Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: eevertti - 10.03.24 - klo:14:14
-
Eli puupilkin vaihto suunnitteilla. Vanha Hakkiveivari joutaa jo sulattoon ja keslaa olen katellut tilalle. Valmet 6800:een olisi tarkoitus asentaa jaken takasiltaan kiinni. Aluksi oli ajatus jaken 350:een tukijaloilla mutta tarkemmin ajateltua olen nyt luopumassa tukijaloista ja asentamassa kuormaimen jaken 600 tai 800.
Nyt mietin kumpi sopivampi valluun, keslan 204 vai 304/305.
Onko porukalla kokemusta 200 ja 300 sarjan eroista, miinuksista ja plussista. Mahdollisesti sovittelisin myös sykeharvesteria päähän nylkyttelemään.
-
Keslalta jos olisin uutta kuormainta hankkimassa niin 305T olisi oma valinta, kyllä sitä ulottuvuutta pitää vähintään se 8m olla ja voimaa on paljon enemmän kun 200 sarjassa.
-
eiks 200 sarja ole pikkukäyttöön tarkoitettu? en ite kyllä noin heppoista laittais jos töitä alkais tekemään vaan isompi.
-
300 -sarjassa on jo kääntösylinterit tuplana vs 200. Jotenkin itsellä se kuva et 200 sarja on vähän harrastelijoille ja 300 jos meinataan oikein töitäkin tehdä… 🤷🏻♂️
-
juu, tuollanen kuva itellekin tullu kun tuolla pikkupilkillä touhunnu..
-
Jos siihen harvesteria laitetaan päähän, niin ilman muuta 304. Tuplatuubit ja muutenkin tyrnempi alakerta. Ei kahta sanaa. Jos olisi normaalia peräkärrykäyttöä, niin 204 on ihan hyvä. Minulla ollut 14 vuotta ja puuta ajettu jotain 2 ja 3 tuhannen motin välissä. On ihan tarpeeksi väkevä ja ulottuva kuormain. Tykkään kyllä kovasti.
-
300-sarjaa suosittelen, varsinkin jos on kovempaa käyttöä. Itsellä 303 hydr. esiohjauksella. Vakuuttavaa jämäkkyyttä esim. käännön suhteen. Ulottuu 7,2 metriin. Jäänyt jo pois mallistosta, varmaankin.
-
kun kelsasta kyse ni jopa uskallan kysyä; onko joku laittanna riipukejarrun 200 sarjalaiseen? markkinoilla evustaja sanoi et 300 sarjan riipukkeen saabi tilalle kuhan teköö pikku muutoksia.. itellä 202t ja siinä ketuttaa tuo kouran heilunta ..
-
Kiitos vastauksista. Eli 300sarjaan kannattaa kallistua. Mitäköhän vaihtoehtoja kilpailijoilla on🤔 siis 300sarjaa vastaavia. onko ne virossa valmistettuja kaikki.
-
taitaa olla aika vähän vaihtoehtoja. mut ei kait nuo viron poikain tekeleetkään tuossa koko luokassa heikkoja?
-
Kiitos vastauksista. Eli 300sarjaan kannattaa kallistua. Mitäköhän vaihtoehtoja kilpailijoilla on🤔 siis 300sarjaa vastaavia. onko ne virossa valmistettuja kaikki.
Kronos on hyvä vaihtoehto ja pitäisi olla niin kotimainen kuin olla ja voi. Mallista en osaa sanoa. Ennen oli se viistonninen ja siitä ylöspäin. Nyt on tätä 700 sarjaa Griptona. Ei ne huonommaksi ole menneet.
-
taitaa olla aika vähän vaihtoehtoja. mut ei kait nuo viron poikain tekeleetkään tuossa koko luokassa heikkoja?
Ei ne välttämättä heikkoja ole, on se vaan niiden kanssa takuu yms asiosta vänkääminen aina vähän vaikeaa.
Ei Puutukkurikaan kauaa Oniaria maahan tuonut ;D
Tuollainen kuormaaja mikä naitetaan Valtraan, eikö siinä Kronos tai Kesla ole aika vahvoilla.
-
taitaa olla aika vähän vaihtoehtoja. mut ei kait nuo viron poikain tekeleetkään tuossa koko luokassa heikkoja?
