Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: raukunenmika - 15.02.11 - klo:12:19
-
Olen harrastanut suorakylvöä kohta seitsämän vuotta vaihtelevalla menestyksellä. Mitäs mieltä porukka on, onko suorakylvö hyvä vai huono menetelmä pitkässä juoksussa?
-
Olen harrastanut suorakylvöä kohta seitsämän vuotta vaihtelevalla menestyksellä. Mitäs mieltä porukka on, onko suorakylvö hyvä vai huono menetelmä pitkässä juoksussa?
On.
-
On.
Eikai kukaan ole vielä suorakylvänyt niin pitkään että tuohon pystyis vastaamaan. 10 vuoden kokemuksella sanoisin joo. Nykyisillä viljanhinnoilla saattais ehkä kannattaa muokata ne ihan viimeisetkin kilot sieltä maasta.
Maan rakenteesta sanoisin että on parantunut melkolailla paljon, tosin niillä lohkoilla joilla ennenkin on ollut lähteiden yms. kanssa ongelmaa on sitä edelleen mutta hiukan vähemmissä määrin
-
Jos peltosi ovat tasalaatuisia kevätkuivumisen suhteen ja salaojitus edes kohtuukunnossa ja syksyisin saat puitua ilman puimurin jättämiä raiteita niin suorakylvö on hyvä systeemi, jos taas lohkot kuivuvat epätasaisesti ja salaojitus alkaa olla elinkaarensa loppupuolella niin jatka muokkausta syksyllä. Tuon jälkimmäisen lausekkeen toteutumisen takia omilla pelloilla meni suorakylvökone kiertoon seuraavalla tilalle. Syysmuokkaus pelastaa paljon jos pellossa jotakin ongelmaa. Tarttis tosin tänä vuonna vähän korjailla ojituksia auravedoilla pahimpiin paikkoihin.
-
En ole kyntänyt 10 vuoteen, mutta olen käyttänyt jyrsintä tarvittaessa pintamullan tekemiseen savimailla.
Nova Combilla olen nyt kylvellyt 4v tyytyväisin mielin. Oleellista on saada tehdyksi matala kylvö 2-3,5cm mahdollisimman aikaisin. Jyvä täytyy myös saada kylvövaon pohjalle kosteaan maahan kiinni.
Jyräys on ollut tärkeä toimenpide suorakylvössä savimaille.
Tänään laitoin lopultakin alulle projektin Novan isomman kiekkovantaan pienentämiseksi sileäksi 375mm kokoiseksi.
Kiekot on nyt Laserpajalla odottamassa leikkuuta.
Pienentämällä isompaakiekkoa uskon suorakylvöominaisuuksien savimaan kylvössä parantuvan huomattavasti.
Siemenen kylvän etusäiliöstä, jolloin se menee mahdollisimman tarkasti vaon pohjalle ja vantaita ei tarvii pitää 3cm syvemmällä.
Salaojitukset on yli 30v vanhoja.
Syksyllä vetelin myyräauralla painanteista 40mm putkia piiriojiin. Ensikokemukset selviää tulevalla kaudella.
-
Vuonna 2003 ensimmäistä kertaa urakoitsia kylvi osan suorakylvönä. Toimi ihan hyvin ja hyviäkin satoja saatiin. Olki ja ruumenjäte alkoi haittaamaan vuosi vuodelta enemmän, ja sadot alenivat. Vesi seisoi notkopaikoissa keväisin yms. Maalaji Hes, rm. Keväällä 2008 olkea ja ruumenia oli jo niin paljon ja maa kovaa, että Vm:llä ei saanut siemeniä tarpeeksi syvälle. Osa jäi siihen pahnakerrokseen. Seurasi erittäin kuiva kevät ja kosteus loppui maasta eivätkä osa siemenistä itäneet. Kesäkuussa satoi tavanomaistakin enemmän ja jälkiversontaa tuli erittäin paljon. Vehnä kasvusto jäi erittäin harvaksi ja kellastui kovien sateisen takia, koska vesi ei ehtinyt imeytyä.
Syksyllä vehnä puitiin "väkisin" syyskuun lopulla. Jyvät olivat pieniä, vihreitä erittäin paljon, puintikosteus yli 30%. Sato jäi alle 1500 kg/ha. Niitä sitten kuivailtiin sormet kohmeessa ja mietittiin missä kohtaa polttoainelaskussa mahdettiin säästää. Kynnetyistä ja lautasmuokatuista tuli erittäin hyvin. Vuoden 2008 jälkeen ei ole suorakylvöä ollut. Maat on suurimmaksi osaksi aina kynnettty ja vähän lautasmuokattu. Karjanlannan käyttökin vaatii muokkauksen. Juolavehnäkin riehaantui suorakylvön seurauksena ,vaikka rouduppia ajettiin syksyllä ja keväällä.
Viime keväänäkin joillakin taisi olla ongemana märkyys ja kellastuminen? Kaikennäköisillä hankmoilla ja lautasäkeillä suorakylvömiehet avasivat sänkimaitansa puhaltumaan kesäkuun alussa. ;D
-
Vuonna 2003 ensimmäistä kertaa urakoitsia kylvi osan suorakylvönä. Toimi ihan hyvin ja hyviäkin satoja saatiin. Olki ja ruumenjäte alkoi haittaamaan vuosi vuodelta enemmän, ja sadot alenivat. Vesi seisoi notkopaikoissa keväisin yms. Maalaji Hes, rm. Keväällä 2008 olkea ja ruumenia oli jo niin paljon ja maa kovaa, että Vm:llä ei saanut siemeniä tarpeeksi syvälle. Osa jäi siihen pahnakerrokseen. Seurasi erittäin kuiva kevät ja kosteus loppui maasta eivätkä osa siemenistä itäneet. Kesäkuussa satoi tavanomaistakin enemmän ja jälkiversontaa tuli erittäin paljon. Vehnä kasvusto jäi erittäin harvaksi ja kellastui kovien sateisen takia, koska vesi ei ehtinyt imeytyä.
Syksyllä vehnä puitiin "väkisin" syyskuun lopulla. Jyvät olivat pieniä, vihreitä erittäin paljon, puintikosteus yli 30%. Sato jäi alle 1500 kg/ha. Niitä sitten kuivailtiin sormet kohmeessa ja mietittiin missä kohtaa polttoainelaskussa mahdettiin säästää. Kynnetyistä ja lautasmuokatuista tuli erittäin hyvin. Vuoden 2008 jälkeen ei ole suorakylvöä ollut. Maat on suurimmaksi osaksi aina kynnettty ja vähän lautasmuokattu. Karjanlannan käyttökin vaatii muokkauksen. Juolavehnäkin riehaantui suorakylvön seurauksena ,vaikka rouduppia ajettiin syksyllä ja keväällä.
