tuskin saatiin täyttä varmuutta.
Jos ahteri kestää, niin Yara on ihan ok. Laatu on hyvää ja kotimainen duunari saa työtä, mutta kilpailu on kaikkien etu. Ilman sitä, rosvolaivan kapteeni veisi tuhkatkin munista. Itse olen vuosien mittaan säästänyt tuhansia euroja ostamalla venäläisiä ja virolaisia lannoitteita yaralaisten sijaan. Silläkin rahalla on sitten voinut hankkia jotain muuta - jopa jotain kotimaista - ja työllistää sitä kautta.
