Kaikki lohkot jotka alussa ovat olleet rahkaturvetta ovat 15v kuluessa muuttuneet saraturpeeksi, vaatii vain kalkkia, lannoitusta ja muokkausta.

 
  Sehän nyt on aivan tavatonta.

Lainaus käyttäjältä: sjk - 17.12.13 - klo:06:16

Se pitää muistaa,saraturve ja rahkaturve on kaksi eri maalajia.Näistä rahkaturve on se huonompi märempi huonommin lahoava.

  Mut moommalassa kaikki on sarkaturvetta ja se kasvaa, kasvaa....

Rahkaa on LHP, toistakymmentä vuotta pyöritelty 3ha:n pellon kulmaa ja alkaa jo vähitellen kantamaan. Tyhjähköllä ruiskullakin pääsee läpi, kunhan veturi järeä ja riittävän rengastus ettei haittaa vaikka ruuta kävisi syvälläkin Metsästysseura maksaa siemenet ja vähän viljelykuluja, ettei sentään omia, vähäisiä riistapellon tukia tartte käyttää Kalkkia on laitettu, lietettäkin joskus kauan sitten. Apilaa, hernettä, ym. yritetään kasvattaa heinäkasvien ja viljojen seassa. Pikkuhiljaa muuttuu vaaleasta rahkasta tummaksi ja pellon pinta painuu. Rahkan alla karikko, ojia ei voi enää syventää joten on vain odotettava että pellosta tulee aikojen saatossa peltoa. Niin hyvää viljanhintaa ei ole vielä ollut, että tuosta kannattaisi satoa yrittää. Ehkä 3 tonnia voisi saada hehtaarilta kun päädyt ja yhden saran laita kolmesta kantavampaa multavaa hietikkoa.

Lainaus käyttäjältä: sorjone - 17.12.13 - klo:12:01

Lainaus käyttäjältä: sjk - 17.12.13 - klo:06:16

Se pitää muistaa,saraturve ja rahkaturve on kaksi eri maalajia.Näistä rahkaturve on se huonompi märempi huonommin lahoava.

  Mut moommalassa kaikki on sarkaturvetta ja se kasvaa, kasvaa....

Rahkaa on LHP, toistakymmentä vuotta pyöritelty 3ha:n pellon kulmaa ja alkaa jo vähitellen kantamaan. Tyhjähköllä ruiskullakin pääsee läpi, kunhan veturi järeä ja riittävän rengastus ettei haittaa vaikka ruuta kävisi syvälläkin Metsästysseura maksaa siemenet ja vähän viljelykuluja, ettei sentään omia, vähäisiä riistapellon tukia tartte käyttää Kalkkia on laitettu, lietettäkin joskus kauan sitten. Apilaa, hernettä, ym. yritetään kasvattaa heinäkasvien ja viljojen seassa. Pikkuhiljaa muuttuu vaaleasta rahkasta tummaksi ja pellon pinta painuu. Rahkan alla karikko, ojia ei voi enää syventää joten on vain odotettava että pellosta tulee aikojen saatossa peltoa. Niin hyvää viljanhintaa ei ole vielä ollut, että tuosta kannattaisi satoa yrittää. Ehkä 3 tonnia voisi saada hehtaarilta kun päädyt ja yhden saran laita kolmesta kantavampaa multavaa hietikkoa.

Tyhjähköllä ruiskulla voi päästä läpi, mutta kuitenkin on joskus lietevaununkin kestänyt? Onko siis kyse niin vanhasta asiasta, jolloin lietettä ajettiin umpijäätyneeseen maahan...keskellä talvea? Miten muutenkaan noin pehmeälle maalle lietettä on voitu ajaa?

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 18.12.13 - klo:09:26

Lainaus käyttäjältä: sorjone - 17.12.13 - klo:12:01

Lainaus käyttäjältä: sjk - 17.12.13 - klo:06:16

Se pitää muistaa,saraturve ja rahkaturve on kaksi eri maalajia.Näistä rahkaturve on se huonompi märempi huonommin lahoava.