Viime keväänäkin joillakin taisi olla ongemana märkyys ja kellastuminen? Kaikennäköisillä hankmoilla ja lautasäkeillä suorakylvömiehet avasivat sänkimaitansa puhaltumaan kesäkuun alussa. ;D
Ihan niinkuin olisin itte krjoittanu ::)
-
Vuonna 2003 ensimmäistä kertaa urakoitsia kylvi osan suorakylvönä. Toimi ihan hyvin ja hyviäkin satoja saatiin. Olki ja ruumenjäte alkoi haittaamaan vuosi vuodelta enemmän, ja sadot alenivat. Vesi seisoi notkopaikoissa keväisin yms. Maalaji Hes, rm. Keväällä 2008 olkea ja ruumenia oli jo niin paljon ja maa kovaa, että Vm:llä ei saanut siemeniä tarpeeksi syvälle. Osa jäi siihen pahnakerrokseen. Seurasi erittäin kuiva kevät ja kosteus loppui maasta eivätkä osa siemenistä itäneet. Kesäkuussa satoi tavanomaistakin enemmän ja jälkiversontaa tuli erittäin paljon. Vehnä kasvusto jäi erittäin harvaksi ja kellastui kovien sateisen takia, koska vesi ei ehtinyt imeytyä.
Syksyllä vehnä puitiin "väkisin" syyskuun lopulla. Jyvät olivat pieniä, vihreitä erittäin paljon, puintikosteus yli 30%. Sato jäi alle 1500 kg/ha. Niitä sitten kuivailtiin sormet kohmeessa ja mietittiin missä kohtaa polttoainelaskussa mahdettiin säästää. Kynnetyistä ja lautasmuokatuista tuli erittäin hyvin. Vuoden 2008 jälkeen ei ole suorakylvöä ollut. Maat on suurimmaksi osaksi aina kynnettty ja vähän lautasmuokattu. Karjanlannan käyttökin vaatii muokkauksen. Juolavehnäkin riehaantui suorakylvön seurauksena ,vaikka rouduppia ajettiin syksyllä ja keväällä.
Viime keväänäkin joillakin taisi olla ongemana märkyys ja kellastuminen? Kaikennäköisillä hankmoilla ja lautasäkeillä suorakylvömiehet avasivat sänkimaitansa puhaltumaan kesäkuun alussa. ;D
Ihan niinkuin olisin itte krjoittanu ::)
Niin teillä on sitten molemmilla ongelmia maan rakenteen ja ojituksen kanssa vai?
-
Mielestäni ongelmana ei voinut olla ojitus ja maanrakenne. Ongelmat poistuivat heti, kun maa kynnettiin. Viime keväänäkään kovan sateen jälkeen ei ollut ongelmaa kellastumisen eikä veden imeytymisen kanssa. Veden imeytyminen kynnettyyn maahan on nopeampaa, siinä on ikäänkuin suurempi "vesitilavuus" verrattuna lautasmuokattuun tai suorakylvettyyn.
Syksyllä 2008, kun maa kynnettiin nousi pinnalle sulamatonta kalkkia.
-
Vuonna 2003 ensimmäistä kertaa urakoitsia kylvi osan suorakylvönä. Toimi ihan hyvin ja hyviäkin satoja saatiin. Olki ja ruumenjäte alkoi haittaamaan vuosi vuodelta enemmän, ja sadot alenivat. Vesi seisoi notkopaikoissa keväisin yms. Maalaji Hes, rm. Keväällä 2008 olkea ja ruumenia oli jo niin paljon ja maa kovaa, että Vm:llä ei saanut siemeniä tarpeeksi syvälle. Osa jäi siihen pahnakerrokseen. Seurasi erittäin kuiva kevät ja kosteus loppui maasta eivätkä osa siemenistä itäneet. Kesäkuussa satoi tavanomaistakin enemmän ja jälkiversontaa tuli erittäin paljon. Vehnä kasvusto jäi erittäin harvaksi ja kellastui kovien sateisen takia, koska vesi ei ehtinyt imeytyä.
Syksyllä vehnä puitiin "väkisin" syyskuun lopulla. Jyvät olivat pieniä, vihreitä erittäin paljon, puintikosteus yli 30%. Sato jäi alle 1500 kg/ha. Niitä sitten kuivailtiin sormet kohmeessa ja mietittiin missä kohtaa polttoainelaskussa mahdettiin säästää. Kynnetyistä ja lautasmuokatuista tuli erittäin hyvin. Vuoden 2008 jälkeen ei ole suorakylvöä ollut. Maat on suurimmaksi osaksi aina kynnettty ja vähän lautasmuokattu. Karjanlannan käyttökin vaatii muokkauksen. Juolavehnäkin riehaantui suorakylvön seurauksena ,vaikka rouduppia ajettiin syksyllä ja keväällä.
Viime keväänäkin joillakin taisi olla ongemana märkyys ja kellastuminen? Kaikennäköisillä hankmoilla ja lautasäkeillä suorakylvömiehet avasivat sänkimaitansa puhaltumaan kesäkuun alussa. ;D
Ihan niinkuin olisin itte krjoittanu ::)
Niin teillä on sitten molemmilla ongelmia maan rakenteen ja ojituksen kanssa vai?
Saman tyyppisiä kokemuksia. Tuskin voi maanrakenne olla kovin pielessä jos samalta pellolta parhaimmillaan 8tn/ha ohraa, alle viittätonnia ei "koskaan". Suorakylvöllä neljä tonnia maksimisato, kolmekin tonnia joskus lujassa. Yhtenä vuotena kolmesta suorakylvö tuotti oikeasti paremman sadon, 2006 kun koko kesänä satoi alle 20mm. Neljäntenä vuonna oli kyntö parhailla lohkoilla, huonommat suorakylväen. Heikommille lohkoille verraton menetelmä, kivisille, huonon muotoisille tilkuille jne.
Täällä noita suorakylvökoneita kohtuu paljon, mutta vähin äänin lähes kaikki palanneet kyntöön.
Suorakylvö on kovilla maalajeilla ehdottoman hyvä kylvötapa, mullakin vähän hienoa hietaa joka täkäläisittäin kovaa maalajia. Siellä toimii mukavasti.
Niinjoo, ojitukset tuoreita ja toimivia. Sopivalla turvemaalla,suorakylvettynä, pelto pölykuivaa mutta pellolla seisoo vesi päiväkaupalla.
Tällaisella pellolla hukkui rypsiä isot alat, syksyllä 2008, kesän jatkuneiden sateiden ja kylmyyden jälkeen KYNTÄESSÄ maa pölisi vaikka pinnalla vettä. Suorakylvö alkoi 2005 neljän nurmivuoden jälkeen, syysrukiilla.
-
Kovin on säätiloista riippuvainen kylvötapa. Viime vuonna suorakylvökset meni monilla persiilleen, oli tosi karsean näköisiä ne, satoakaan ei tullut juuri nimeksikään.
Kynnetyt pellot kasvoi huippusatoja, syksyllä näky monen lautasmuokkari ruostuvan pihalla ja pelloilla kiillotettiin auran siipiä....
Rikkaruohojen kanssa temuaminen näyttäis olevan aikamoista, on saunakukkaa ja juolavehnää. Rypsipellotkin olivat keltaisenaan... voikukasta!
Itse en kyllä lähtis tuohon vouhotukseen, vaikka muokkauksessa säästää, joutuu kuitenkin aika paljon käyttämään torjunta-aineita ja mitäs sitten kun ei roundupupit enää tehoakkaan... :P
-
Suorakylvö on kovilla maalajeilla ehdottoman hyvä kylvötapa, mullakin vähän hienoa hietaa joka täkäläisittäin kovaa maalajia. Siellä toimii mukavasti.
