On tuolla kasvinviljelyaiheissa tuota kylvämisjuttua, niin kysäisenpä tässä tuosta niittämisestä. Itsellä kun ei vielä oo oikein kokemusta eikä koulutusta senkään vertaa.

Että miten se niitto oikeaoppisesti sujuu? Onko eroa nostolaite- tai hinattavilla laitteilla? Entä vaikuttaako korjuutapa niittoon?

 

Kaikki viljelytoimet lohkoa kiertäen noin 20 metrin leveydeltä ja sen jälkeen pisintä tai muuten parhaiten sopivaa sivua edestakaisin.

Ja jos joku s..tanan mul..u puimurikuski tästä poikkeaa, niin hänet sidotaan jonkun työvälineen perään kokeilemaan miten tasaista jälkeä tuli

Kiertämättä pystyy niittämään perhosen tai menopaluukoneen lisäksi myös yksipuoleisella koneella etukoneen kanssa, muuten joutuu jakamaan kaistoiksi ja kiertämään niitä kaistoja ja kaistojen välejä.

Sitten on vielä kesantoehtojen mukainen niitto, suositus keskeltä aloitettava kiertäminen

Korjuutapa ei paljon vaikuta, koska esim. tarkkuussilppurillakin on järkevää korjata ne kulmaan jääneet lyhyet karheet aina kuormien pohjalle tallaamisen minimoimiseksi > vertaa kiertäen niitetyn pellon keskellä täydellä kuormalla pyörimiseen.

On tuolla kasvinviljelyaiheissa tuota kylvämisjuttua, niin kysäisenpä tässä tuosta niittämisestä. Itsellä kun ei vielä oo oikein kokemusta eikä koulutusta senkään vertaa.

Että miten se niitto oikeaoppisesti sujuu? Onko eroa nostolaite- tai hinattavilla laitteilla? Entä vaikuttaako korjuutapa niittoon?

 

Yksi kierros vastapäivään ja muutama myötäpäivään. Sitten ees`taas 

Ensin pyöritellään myötä ja vastapäivään, ja lopuksi ees taas, pätee muissakin jutuissa... Ja lopputulos on hyvä!

 Meillä tehdään suht leveät päisteet että ei tarvii tehdä jyrkkiä käännöksiä päisteellä niittäesä tai korjatessa rehua. 7-8 kierrosta yleensä ensin ympäri sit loput aloittaen suorimmasta sivusta jos sellainen löytyy. Monasti pelto halkastaan jotta saadaan suora linja josta sit lähdetään niittämään molempiin suuntiin.

Kaikki viljelytoimet lohkoa kiertäen noin 20 metrin leveydeltä ja sen jälkeen pisintä tai muuten parhaiten sopivaa sivua edestakaisin.

Täällä on siitä hyvä, ettei monella lohkolla tuommosen 20 metrin kiertämisen jälkeen, paljon niitettävää jääkään. Joskus vaatii mielikuvitusta, että läytää edes se suoran sivun.

Kaikilta sr. lohkoilta ensin niitetään 7-10 kiekkaa ja seuraavana päivänä silppurivaunulla siiloon. Sitten loput niitetään kaistoihin keskeltä aloittaen (ei meno-paluukone), tälläviisiin ei tallaannu päistekarheet..

Yhtään linnunpoikasta,jänistä, yms. ei tullut niittokoneella tapettua......

Kaikilta sr. lohkoilta ensin niitetään 7-10 kiekkaa ja seuraavana päivänä silppurivaunulla siiloon. Sitten loput niitetään kaistoihin keskeltä aloittaen (meno-paluukone), tälläviisiin ei tallaannu päistekarheet..

Yhtään linnunpoikasta,jänistä, yms. ei tullut niittokoneella tapettua......

Näin myös, paitsi että en kyllä menis sanomaan ,että "ei yhtään poikasta".... se 19 km/h kaatonopeus parhaimmillaan.....peurakin joskus.....tai mikä lie valkohäntäkauris.

Ensiksi nelisen  kierrosta ympäri ja vastakierros. Seuraavana päivänä nämä paalataan pois ja sen jälkeen pelto halki suurinpiirtein niin että tulee mahdollisimman´pitkiä karhoja ja niitto tapahtuu samalla perjaatteella kun sarka-auroilla kyntö että avauksia sopivin välein ja ensiksi ajetaan avauksen ympäri ja sitten edellisen ja uuden avauksen väli

Oikeeta tapaa ei oo... tai on yhtä paljon kuin niittäjiäkin. Niitto alkaa oikeestaan jo nurmen perustamisesta ja jos kynnetään, niitto alkaa kynnöstä. Ihanne niittäjän ja korjuukaluston kuskien kannalta on se, että kynnetään/muokataan/kylvetään päistettä saman verran kuin niitetäänkin. Joillakin lohkoilla tuo pahimmillaan tarkoittaa aiemmin mainittua; "keskelle jää vain pieni tilkku". Parhaimmillaan tuo tarkoittaa, että jäljelle jää satojen metrien pituinen sarka.