  Mut moommalassa kaikki on sarkaturvetta ja se kasvaa, kasvaa....

Rahkaa on LHP, toistakymmentä vuotta pyöritelty 3ha:n pellon kulmaa ja alkaa jo vähitellen kantamaan. Tyhjähköllä ruiskullakin pääsee läpi, kunhan veturi järeä ja riittävän rengastus ettei haittaa vaikka ruuta kävisi syvälläkin Metsästysseura maksaa siemenet ja vähän viljelykuluja, ettei sentään omia, vähäisiä riistapellon tukia tartte käyttää Kalkkia on laitettu, lietettäkin joskus kauan sitten. Apilaa, hernettä, ym. yritetään kasvattaa heinäkasvien ja viljojen seassa. Pikkuhiljaa muuttuu vaaleasta rahkasta tummaksi ja pellon pinta painuu. Rahkan alla karikko, ojia ei voi enää syventää joten on vain odotettava että pellosta tulee aikojen saatossa peltoa. Niin hyvää viljanhintaa ei ole vielä ollut, että tuosta kannattaisi satoa yrittää. Ehkä 3 tonnia voisi saada hehtaarilta kun päädyt ja yhden saran laita kolmesta kantavampaa multavaa hietikkoa.

Tyhjähköllä ruiskulla voi päästä läpi, mutta kuitenkin on joskus lietevaununkin kestänyt? Onko siis kyse niin vanhasta asiasta, jolloin lietettä ajettiin umpijäätyneeseen maahan...keskellä talvea? Miten muutenkaan noin pehmeälle maalle lietettä on voitu ajaa?

Kait turvemaissa on routaa melkein juhannukseen asti muokkauskerroksen alapuolella jolloin kylvöt on jo tehty, mutta ruiskua maa ei enää kanna. Eikä kyllä puimuriakaan... 

Lainaus käyttäjältä: maajulli - 20.12.13 - klo:09:03

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 18.12.13 - klo:09:26

Lainaus käyttäjältä: sorjone - 17.12.13 - klo:12:01

Lainaus käyttäjältä: sjk - 17.12.13 - klo:06:16

Se pitää muistaa,saraturve ja rahkaturve on kaksi eri maalajia.Näistä rahkaturve on se huonompi märempi huonommin lahoava.

  Mut moommalassa kaikki on sarkaturvetta ja se kasvaa, kasvaa....

Rahkaa on LHP, toistakymmentä vuotta pyöritelty 3ha:n pellon kulmaa ja alkaa jo vähitellen kantamaan. Tyhjähköllä ruiskullakin pääsee läpi, kunhan veturi järeä ja riittävän rengastus ettei haittaa vaikka ruuta kävisi syvälläkin Metsästysseura maksaa siemenet ja vähän viljelykuluja, ettei sentään omia, vähäisiä riistapellon tukia tartte käyttää Kalkkia on laitettu, lietettäkin joskus kauan sitten. Apilaa, hernettä, ym. yritetään kasvattaa heinäkasvien ja viljojen seassa. Pikkuhiljaa muuttuu vaaleasta rahkasta tummaksi ja pellon pinta painuu. Rahkan alla karikko, ojia ei voi enää syventää joten on vain odotettava että pellosta tulee aikojen saatossa peltoa. Niin hyvää viljanhintaa ei ole vielä ollut, että tuosta kannattaisi satoa yrittää. Ehkä 3 tonnia voisi saada hehtaarilta kun päädyt ja yhden saran laita kolmesta kantavampaa multavaa hietikkoa.

Tyhjähköllä ruiskulla voi päästä läpi, mutta kuitenkin on joskus lietevaununkin kestänyt? Onko siis kyse niin vanhasta asiasta, jolloin lietettä ajettiin umpijäätyneeseen maahan...keskellä talvea? Miten muutenkaan noin pehmeälle maalle lietettä on voitu ajaa?