Mitä tarkoitat kovalla maalajilla? Jos suorakylvetylle aitosavellekkin tulee kova sade on kellastuminen lähes varmaa, koska vesi ei imeydy. Hiesusavi (HsS) maillakin on tätä ongelmaa. Perinteiseessä kylvömenetelmässä tietysti kuorettuminen on vaarana, mutta sen kanssa kyllä pärjää.
Meilläkin on multamaita jonkinverran ja niillä ongelmana sänkipeittoisena on keväinen roudan sulaminen ja kuivuminen. Syksyllä on joskus jäänyt muutama aari kyntämättä märkyyden takia. Keväällä niitä jälkiä tasaillessa sängen alta on tullut jää näkyviin, maan ollessa ympärillä kuivaa. Ne maat täytyy ainakin kyntää syksyllä, jos meinaa ennen juhannusta kylvää ja päästä muutenkin kuin kävellen. Kevätkyntökin onnistuu, jos pääsee roudan päällä kyntämään.
-
Mua vähän kypsyttää toi kun joku arvostelee suorakylvön epäonnistumista maan rakenteen heikkoudella. Meilläkin on tehty paljon täydennysojituksia, mutta ei ne koskaan poista HsS,HtS, HeS:lle ominaista luontaista tiiviyttä. Vaikka maan multavuus onkin kevytmuokkauksessa lisääntynyt, niin vesitilavuus eli sen puute säilyy. Omilla pelloilla kultivointi on ollut paras ratkaisu. Hiukan olen harkinnut kyntämiseen siirtymistä, mutta se taas hävittää maan multavuutta. Näin ollen kultivointi on itselleni ainoa vaihtoehto. Mielestäni maan vesitilavuuden tekeminen on ihan luonnollinen juttu, jos maa sitä kaipaa. Pitää sitten hyväksyä peltojensa ominaisuudet, eikä tapella epätoivoisesti niitä vastaan.
-
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kynt%C3%B6
http://www.youtube.com/watch?v=342bKvu7ghI
-
Syksyllä 2009 rahtipuimurikuski ihmetteli, miksi edellissyksynä kynnetyillä
pelloilla puimurin pyörä teki puidessa rumaa jälkeä eli ui lähes koko ajan
10-15 cm syvällä.
Meillä muutama vuosi suorakylvetyillä mailla ei jäänyt edes kunnon
jälkeä eli maa oli selvästi kuivempaa.
Vastaukseksi ei käy huono ojitus (kummallakaan)
-
Tämä koskee nyt sitten savimaita, mullasta enkä turpeesta en tiiä mittään:
Kyllä se nyt vaan niin on, että jos suorakylvö ei onnistu maan tiivistymien takia niin ei se ole menetelmän vaan pellon vika. Kynnöllä voidaan luoda vuodeksi kerrallaan keinotekoisesti hyvät kasvuolosuhteet, mutta samalla haudataan kasvijätteitä mädäntymään lähes hapettomiin oloihin ja kiihdytetään hiilen häviämistä maaperästä. Tietysti ensimmäiset kasvukaudet ovat hankalia, kun maassa ei ole LUONTAISESTI syntyneitä kanavia juurten hengitykselle/kaasujenvaihdolle ja samalla imeytymisteitä ylimääräiselle vedelle. Yksipuolisessa kevätviljojen viljelyssä tällaisen luonnollisen rakenteen syntyminen vie huomattavasti aikaa. Ja kuten Kp totesi, tällainen luonnollinen maan rakenne on aivan erilainen kuin muokkaamalla saavutettu mm. maan kantavuuden lisääntyessä. Omana huomiona on kanssa ollut, että hyvinkin märissä olosuhteissa puimuri ei juuri koskaan uppoa vaan ainoastaan havaittavissa on purseet pyöränjälkien ympärillä. Eli toisin sanoen pelto kuivaa alhaalta käsin, kun taas kynnetty maa on märkää mössöä anturaan asti, joka tosin hyvin tiivistettynä kantaa mitä vaan. Ja kaikki kulminoituu asiaan, joka monelta unohtuu, eli akselipainot ja pintapaine on pidettävä kurissa sekä märkänä väkisin touhuamista on vältettävä.
Lopuksi talousasiaa sen verran, että sanotaan mitä vaan niin sen viimeisen viljakilon rajakustannus on kaikista suurin...
-
No mites maat kestää nämä äkilliset 60mm tunnissa sadekuurot? Mielestäni niin suorakylvetyt kuin lautasmuokatut kestää sen yhtä heikosti.
Toinen ongelma on sen maanrakenteen parantumisaika. Se tuntuu olevan ihan lohkosta kiinni, vaihteluväli ilmeisesti luokkaa 1-30 vuotta. On se vaan tolkuttoman pitkä aika ja siinä moni ehtii kyllästyä. Moni isäntä vaihtaa jo hiippakuntaakin.
Täällä sitkein suorakylväjä luovutti viime vuonna ja hommasi lautasmuokkaajan avuksi. En ole hennonut informoida, että tuskin auttaa mitään.
Se on hieno homma, jos omistaa suorakylvölle soveltuvia peltoja. Silloin kannattaa ilman muuta siirtyä siihen, mutta jos sellaisia peltoja ei ole, niin miksi tapella tuulimyllyjä vastaan. Kyllä noilla epäonnistuneilla suorakylvösadoilla on aikamoinen merkitys tilan talouteen.
Ja kuka hinnoittelee sen mielipahan, joka huonoista kasvustoista syntyy :'(
-
No mites maat kestää nämä äkilliset 60mm tunnissa sadekuurot? Mielestäni niin suorakylvetyt kuin lautasmuokatut kestää sen yhtä heikosti.
***Joo, viime keväänä vettä tuli niin paljon, että maat lähti liikkeelle ja rajaojatkin hävis
jonnekin.
Ei suorakylvetyt sen enmpää kellastuneet, kuin muutkaan. (eikä suorakyväjät)
En mä näistä asioista jaksa vääntää, lopetan suorakylvön heti, jos jokin asia
näyttää epäonnistuvan projektissa.
Toinen ongelma on sen maanrakenteen parantumisaika. Se tuntuu olevan ihan lohkosta kiinni, vaihteluväli ilmeisesti luokkaa 1-30 vuotta. On se vaan tolkuttoman pitkä aika ja siinä moni ehtii kyllästyä. Moni isäntä vaihtaa jo hiippakuntaakin.
*** Sama vastaus, jos homma ei toimi, niin kaivetaan kyntöaurat hallin nurkasta ja
antaa palaa.
Palataan asiaan 30-vuoden päästä.
Saattaa tietenkin olla niinkin, että ne aurat haetaan jo ensi syksynä
Täällä sitkein suorakylväjä luovutti viime vuonna ja hommasi lautasmuokkaajan avuksi. En ole hennonut informoida, että tuskin auttaa mitään.
***Joo, pahempaan suuntaan... olkiharaa kannattaisi testata...
Se on hieno homma, jos omistaa suorakylvölle soveltuvia peltoja. Silloin kannattaa ilman muuta siirtyä siihen, mutta jos sellaisia peltoja ei ole, niin miksi tapella tuulimyllyjä vastaan. Kyllä noilla epäonnistuneilla suorakylvösadoilla on aikamoinen merkitys tilan talouteen.