Ja avauksen jälkeen tietenkin pisintä suoraa sivua eestaas...

Oikeeta tapaa ei oo...

Jos ei ole karhotinta käytössä niin on yksi ja ainut ja se on se miten korjuumies haluaa. Ja jos ei korjuumies saa sanaansa sanottua niin voi syyttää itteään. Yleensä jos on pätevät kuskit molemmissa niin ei niittotavasta tartte keskustella vaan se on itsestäänselvyys lohkokohtaisesti.

Kyllähän tuon niittotekniikan oppii kullekin lohkolle parissa vuodessa. Korjuukone ja sen kuljettaja määräävät paljon. Sama kuin monessa muussakin työvaiheessa eli seuraava työvaihe määrää, kuinka puuhataan. Äestys tehdään kylväjälle, kyntö äestäjälle ja kylvösuunta puimuri tms. koneelle.

Mikäs noiden pitkäreunaisten lohkojen kanssa on ajellessa, mutta ne kolmiot, joita lopuksi jää. Niihin tuhraantuu aikaa tuhottomasti per ha.

Persketti kun on jokusen vuotta aikaa, kun olin viimeksi karhottanut ja paalannut (kuivaa heinää). Ja silloinkin oli vasta ekakerta..No tänään kummastakaan ei tuntunut tulevan yhtään mitään. Ensin ei sujunut karhotus ja kun se ei ole kunnossa, on vaikeuksia paalauksen kanssa.

Helppo olis väittää, että vika on väärissä vehkeissä, mutta on noilla ennen saatu tehtyä... Farenlösen pyörivä pöyhin/karhotin ja Welgerin kovapaalain. Oliskohan Valmetti 705 ollu Maxxumia kätevämpi paalaimen veturi? Maxxumissa vielä sohlaa pikavaihteetkin niin ei oo mikään nautinto sekään. Mut heinät on peltihallissa

Kertokaas ny viä millai kannattais ajaa, niin mää tarkistan sit ens kerralla Agronetista

Persketti kun on jokusen vuotta aikaa, kun olin viimeksi karhottanut ja paalannut (kuivaa heinää). Ja silloinkin oli vasta ekakerta..No tänään kummastakaan ei tuntunut tulevan yhtään mitään. Ensin ei sujunut karhotus ja kun se ei ole kunnossa, on vaikeuksia paalauksen kanssa.

Helppo olis väittää, että vika on väärissä vehkeissä, mutta on noilla ennen saatu tehtyä... Farenlösen pyörivä pöyhin/karhotin ja Welgerin kovapaalain. Oliskohan Valmetti 705 ollu Maxxumia kätevämpi paalaimen veturi? Maxxumissa vielä sohlaa pikavaihteetkin niin ei oo mikään nautinto sekään. Mut heinät on peltihallissa

Kertokaas ny viä millai kannattais ajaa, niin mää tarkistan sit ens kerralla Agronetista

Ei kai tossa ollu mikkään muu väärin, kuin se viimeinen, eli laitoit sitten heinät PELLIHALLIIN? Heinäin kuuluu olla lautamakasiinissa, että hengittää ja ilma vaihtuu.....
Toivottavasti on räystään alta pellit sen verran lyhkäsiä, että pääsee varis sieltä paskomaan paalien päälle, ni pääsee samalla ilmakin vähän kiertämään...
Eiks toi maksumi oo siitä hyvä paalikoneen veturi, että tulee heinät silleen niinko esipuristettua siinä kummin alla ennenko menee paaleriin, ni pääsee se velkeri helpommalla?

Ei kai tossa ollu mikkään muu väärin, kuin se viimeinen, eli laitoit sitten heinät PELLIHALLIIN? Heinäin kuuluu olla lautamakasiinissa, että hengittää ja ilma vaihtuu.....

Totta. Mutta mukavuudenhalu ja käytännöllisyys teettää kaikenlaista...mainittu rakennelma on meillä ainoa, mihin mahtuu kuorman kanssa ajamaan sisään...

Eiks toi maksumi oo siitä hyvä paalikoneen veturi, että tulee heinät silleen niinko esipuristettua siinä kummin alla ennenko menee paaleriin, ni pääsee se velkeri helpommalla?

Muuten kyl, mut tuommoinen ruoho menee murusiksi yliajaessa ja painuu noukkimen ulottumattomiin.