Kait turvemaissa on routaa melkein juhannukseen asti muokkauskerroksen alapuolella jolloin kylvöt on jo tehty, mutta ruiskua maa ei enää kanna. Eikä kyllä puimuriakaan... 

Oli tosiaan sopiva kevät, routaa mutta pellon pinta kuiva.

Kummasti on kantavuus parantunut vuosien saatossa, mutta ei tuonne viitti puimuria tarjota kuin päisteisiin ja kantavimman saran laitaan. Eikä niillekään näillä tukiehdoilla, silloin kun tuo raivattiin, oli kesannointipakko ja sitä silmälläpitäen piti olla peltoa... Kunhan aikaa kuluu, tuostakin tulee mallikelpoista peltoa ja viljeltävissä erittäin pienillä lannoitekuluilla. Menneenä kesänä riistapeltoseoksessa hernettä, vehnää, ohraa, kauraa ja jotain rehujuurikkaita tms. Herne ja vehnä kasvoi ihan ok. paitsi heikoimmilla alueilla, mitkä ei kanna. Maatuminen edennyt hitaasti vaikka kuivattavan ojan laidassa.

Turvemaille viljat kuuluu perinteisesti olla kylvettynä viimeistään vappuna.

Tarpeeksi aikaisin kun on liikenteessä niin routakerros on tosiaan aivan kyntökerroksen alapuolella. Tällöin on hyvä ajaa paskatkin peltoo joka jouduttaa pellon parantumista viljelyyn sopivammaksi.

Lainaus käyttäjältä: maajulli - 20.12.13 - klo:09:03

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 18.12.13 - klo:09:26

Lainaus käyttäjältä: sorjone - 17.12.13 - klo:12:01

Lainaus käyttäjältä: sjk - 17.12.13 - klo:06:16

Se pitää muistaa,saraturve ja rahkaturve on kaksi eri maalajia.Näistä rahkaturve on se huonompi märempi huonommin lahoava.

  Mut moommalassa kaikki on sarkaturvetta ja se kasvaa, kasvaa....

Rahkaa on LHP, toistakymmentä vuotta pyöritelty 3ha:n pellon kulmaa ja alkaa jo vähitellen kantamaan. Tyhjähköllä ruiskullakin pääsee läpi, kunhan veturi järeä ja riittävän rengastus ettei haittaa vaikka ruuta kävisi syvälläkin Metsästysseura maksaa siemenet ja vähän viljelykuluja, ettei sentään omia, vähäisiä riistapellon tukia tartte käyttää Kalkkia on laitettu, lietettäkin joskus kauan sitten. Apilaa, hernettä, ym. yritetään kasvattaa heinäkasvien ja viljojen seassa. Pikkuhiljaa muuttuu vaaleasta rahkasta tummaksi ja pellon pinta painuu. Rahkan alla karikko, ojia ei voi enää syventää joten on vain odotettava että pellosta tulee aikojen saatossa peltoa. Niin hyvää viljanhintaa ei ole vielä ollut, että tuosta kannattaisi satoa yrittää. Ehkä 3 tonnia voisi saada hehtaarilta kun päädyt ja yhden saran laita kolmesta kantavampaa multavaa hietikkoa.

Tyhjähköllä ruiskulla voi päästä läpi, mutta kuitenkin on joskus lietevaununkin kestänyt? Onko siis kyse niin vanhasta asiasta, jolloin lietettä ajettiin umpijäätyneeseen maahan...keskellä talvea? Miten muutenkaan noin pehmeälle maalle lietettä on voitu ajaa?

Kait turvemaissa on routaa melkein juhannukseen asti muokkauskerroksen alapuolella jolloin kylvöt on jo tehty, mutta ruiskua maa ei enää kanna. Eikä kyllä puimuriakaan... 