***Assia on kuitenkin niin, ettei suorakylväjä saa epäonnistua. Jos niin käy, niin koko
Etelä-Suomi tietää sen noi kahden päivän viiveellä.
Ja kaikkein viisaimmat tulevat taivastelemaan, että johan minä prkle sanoin etkä
sää mua uskonut!!!
Ja kuka hinnoittelee sen mielipahan, joka huonoista kasvustoista syntyy :'(
***Pari pulloa vhiskyä, se riittänee. Hip.
Noin käytäntönä suorakylvö on helkutin vaikea laji. Moni aloittaa niin, että
ensin ostetaan (kallis) kone, säiliöt täyteen tavaraa ja ollaan niin innoissaan, että
kiertokokeetkin muistetaan tehdä vasta parin päivän päästä.
Kuitenkin suorakylvettäessä on työnjälkeä tarkkailtava vielä tarkemmin
kuin perinteisessä kylvössä, lohkojen oikut on opittava paremmin,
ja sitä rataa. Maltti on valttia.
Siitä se sitten pikkuhiljaa kantapäitten kautta oppia alkaa tulemaan.
Eikä välttämättä kannata alkaa suorakylvämään kaikkia lohkoja heti alkuun.
Tietenkin taas tulee joku viisas mies ihmettelemään, miksi suorak-koneella
kylvetään muokattuun...?
Ja että sais taas jonkun menettämään yöunensa, niin rapid ei
välttämättä ole paras suorakylvökone, vaikka Loimaan kokeessa
hyvin pärjäsikin.
Tuli senverran sadetta, että maanpinnallekin pudonneet siemenet itivät.
-
Rapidin suorakylvöominaisuudet on siitä kiinni onko koneessa disketit vai ei ;)
Siinähän se onkin, että opetteluun joutuu uhraamaan aikaa ja panoksia. Viljelyvarmuus kärsii.
Mulla ei ole mitään suorakylvöä vastaan, siinä on vaan haasteita, jotka koen omalta kohdaltani melkein ylipääsemättömäksi :-[
-
No mites maat kestää nämä äkilliset 60mm tunnissa sadekuurot? Mielestäni niin suorakylvetyt kuin lautasmuokatut kestää sen yhtä heikosti.
***Joo, viime keväänä vettä tuli niin paljon, että maat lähti liikkeelle ja rajaojatkin hävis
jonnekin.
Ei suorakylvetyt sen enmpää kellastuneet, kuin muutkaan. (eikä suorakyväjät)
En mä näistä asioista jaksa vääntää, lopetan suorakylvön heti, jos jokin asia
näyttää epäonnistuvan projektissa.
Toinen ongelma on sen maanrakenteen parantumisaika. Se tuntuu olevan ihan lohkosta kiinni, vaihteluväli ilmeisesti luokkaa 1-30 vuotta. On se vaan tolkuttoman pitkä aika ja siinä moni ehtii kyllästyä. Moni isäntä vaihtaa jo hiippakuntaakin.
*** Sama vastaus, jos homma ei toimi, niin kaivetaan kyntöaurat hallin nurkasta ja
antaa palaa.
Palataan asiaan 30-vuoden päästä.
Saattaa tietenkin olla niinkin, että ne aurat haetaan jo ensi syksynä
Täällä sitkein suorakylväjä luovutti viime vuonna ja hommasi lautasmuokkaajan avuksi. En ole hennonut informoida, että tuskin auttaa mitään.
***Joo, pahempaan suuntaan... olkiharaa kannattaisi testata...
Se on hieno homma, jos omistaa suorakylvölle soveltuvia peltoja. Silloin kannattaa ilman muuta siirtyä siihen, mutta jos sellaisia peltoja ei ole, niin miksi tapella tuulimyllyjä vastaan. Kyllä noilla epäonnistuneilla suorakylvösadoilla on aikamoinen merkitys tilan talouteen.
***Assia on kuitenkin niin, ettei suorakylväjä saa epäonnistua. Jos niin käy, niin koko
Etelä-Suomi tietää sen noi kahden päivän viiveellä.
Ja kaikkein viisaimmat tulevat taivastelemaan, että johan minä prkle sanoin etkä
sää mua uskonut!!!
Ja kuka hinnoittelee sen mielipahan, joka huonoista kasvustoista syntyy :'(
***Pari pulloa vhiskyä, se riittänee. Hip.
Noin käytäntönä suorakylvö on helkutin vaikea laji. Moni aloittaa niin, että
ensin ostetaan (kallis) kone, säiliöt täyteen tavaraa ja ollaan niin innoissaan, että
kiertokokeetkin muistetaan tehdä vasta parin päivän päästä.
Kuitenkin suorakylvettäessä on työnjälkeä tarkkailtava vielä tarkemmin
kuin perinteisessä kylvössä, lohkojen oikut on opittava paremmin,
ja sitä rataa. Maltti on valttia.
Siitä se sitten pikkuhiljaa kantapäitten kautta oppia alkaa tulemaan.
Eikä välttämättä kannata alkaa suorakylvämään kaikkia lohkoja heti alkuun.
Tietenkin taas tulee joku viisas mies ihmettelemään, miksi suorak-koneella
kylvetään muokattuun...?
Ja että sais taas jonkun menettämään yöunensa, niin rapid ei
välttämättä ole paras suorakylvökone, vaikka Loimaan kokeessa
hyvin pärjäsikin.
Tuli senverran sadetta, että maanpinnallekin pudonneet siemenet itivät.
Toisin sanoen tarvitaan enemmän ammattitaitoa kun on vähemmän keinoja (koneita) käytössä kuin perinteisissä muokkausmenetelmissä. Totean ettei ammattitaitoni taida riittää tähänkään joten jatkan kyntämistä...
-
Siirryin suorakylvöön vuosituhannen vaihteessa, kun perinteisestä mennetelmästä alkoi haasteet loppua.
Haasteita ja opeteltavaa on riittänyt ja nyt kun on kulunut kahdeksan vuotta ,niin pellolle lähdetään keväällä yhtä aikaa museo vehkeiden kanssa. Satotaso on noussut korkeammalle kuin mitä oli kynnön aikaan.
Jos pelloilta on hävitetty multavuutta ja rakennetta vuosikymmeniä, niin ei se palaudu kahdessa eikä kolmessa vuodessa .
-
Siirryin suorakylvöön vuosituhannen vaihteessa, kun perinteisestä mennetelmästä alkoi haasteet loppua.
Haasteita ja opeteltavaa on riittänyt ja nyt kun on kulunut kahdeksan vuotta ,niin pellolle lähdetään keväällä yhtä aikaa museo vehkeiden kanssa. Satotaso on noussut korkeammalle kuin mitä oli kynnön aikaan.
Jos pelloilta on hävitetty multavuutta ja rakennetta vuosikymmeniä, niin ei se palaudu kahdessa eikä kolmessa vuodessa .
Sehän on kuin luomuun siirtyminen. :)
-
mitä vaihtoehtoja näitä nyt on? suorakylvö sängelle, sänkimuokkaus ja kylvö, kyntö,muokkaus ja kylvö. onko kukaan kylvänyt kynnökselle, luulis ettei ainakaan viljamiehillä luulis olevan ongelma, tietysti vähän maalajista riippuen. omalla kohdalla (kyntöaura,lautasäes,tume combimaster4000) en näe ainakaan polttoainekuluja syynä jättää mitään vaihetta pois, osan tosin kylvän kynnökselle.. niin, ja karjatila peltoa 110ha..
kysyn siis että miksi suorakylvö?