Ei ne välttämättä heikkoja ole, on se vaan niiden kanssa takuu yms asiosta vänkääminen aina vähän vaikeaa.
Ei Puutukkurikaan kauaa Oniaria maahan tuonut ;D
Tuollainen kuormaaja mikä naitetaan Valtraan, eikö siinä Kronos tai Kesla ole aika vahvoilla.
Näin olen kanssa asian funtsinut. Ikivanhaan hakkiveivariinkin saa vielä osia kun on täällä härmlandiassa aikanaan tehty.
-
Tuli tästä mieleen että minkälaisia kokemuksia Oniarista on tullut?
Ei ole tarvetta käytettyä hankkia mutta mielenkiinnosta...
-
Kyllä johonkin Nokka- kuormaajaan on osat kiven alla. Tais tehdä firma parikin kertaa konkan . Venttiilipöydän osat Pärnussa ja maksaa maltaita .Toki näppärä metallin työstäjä tekee enimmät ja loput letkut , laakerit ja muut on enimmäkseen hyllytavaraa varaosaliikkeissä.
-
Tuli tästä mieleen että minkälaisia kokemuksia Oniarista on tullut?
Ei ole tarvetta käytettyä hankkia mutta mielenkiinnosta...
Ei siinä sinänsä mitään ihmeempää moittimista ole, ihan ok laitos. Hydraulikka osat saa mistä vaan.
Ei Oniarin takuista muuta negatiivista jäänyt mieleen kuin jatkeen vai oliko kouran propon toimimattomuus, (alkoi kyllä itsestään pelaamaan) ei enää takuuta kun kahvat otettu erilleen, siitä lähinnä kuljetustelineestä ;D Siis esiohjauskahvat.
Ei sillä niiden sivuilla ole varaosakuvia yms.
Ymmärtääkseni hintaetukin lienee aika pieni, aikoinaan oli edullinen, saanee omansa vieläkin pois.
Ei pakko käytettyä ole hankkia, ainakin sivuilla on maininta vielä.
https://www.konesa.fi/
-
Joku kysyi onk muita kotimaisia enää kuin kronos ja kesla? Kire ja joutsa periaateessa, mutta virosta.
Mites noi ruotsalaiset, vreten, mowi, cranab? Mites ne, kun kurssi taiataa olla jopa eduksi?
Sitten vielä palfinger joka mm nisula käytää.
-
Tuli tästä mieleen että minkälaisia kokemuksia Oniarista on tullut?
Ei ole tarvetta käytettyä hankkia mutta mielenkiinnosta...
8600 kuormaimena ja 12tn kärry, muuta moitittavaa ole kuin kärryn pieni koko/keveys. Toki keveyteen apuna omassa nestetäyttö renkaissa, mutta ei kuormaajaa voi tuoda yhtään pankkojen ulkopuolelle tyhjällä kärryllä ilman tukijalkoja etteikö keikkaa.
Letkuja vaihdettu kouralta sekä puomin päästä pätkiä jotka tekee mutkaa ja ovat isoimmalle rasitukselle alttiita. Toisen tukijalan letkurikkoventtiilin on joku jossain vaiheessa kopsahtanut ja oli putkilähdöt vähän vinossa, korjaantui uudella teetetyllä/taivutetulla putken pätkällä jossa toisessa päässä kiinteällä putkilähdöllä oleva banjoliitin, jäi yksi kiristettävä nippa pois. Letkut jotka rikkoontuneet helppo vaihtaa ja hyvällä paikalla. Sylintereitä, venttiilipöytää tai letkutuksia muuten ei ole tarvinut ropeltaa eikä yhtään mistään ole hitsattu tehtaalta lähdön jälkeen.
Voimaa on tajuttomasti, ainakin kun vertaa vanhaan pikkuhakkiin. On sitä myös moton 995 logmeriin verrattuna aika mukavasti, keton 51 kourasta lipsuu puu kun yrittää vetää lähemmäksi jostain hankalasta paikasta, tuolla kuormaajalla saa saman puun nykäistyä lähemmäksi kun ote pitää ja voimaa jatkeessa yllättävän paljon.
Tuosta voimasta sitten se miinus, että nosto on hidas. Pumpun tuotto työkierroksilla karkeasti 100l/min.
Ajettu jotain, tuohon haarukkaan osuu ainakin alapään osalta, 2500-4000 kiintoa.