 No niinpä tietysti. Mulla itselläkin on ruoppamaita senverran, että olisi pitänyt arvata...joskus taannoin oli sellainekin kevät, jolloin savi- ja kivennäismailla olin kylvöni jo tehnyt ja niiden jälkeen menin kyntämään ruoppamaat, ja vielä silloinkin maa paikotellen lohkeili jäätyneinä kappaleina... yleensä pyrin kyntämään ruoppamaat syksyllä, mutta on sellaisiakin syksyjä, jolloin se ei oikein onnistu.

Lainaus käyttäjältä: sorjone - 17.12.13 - klo:12:01

Lainaus käyttäjältä: sjk - 17.12.13 - klo:06:16

Se pitää muistaa,saraturve ja rahkaturve on kaksi eri maalajia.Näistä rahkaturve on se huonompi märempi huonommin lahoava.

  Mut moommalassa kaikki on sarkaturvetta ja se kasvaa, kasvaa....

Rahkaa on LHP, toistakymmentä vuotta pyöritelty 3ha:n pellon kulmaa ja alkaa jo vähitellen kantamaan. Tyhjähköllä ruiskullakin pääsee läpi, kunhan veturi järeä ja riittävän rengastus ettei haittaa vaikka ruuta kävisi syvälläkin Metsästysseura maksaa siemenet ja vähän viljelykuluja, ettei sentään omia, vähäisiä riistapellon tukia tartte käyttää Kalkkia on laitettu, lietettäkin joskus kauan sitten. Apilaa, hernettä, ym. yritetään kasvattaa heinäkasvien ja viljojen seassa. Pikkuhiljaa muuttuu vaaleasta rahkasta tummaksi ja pellon pinta painuu. Rahkan alla karikko, ojia ei voi enää syventää joten on vain odotettava että pellosta tulee aikojen saatossa peltoa. Niin hyvää viljanhintaa ei ole vielä ollut, että tuosta kannattaisi satoa yrittää. Ehkä 3 tonnia voisi saada hehtaarilta kun päädyt ja yhden saran laita kolmesta kantavampaa multavaa hietikkoa.

Oletko mitannut kuinka paksu rahka/turve kerros on ?

  Rahkakerros on 5 cm.  Jjos purkkeja on hyllyssä 3, siitä tulee 15 cm, tosin liitelissä voi olla 4 kerrosta.

Eli mitenkä hyvin nuo mahtaa kantaa koneita ylipäätään? Itellä tulis mahollisesti viljelyyn semmonen raivio joka on rahkasuota, pinnassa semmonen 20-30 sentin  jotenkuten maatunu rahka/turve kerros jonka alla on sitten rahkamössöö varman puolisenmetriä korkeintaan jonka jälkeen taas maatunutta tavaraa sen alla. Ojat olisi 20 metrin välein, vesien pois saannin kanssa ei olisi ongelmia kun ei ole ollut tähänkään asti..... Mutta mutta jotekin arveluttaa tuo kantavuus pysyykö koneet pinnalla?

Miks et nostais turpeita pois. 5 vuotta pölytät ja tonkit niin alkaa olemaan turpeet aika vähissä. toki jos lohko on kovin lähellä asutusta niin sitten kannattaa miettiä uudelleen

En tiedä mitä siellä teilläpäin turpeen alta löytyy, mutta täälläpäin se ainakin on sellaista savipitoista kivikkoa

Lainaus käyttäjältä: Mercantil - 14.12.13 - klo:17:10

Eli mitenkä hyvin nuo mahtaa kantaa koneita ylipäätään? Itellä tulis mahollisesti viljelyyn semmonen raivio joka on rahkasuota, pinnassa semmonen 20-30 sentin  jotenkuten maatunu rahka/turve kerros jonka alla on sitten rahkamössöö varman puolisenmetriä korkeintaan jonka jälkeen taas maatunutta tavaraa sen alla. Ojat olisi 20 metrin välein, vesien pois saannin kanssa ei olisi ongelmia kun ei ole ollut tähänkään asti..... Mutta mutta jotekin arveluttaa tuo kantavuus pysyykö koneet pinnalla?