-
Siirryin suorakylvöön vuosituhannen vaihteessa, kun perinteisestä mennetelmästä alkoi haasteet loppua.
Haasteita ja opeteltavaa on riittänyt ja nyt kun on kulunut kahdeksan vuotta ,niin pellolle lähdetään keväällä yhtä aikaa museo vehkeiden kanssa. Satotaso on noussut korkeammalle kuin mitä oli kynnön aikaan.
Jos pelloilta on hävitetty multavuutta ja rakennetta vuosikymmeniä, niin ei se palaudu kahdessa eikä kolmessa vuodessa .
Sehän on kuin luomuun siirtyminen. :)
--juu,ja lopputuloskin sama,eli puimurin voi myirä tarpeettomana ;D..ei vaiskaa...vitsi..
--jonkin verran kans on tullu yriteltyä suorakylvöä.tulokset olleet hyvin vaihtelevia.
--viime kevät oli suorakylväjän painajainen,jos oli uokatenkin riittävän vaikeaa.
--lautasmuokkauksella meinaan edetä edelleen
-
Kuulemma Koneviestin Loimaan kokeissa on viime vuosina kylvetty eri Rapidilla kuin ensimmäisenä. Ei ole enää diskettejä! Lehdessä ei ole muutoksesta käsittääkseni mainittu.
-
Siirryin suorakylvöön vuosituhannen vaihteessa, kun perinteisestä mennetelmästä alkoi haasteet loppua.
Haasteita ja opeteltavaa on riittänyt ja nyt kun on kulunut kahdeksan vuotta ,niin pellolle lähdetään keväällä yhtä aikaa museo vehkeiden kanssa. Satotaso on noussut korkeammalle kuin mitä oli kynnön aikaan.
Jos pelloilta on hävitetty multavuutta ja rakennetta vuosikymmeniä, niin ei se palaudu kahdessa eikä kolmessa vuodessa .
Sehän on kuin luomuun siirtyminen. :)
--juu,ja lopputuloskin sama,eli puimurin voi myirä tarpeettomana ;D..ei vaiskaa...vitsi..
--jonkin verran kans on tullu yriteltyä suorakylvöä.tulokset olleet hyvin vaihtelevia.
--viime kevät oli suorakylväjän painajainen,jos oli uokatenkin riittävän vaikeaa.
--lautasmuokkauksella meinaan edetä edelleen
Nojaa. Rypsistä 40ha alalta kaks rekkaa et siitä voi jokainen laskimellaan tarkistaa satotason. Quarnasta sitten kaikkein kovimmilta savilta jossain kolmen neljän tonnin välillä. Et vehnähän meni puihin mut taitanee johtuu siitä ettei suorakylvimelläkään saa vettä aikaseks mistään :D
Vehnä kylvettiin toukokuun puolivälissä ja rypsit kesäkuun alussa. Vehnille kylvön jälkeen muutama juuttaan kova sade jotka pahimmissa märissä vähän upottivat oraita mutta parempi vaihtoehto se melkeen oli kun rypsillä, joka taas ei saanut muutamaan viikkoon kylvön jälkeen pisaraakaan vettä.
Innolla odotetaan taas märkää, kylmää myöhästä kevättä ja sitä seuraavaa helvetillisen kuumaa kesää ;D
-
Olen harrastanut suorakylvöä kohta seitsämän vuotta vaihtelevalla menestyksellä. Mitäs mieltä porukka on, onko suorakylvö hyvä vai huono menetelmä pitkässä juoksussa?
No toisessa renki kyntää monta päivää ja äestää pari ja isäntä kylyvää pari.
No toisessa toinen renki kylyvää päivän.
No mites toisen rengin kävi.
Isännän kävi hyvin.
-
Tämä koskee nyt sitten savimaita, mullasta enkä turpeesta en tiiä mittään:
Kyllä se nyt vaan niin on, että jos suorakylvö ei onnistu maan tiivistymien takia niin ei se ole menetelmän vaan pellon vika. Kynnöllä voidaan luoda vuodeksi kerrallaan keinotekoisesti hyvät kasvuolosuhteet, mutta samalla haudataan kasvijätteitä mädäntymään lähes hapettomiin oloihin ja kiihdytetään hiilen häviämistä maaperästä. Tietysti ensimmäiset kasvukaudet ovat hankalia, kun maassa ei ole LUONTAISESTI syntyneitä kanavia juurten hengitykselle/kaasujenvaihdolle ja samalla imeytymisteitä ylimääräiselle vedelle. Yksipuolisessa kevätviljojen viljelyssä tällaisen luonnollisen rakenteen syntyminen vie huomattavasti aikaa. Ja kuten Kp totesi, tällainen luonnollinen maan rakenne on aivan erilainen kuin muokkaamalla saavutettu mm. maan kantavuuden lisääntyessä. Omana huomiona on kanssa ollut, että hyvinkin märissä olosuhteissa puimuri ei juuri koskaan uppoa vaan ainoastaan havaittavissa on purseet pyöränjälkien ympärillä. Eli toisin sanoen pelto kuivaa alhaalta käsin, kun taas kynnetty maa on märkää mössöä anturaan asti, joka tosin hyvin tiivistettynä kantaa mitä vaan. Ja kaikki kulminoituu asiaan, joka monelta unohtuu, eli akselipainot ja pintapaine on pidettävä kurissa sekä märkänä väkisin touhuamista on vältettävä.
Lopuksi talousasiaa sen verran, että sanotaan mitä vaan niin sen viimeisen viljakilon rajakustannus on kaikista suurin...
Minulla on sellainen käsitys että suorakylvössä maan katavuuden parantuminen ei johdu maan rakenteen parantumisesta vaan yksinkertaisesti siitä että pellolla on aina sitä vanhaa juurimassaa joka tekee pinnasta kovan. Aivan samalla lailla nurmet kantavat hyvinkin paljon painavampia koneita kuin kynnetyt viljamaat. Samaten metsässä ajokoneen kanssa pehmeillä paikoilla ajattaessa, niin kauan kun maanpinta kestää rikkoontumatta, painumia ei synny, mutta heti kun pinta menee rikki, kone voi upota vaikka kuinka syvälle.
Jos mentäisiin kyntämään vuosikausia aito suorakylvössä ollut pelto, väittäisin ettei sen kantavuus ole yhtään sen parempi kuin perinteisesti joka vuosi kynnetynkään.
akselipainot ja pintapaine on pidettävä kurissa sekä märkänä väkisin touhuamista on vältettävä. Tämä on tärkeää, lautasmuokkaimella saadaan paljon pahaa aikaan jos ajetaan märkänä. Keväälläkään ei saisi liian märkää maata mennä avaamaan, vaikka juuri sen takiahan sinne mennään että saataisiin kuivaminen alkuun. Sitten kun kylvön jälkeen tulee kuivakausi peli on menetetty.