JOS nyt pitäisi ostaa uudelleen sama paketti, kärry esteenä. 14tn kärryllä ois sopivampi pari, tukevampi tyhjänäkin. Kotimaiset paketit olisi muutama vuosi sitten maksaneet 2 kertaa enemmän. Tällä tarpeella liikaa. Kova juttu olisi jos kuormaaja olisi tupessa ja perässä kärry millä keräillä esim. kiviä keväällä, mutta näillä mennään ja pidetään tuo yhdistelmä metsässä kun ei tukijalat kovin kätevät ole pellolla :)
-
Sama 8600/ 12t yhdistelmä on mullakin. Ei siitä 14T kärrystä varmaan mitään haittaa olisi, olen oppinut tuon kanssa elämään. Ihan tukeva se on kun painaa jalat kunnolla maahan, jotain yksittäistä tukkia tulee nosteltua kun on puolikas kuormaa, jalat on kyllä kohtuu nopeat käyttää. Rotaattorin letkunipat oli aluksi huonot, piti itse modata, rotaattori on 3/8, letkut 1/2. Kouran kun laittaa ensimmäisen pankon päälle rotaattorin suojakaari litistää keskimmäisiä letkuja, pitäisi vähän parantaa.
Onko nestetäyttö kannattava hankinta?
-
Sama 8600/ 12t yhdistelmä on mullakin. Ei siitä 14T kärrystä varmaan mitään haittaa olisi, olen oppinut tuon kanssa elämään. Ihan tukeva se on kun painaa jalat kunnolla maahan, jotain yksittäistä tukkia tulee nosteltua kun on puolikas kuormaa, jalat on kyllä kohtuu nopeat käyttää. Rotaattorin letkunipat oli aluksi huonot, piti itse modata, rotaattori on 3/8, letkut 1/2. Kouran kun laittaa ensimmäisen pankon päälle rotaattorin suojakaari litistää keskimmäisiä letkuja, pitäisi vähän parantaa.
Onko nestetäyttö kannattava hankinta?
Tuo rotaattorin suojakaari syönyt letkuja, kun menee niin tiiviiksi nipuksi, ja niitä nippoja on tosiaan pitänyt kirrailla, että alkoi pitämään, löystyi helpolla. Tukijalat nopeat joo, mutta oishan se kiva kun ei niitä aina tarvis. Edellisellä yhdistelmällä tukijalat sai unohtaa kun kuormaa oli vähänkin, kärry käytännössä isompi kuin 14tn kärry mutta kuormain pieni kirppu.
Nestetäyttö tuli silloin kun oli hetken sykeharvesteri kuormaajassa kiinni, nestetäytön lisäksi kuormatilaan tehtiin kotelo, jossa rungon sisällä 50mm "peltiä" tonni, pari. Noilla kärry vakautui huimasti, mutta tuo nestetäyttö kaikkineen hyvä juttu. Ainoastaan pehmeällä ja runsaalla lumella meinaa tyhjälläkin kärryllä renkaat tulla suttina perässä ja ahtaassa paikassa tyhjänäkin kääntäessä/peruuttaessa kanittaa vastaan kun tyhjät renkaat kelluisi paremmin lumella. Moton perässä hakaten yleensä kovat urat ja kaikki risut pyrin puimaan uralle, paljon tulee kauhottua sivustakin risua jos joutuu puimaan kohti.. Sulan maan aikana ei ajeta käytännössä kalikkaakaan.
-
Tyhjänä peruutellessa lisäpaino varmasti hyväksi. Veto olisi varmasti hyvä, edes yhdellä akselilla.
Modasin rotaattoriin käymään 1/2-3/8 nipat avainvälin hiomalla pienemmäksi, en muista mitä virityksiä oli alunperin.
Paljonko tuli nesteistä painoa?
-
Tyhjänä peruutellessa lisäpaino varmasti hyväksi. Veto olisi varmasti hyvä, edes yhdellä akselilla.
Modasin rotaattoriin käymään 1/2-3/8 nipat avainvälin hiomalla pienemmäksi, en muista mitä virityksiä oli alunperin.
Paljonko tuli nesteistä painoa?
Ei mitään muistikuvaa, jossain lienee taulukko eri rengaskoolle, kuinka paljon tulee painoa.