Miks et nostais turpeita pois. 5 vuotta pölytät ja tonkit niin alkaa olemaan turpeet aika vähissä. toki jos lohko on kovin lähellä asutusta niin sitten kannattaa miettiä uudelleen

No vapo on aikoinaan tutkinut alueen ja todennut, että turvetta oli liian vähän turvetuotannon aloittamiseksi tästä aikaa tosin jo jokunen vuosikymmen.  Ja ei taida saada helpolla turpeen nosto lupaakaan. Ei taida olla mitään "koti konstiakaan" millä sitä rahka höttöö sais hävitettyä nopeesti?

Lainaus käyttäjältä: miller - 29.12.13 - klo:09:17

Lainaus käyttäjältä: Mercantil - 14.12.13 - klo:17:10

Eli mitenkä hyvin nuo mahtaa kantaa koneita ylipäätään? Itellä tulis mahollisesti viljelyyn semmonen raivio joka on rahkasuota, pinnassa semmonen 20-30 sentin  jotenkuten maatunu rahka/turve kerros jonka alla on sitten rahkamössöö varman puolisenmetriä korkeintaan jonka jälkeen taas maatunutta tavaraa sen alla. Ojat olisi 20 metrin välein, vesien pois saannin kanssa ei olisi ongelmia kun ei ole ollut tähänkään asti..... Mutta mutta jotekin arveluttaa tuo kantavuus pysyykö koneet pinnalla?

Miks et nostais turpeita pois. 5 vuotta pölytät ja tonkit niin alkaa olemaan turpeet aika vähissä. toki jos lohko on kovin lähellä asutusta niin sitten kannattaa miettiä uudelleen

No vapo on aikoinaan tutkinut alueen ja todennut, että turvetta oli liian vähän turvetuotannon aloittamiseksi tästä aikaa tosin jo jokunen vuosikymmen.  Ja ei taida saada helpolla turpeen nosto lupaakaan. Ei taida olla mitään "koti konstiakaan" millä sitä rahka höttöö sais hävitettyä nopeesti?

Juhannuskokko 

En tiedä mitä siellä teilläpäin turpeen alta löytyy, mutta täälläpäin se ainakin on sellaista savipitoista kivikkoa

Hiekkaa ja savea. 

Lainaus käyttäjältä: Mercantil - 29.12.13 - klo:12:33

Lainaus käyttäjältä: miller - 29.12.13 - klo:09:17

Lainaus käyttäjältä: Mercantil - 14.12.13 - klo:17:10

Eli mitenkä hyvin nuo mahtaa kantaa koneita ylipäätään? Itellä tulis mahollisesti viljelyyn semmonen raivio joka on rahkasuota, pinnassa semmonen 20-30 sentin  jotenkuten maatunu rahka/turve kerros jonka alla on sitten rahkamössöö varman puolisenmetriä korkeintaan jonka jälkeen taas maatunutta tavaraa sen alla. Ojat olisi 20 metrin välein, vesien pois saannin kanssa ei olisi ongelmia kun ei ole ollut tähänkään asti..... Mutta mutta jotekin arveluttaa tuo kantavuus pysyykö koneet pinnalla?

Miks et nostais turpeita pois. 5 vuotta pölytät ja tonkit niin alkaa olemaan turpeet aika vähissä. toki jos lohko on kovin lähellä asutusta niin sitten kannattaa miettiä uudelleen

No vapo on aikoinaan tutkinut alueen ja todennut, että turvetta oli liian vähän turvetuotannon aloittamiseksi tästä aikaa tosin jo jokunen vuosikymmen.  Ja ei taida saada helpolla turpeen nosto lupaakaan. Ei taida olla mitään "koti konstiakaan" millä sitä rahka höttöö sais hävitettyä nopeesti?

Juhannuskokko 

 Niinpä jos se koko raivio sattuisikin palamaan tulis samalla tuhkalannoitus.. Onko muuteen kukaan poltellu noita raiviotaan nykypäivänä?