Mielestäni suorakylvö toimii parhaiten savimailla kevätkylvöissä, jolloin suurin kasvua rajoittava tekijä on kosteus. Näillä meidänkin vähä multaisilla savimailla joiden viljelykirto takavuosina on ollut vilja-lumi-vilja, se auttaa kun on ensin onnistuttu tuhoamaan kaikki multavuus.
Syyskylvöissä tilanne taas on toinen. Maahan pitää saada sitä vesitilavuutta, joka parhaiten onnistuu kynnöllä. Suorakylvöllä oraat helposti kärsivät liiasta vedestä. Keväällä tilanne voi sitten taas olla toisinpäin, eli on liian kuivaa, silloin taas syksyllä suorakylvetyt kasvustot kasvavat paremmin kynnetyihin verrattuna.
Olisi hauska kuulla minkälaisia kokemuksia porukalla on nimenomaan syyskylvöistä, kyntö vs suorakylvö onko joku onnistunut saamaan kyntämällä huonomman sadon?
-
Alkuperäiseen kysymykseen: vaihtelevia
Ennen kevättä 2010 kokemukset olivat ainoastaan hyviä, mutta kun vettä tulee paljon ja sitten vielä paljon paljon lisää niin peli oli aikalailla menetetty pöytätasaisilla savisilla lohkoilla. Eipä silti, ei naapurin perinteisesti tehty, kahteen kertaan kylvetty, yhtään sen parempi ollut. Tällä aukealla on melkein yhtä paljon eri koneita kuin Loimaan kokeessa ;), löytyy VM(x2), Rapid(diskeillä), GP, SuperSeed, NovaCombi... Parhaat ja huonoimmat kasvustot VM:n jäljiltä, tämä tosin johtuu osittain sekä pelloista että isänninstä. Toinen ajeli lautasmuokkaimella viime syksynä... Itse kynnin jonkin verran, en siksi ettei suorakylvö olisi onnistunut.
Olavi kirjoitti kyllä asiaa alusta loppuun! Ja Kylmiskin mitä lautasmuokkaamiseen tulee!
Ai niin, tuo Rapid on mun kone :)
-
Juha selvitti mallikkaasti kantavuuden paranemisen taustoja ja homma on varmasti aika pitkälle noin. Edellisen lisäksi kantavuutta parantaa yksinkertaisesti maan tiivistyminen, jota tapahtuu kun maata ei muokata. Se oli ainoa hyvä puoli, kun pidin sänkipeitettä samalla lohkolla talven yli. Normaalisti märkä pelto kantoi syksyllä paremmin.
-
Juha selvitti mallikkaasti kantavuuden paranemisen taustoja ja homma on varmasti aika pitkälle noin. Edellisen lisäksi kantavuutta parantaa yksinkertaisesti maan tiivistyminen, jota tapahtuu kun maata ei muokata. Se oli ainoa hyvä puoli, kun pidin sänkipeitettä samalla lohkolla talven yli. Normaalisti märkä pelto kantoi syksyllä paremmin.
Maa ei tiivisty vaikkei sitä muokatakaan.
Parhaimmat muokkarit ovat routa, kasvien juuret, kuivuus ym.
Ei sitä vesitilaa kyntämällä tule. Pari äestyskertaa ja maa on yhtä tiivistä kuin
ennen kyntöä.
Pitkään suorakylvetyllä pellolla on vähemmän tai ei lainkaan märkiä kohtia.
Eli vesi menee läpi paremmin kun ei ole kyntöanturaa/lautasmuokkain anturaa.
Ja tämä näkyy myös syysviljojen kylvössä, suorakylvetyssä syysviljapellossa
ei ole "vesilammikoita."
Todetaan nyt, että viime vuonna (2010) kynnetyn pellon ruissato oli parempi
kuin oma suorakylvös.
Syynä oli liian myöhäinen kylvö, luultavasti.
Viisaampi olis siihen peltoon kylvänyt keväällä jotain muuta.
Kasvien juuret parantavat osittain pellon kantavuutta, mutta on ollut senverran
märkiä keväitä/syksyjä, ettei uppoamattomuus ole pelkästään juuriston ansiota,
johonkin se vesi häviää, ja epäilen ettei lisääntynyt matomäärä
sitä vettä juo.
Joku mainitsi, että Rapid on hänen koneensa. Ihan hyvä kone, mutta
turhan kallis, jos kylvetään muokatulle, jossa toimis laahavannas tai
kiekkovantaatkin.
Todetaan taas, että mulla oli Rapid 10 vuotta.
-
Rapidin suorakylvöominaisuudet on siitä kiinni onko koneessa disketit vai ei ;)
Siinähän se onkin, että opetteluun joutuu uhraamaan aikaa ja panoksia. Viljelyvarmuus kärsii.
Mulla ei ole mitään suorakylvöä vastaan, siinä on vaan haasteita, jotka koen omalta kohdaltani melkein ylipääsemättömäksi :-[
Jos ruvetaan halkomaan hiuksia tai vaikka rypsin siemeniä, niin Rapid
disketeillä ei ole (aito)suorakylvöä. Mutta väännetään siitä joskus toiste.
Kahdella naapurilla on ne disketit, pääsaiassa kokoajan ilmassa.
En nyt senenempää ole kiinnostunut naapurin menetelmistä enkä
ole kysynyt enkä kysy miksi näin.
Niin nämä haasteet, on turvallista pitäytyä varmassa, eikä siinä ole
mitään moittimista.
Itse taas haen jonkinlaista uutta menetelmäätai tapaa -siis haastetta.
Kyntämättömyys kokeilut alkoi jo 1980-luvulla.
tässä joitakin kokeita
-sängen polttaminen, pari äestystä. Hyvä menetelmä, mikä loppui, kun
meinas naapurilta palaa 200-ha metsää samantein.
-lautasäes. kokeiltiin etenkin sokerijuurikasmaiden syysmuokkaukseen
-jyrsinkylvö ensin syysviljoille, sitten kevätviljoille. Hidas menetelmä,
vaikka laski kyntöajan pois
-syysvehnän kylvö ilman vantaita maan pinnalle. Uskomatonta, hyvä kasvusto,
vaati vain kunnon sadekuuron.
- erilaisia muokkaimia, hankmo, kultivaattori, lautasmuokkaimet. Vaihtelevia
tuloksia, onneksi sain vanhat koneet myytä hyvään hintaan, kun
eu:iin liityttyämme muutkin alkoivat kokeilemaan kevennettyä.
-Rapid. kylvöä kaikinlaisiin muokkausmenetelmiin sekoitettuna.
Rahtisuorakylvöä myös muille, slloin hinta/ha oli hyvä.
Ensimmäiset suorakylvöt syysvehnillä, sitten myös
kevätviljoilla. Mainittakoon tuttavani tokaisu, kun luin ensimmäisistä
kevätviljojen suorakylvykokeista: "Paljon on turhaa työtä tehty, jos
tuo menetelmä toimii."
- varsinainen suorakylvökone v. 2003 ja vaihto toiseen, varsinaisesti
vain suorakylvöön tarkoitettu kone 2007.
- vanhasta äkeestä tehty olkiharaproto 2010, ei kunnon tuloksia, vielä.
Onhan tuossa rahaakin mennyt, mutta on myös säästynyt.
Näissä keskusteluissa joskus/aina esittää liian viisasta, joten todettakoon,
että nämä kokeet on kuitenkin koko Suomea ajatellen tehty erittäin pienellä
alueella.
-
No mites maat kestää nämä äkilliset 60mm tunnissa sadekuurot? Mielestäni niin suorakylvetyt kuin lautasmuokatut kestää sen yhtä heikosti.
***Joo, viime keväänä vettä tuli niin paljon, että maat lähti liikkeelle ja rajaojatkin hävis
jonnekin.
Ei suorakylvetyt sen enmpää kellastuneet, kuin muutkaan. (eikä suorakyväjät)
En mä näistä asioista jaksa vääntää, lopetan suorakylvön heti, jos jokin asia
näyttää epäonnistuvan projektissa.
Toinen ongelma on sen maanrakenteen parantumisaika. Se tuntuu olevan ihan lohkosta kiinni, vaihteluväli ilmeisesti luokkaa 1-30 vuotta. On se vaan tolkuttoman pitkä aika ja siinä moni ehtii kyllästyä. Moni isäntä vaihtaa jo hiippakuntaakin.
*** Sama vastaus, jos homma ei toimi, niin kaivetaan kyntöaurat hallin nurkasta ja
antaa palaa.
Palataan asiaan 30-vuoden päästä.
Saattaa tietenkin olla niinkin, että ne aurat haetaan jo ensi syksynä
Täällä sitkein suorakylväjä luovutti viime vuonna ja hommasi lautasmuokkaajan avuksi. En ole hennonut informoida, että tuskin auttaa mitään.
***Joo, pahempaan suuntaan... olkiharaa kannattaisi testata...
Se on hieno homma, jos omistaa suorakylvölle soveltuvia peltoja. Silloin kannattaa ilman muuta siirtyä siihen, mutta jos sellaisia peltoja ei ole, niin miksi tapella tuulimyllyjä vastaan. Kyllä noilla epäonnistuneilla suorakylvösadoilla on aikamoinen merkitys tilan talouteen.
***Assia on kuitenkin niin, ettei suorakylväjä saa epäonnistua. Jos niin käy, niin koko
Etelä-Suomi tietää sen noi kahden päivän viiveellä.
Ja kaikkein viisaimmat tulevat taivastelemaan, että johan minä prkle sanoin etkä
sää mua uskonut!!!
Ja kuka hinnoittelee sen mielipahan, joka huonoista kasvustoista syntyy :'(
***Pari pulloa vhiskyä, se riittänee. Hip.
Noin käytäntönä suorakylvö on helkutin vaikea laji. Moni aloittaa niin, että
ensin ostetaan (kallis) kone, säiliöt täyteen tavaraa ja ollaan niin innoissaan, että
kiertokokeetkin muistetaan tehdä vasta parin päivän päästä.
Kuitenkin suorakylvettäessä on työnjälkeä tarkkailtava vielä tarkemmin
kuin perinteisessä kylvössä, lohkojen oikut on opittava paremmin,
ja sitä rataa. Maltti on valttia.
Siitä se sitten pikkuhiljaa kantapäitten kautta oppia alkaa tulemaan.
Eikä välttämättä kannata alkaa suorakylvämään kaikkia lohkoja heti alkuun.
Tietenkin taas tulee joku viisas mies ihmettelemään, miksi suorak-koneella
kylvetään muokattuun...?
Ja että sais taas jonkun menettämään yöunensa, niin rapid ei
välttämättä ole paras suorakylvökone, vaikka Loimaan kokeessa
hyvin pärjäsikin.
Tuli senverran sadetta, että maanpinnallekin pudonneet siemenet itivät.
Toisin sanoen tarvitaan enemmän ammattitaitoa kun on vähemmän keinoja (koneita) käytössä kuin perinteisissä muokkausmenetelmissä. Totean ettei ammattitaitoni taida riittää tähänkään joten jatkan kyntämistä...
Kyllä sun ammattitaitos suorakylvöön riittää jos minäkin olen siinä joskus onnistunut.
Kyse on vain siitä, paljonko aikaa haluaa ja ehtii käyttämään tähän menetelmään.
Tarvitaan paljon motivaatiota, ettei luovuta heti alkuun, koska ensimmäuset vuodet
ovat luultavasti ne vaikeimmat, ennenkuin pellot "sopeutuvat" suorakylvöön.
Itse en suosittele ketään siirtymään suorakylvöön, koska tämä jos mikä on
ihan isännän oma päätös.
Vanhaa äestä ja auroja ei kannata myydä pois. Jos ei homma toimikaan.
-
mitä vaihtoehtoja näitä nyt on? suorakylvö sängelle, sänkimuokkaus ja kylvö, kyntö,muokkaus ja kylvö. onko kukaan kylvänyt kynnökselle, luulis ettei ainakaan viljamiehillä luulis olevan ongelma, tietysti vähän maalajista riippuen. omalla kohdalla (kyntöaura,lautasäes,tume combimaster4000) en näe ainakaan polttoainekuluja syynä jättää mitään vaihetta pois, osan tosin kylvän kynnökselle.. niin, ja karjatila peltoa 110ha..
kysyn siis että miksi suorakylvö?
Suorakylvö ei karjatilalle ole hyvä ratkaisu. Lannat on kuitenkin mullattava
ja ehkä nurmien lopetuksessa kyntö on paras ratkaisu.
Kylvettävä ha-määrä on kai aika pieni, koska nurmeakin näyttää
karjatiliolla olevan viljelykierrossa.
Kun olet tuolla kalustolla pärjännyt tähän asti, niin miksi et
pärjäisi tulevaisuudessa.
Jos kuitenkin haluat kokeilla suorakylvöä, niin ota
urakoitsija kylvämään.
-
-syysvehnän kylvö ilman vantaita maan pinnalle. Uskomatonta, hyvä kasvusto,
vaati vain kunnon sadekuuron.
Tuota syysvehnän kylvöä pintaan on joskus kokeiltu rapidillakin ja ainakin silloin toimi hyvin. Turhaan vaan tuli otettua urakoitsija kun samaan tulokseen olisi päässyt omalla laahavannaskoneella.
-
Toisin sanoen tarvitaan enemmän ammattitaitoa kun on vähemmän keinoja (koneita) käytössä kuin perinteisissä muokkausmenetelmissä. Totean ettei ammattitaitoni taida riittää tähänkään joten jatkan kyntämistä...
Kyllä sun ammattitaitos suorakylvöön riittää jos minäkin olen siinä joskus onnistunut.
Kyse on vain siitä, paljonko aikaa haluaa ja ehtii käyttämään tähän menetelmään.
Tarvitaan paljon motivaatiota, ettei luovuta heti alkuun, koska ensimmäuset vuodet
ovat luultavasti ne vaikeimmat, ennenkuin pellot "sopeutuvat" suorakylvöön.
Itse en suosittele ketään siirtymään suorakylvöön, koska tämä jos mikä on
ihan isännän oma päätös.
Vanhaa äestä ja auroja ei kannata myydä pois. Jos ei homma toimikaan.
[/quote]
Toki tällä hetkellä yritetään viljellä kaikkia maailman kasvejakin, tärkkelysperuna, nurmi, kevät- ja syysviljat, sekä kevät- ja syysöljykasvit. Näistä ei oikein saa rakennettua viljelykiertoa jossa pellot "sopeutuisivat" suorakylvöön ja kun sopeutuvat niin kynnetään ja mullataan lantaa kun on tuota karjaakin.
-
-syysvehnän kylvö ilman vantaita maan pinnalle. Uskomatonta, hyvä kasvusto,
vaati vain kunnon sadekuuron.
Tuota syysvehnän kylvöä pintaan on joskus kokeiltu rapidillakin ja ainakin silloin toimi hyvin. Turhaan vaan tuli otettua urakoitsija kun samaan tulokseen olisi päässyt omalla laahavannaskoneella.
Siemen tarvitsee kostetta itääkseen ja syksyllä sitä on monesti riiittävästi saatavilla, ei välttämättä tarvitse apulannanlevitintä kummenpaa kylvinkonetta. Siinä suorakylvöä mahdollisimman pienillä pääomakustannuksilla ;)
Itsellä pahin epäonnistuminen Urholla syyskuun 19 päivä urakkarapidilla märkään savimaahan kylvettäessä, väkisin kylvettiin 5ha osa lautasmuokkarilla ajaen osa sänkeen. Multavammat paikat onnistuivat parhaiten, muuten ihan pommiin.
Minusta olisi siellä loimaan kokeissa mukava nähdä, mitenkä syyskasvien kylvöt onnistuisivat esim hybridi ruis. Edelleen olen Kp kanssa eri mieltä siitä, että kynnöllä saadaan vesi tilaa juurille, nimen omaan syksyn tarpeita varten. Talvi kynnön jälkeen tietenkin taas tiivistyttää maata.
Kyllä VM on nimenomaan SUORAkylvö kone, vetotehon tarve on aivan eri luokkaa kuin vaikkapa rapidilla, varsinkin jos sitä tehdään diskit alhaalla.
-
Vanhat isännät neuvoo meillä, että rukiille riittää että on siemenen toinen kylki maata vasten, mutta syysvehnä on kylvettävä kunnolla. Muuten homehtuu ja mätänee.
Suorakylvö on muuten tuonut syysviljojen viljelyyn aivan uutta ideaa. Ainakin riskit on pienemmät, kun syksyllä ei aina tule laitettua ainakaan rukiille edes apulantaa ja ainoat kulut on kylvö ja siemen. Mikäli keväällä todetaan että ei prkl, niin on sentään toiminut pyydyskasvina syksyn ja talven yli. On muuten mahtavaa kylvää esim. rypsiä glyfolla lopetettuun tähkällä olevaan rukiiseen, kun kiinni oleva kasvusto ei haittaa työtä yhtään ja muodostaa samalla hienon katteen seuraavalle kasville.
Lisäksi edellisen kasvin sänki sitoo hienosti lunta pakkassuojaksi jo alkutalvesta ja toisaalta hangesta keväällä pilkottava sänki sulattaa lunta ja "ilmastoi" maankamaraa. Hauska seurata oman ja naapurin vierekkäisiä syysvehnä maita keväällä, että miten eroavat kun toinen on lautasmuokattu ja mulla kylvetty expressinä pitkähköön kevätvehnän sänkeen. Tästä kun on aukeaa noin 3 km pohjoiseen niin hirvitti katsoa alkutalvesta kun kova pakkanen ja tuuli korvensivat paljasta pellon pintaa samalla kun sängen suojissa värjöteltiin mukavasti lumipatjan alla.
-
Vilkas mielipiteiden vaihto jatkukoon :D
Tuttavani, pitkän linjan syysviljamies on painottanut sitä, että ruis menestyy suorakylvetyssä maassa, mutta syysvehnä ottaa edeltävän kasvin sängestä nokkiinsa. Syysvehnämaa pitäisi siis jollain tapaa muokata ennen kylvöä.
-
No se on sitten kunnon kyntö kuorijoilla yms. tai muuten ei hyötyä ole. Ilmeisesti tarkoitat kasvijätteessä muhivia tauteja ja homeita. Kultivointi tai matala lautasmuokkaus jättää kuitenkin edelliset rojut sen verran pintaan ja osan pinnalle, että kyllä ne siitä syksyn aikaan oraaseen hyppää. Kevätviljoilla tilanne voi olla eri kun talvi pakkasineen ja maatuminen tappavat ehkäpä muokatussa maassa kasvintuhoojat paremmin, mutta syysviljoilla saastunta tulee usein jo syksyllä.
Elikkäs taas arvoon arvaamattomaan nousee kasvinvuorottelu ja viljelykierto. Se on muuten kumma juttu, että usein apu näihin modernien systeemien ongelmiin löytyy aikalailla perusasioista.
Tähän vielä, että vanhoissa maatilakirjoissa mainitaan lähes aina tilan viljelykierto/-kierrot ja lopussa voi olla maininta talon värkeistä. Nykyään lehdissä kun on juttu eturivin maatiloista, niin jo ennen otsikkoa kuvassa paistatellaan uutuuttaan kiiltelevien vermeiden lämpimässä syleilyssä.
-
Vilkas mielipiteiden vaihto jatkukoon :D
Tuttavani, pitkän linjan syysviljamies on painottanut sitä, että ruis menestyy suorakylvetyssä maassa, mutta syysvehnä ottaa edeltävän kasvin sängestä nokkiinsa. Syysvehnämaa pitäisi siis jollain tapaa muokata ennen kylvöä.
Ja omat kokemukset on opettanu että kyntöä ei mikään korvaa syysvehnälle. Huomattavasti harvemmaksi jäi lautasmuokatut. Vesi ei vaivannut missään vaiheessa eikä talvehtimisvaurioitakaan juuri näkynyt. Ainoaksi tekijäksi analysoin edellisvuoden kasvinjätteiden vaikutuksen. Eron huomasi heti keväällä ja annoinkin pienen tujauksen tautiainetta rikkaruiskutuksen yhteydessä lautasmuokatuille oraille, mutta ei auttanut. Satoeroa oli n. 1t/ha kynnön hyväksi.
-
Vilkas mielipiteiden vaihto jatkukoon :D
Tuttavani, pitkän linjan syysviljamies on painottanut sitä, että ruis menestyy suorakylvetyssä maassa, mutta syysvehnä ottaa edeltävän kasvin sängestä nokkiinsa. Syysvehnämaa pitäisi siis jollain tapaa muokata ennen kylvöä.
Ja omat kokemukset on opettanu että kyntöä ei mikään korvaa syysvehnälle. Huomattavasti harvemmaksi jäi lautasmuokatut. Vesi ei vaivannut missään vaiheessa eikä talvehtimisvaurioitakaan juuri näkynyt. Ainoaksi tekijäksi analysoin edellisvuoden kasvinjätteiden vaikutuksen. Eron huomasi heti keväällä ja annoinkin pienen tujauksen tautiainetta rikkaruiskutuksen yhteydessä lautasmuokatuille oraille, mutta ei auttanut. Satoeroa oli n. 1t/ha kynnön hyväksi.
Mikä esikasvina?
Mulla lapiorullaäkeellä muokattuja rypsimaita esikasvina, sekä suorakylvettyä ohran ja herneen sänkeen. Kaikki näytti syksyllä mukavalta, ohran sänkeen kylvetyssä oli hieman ohraakin mutta kevät näyttää mitä noista tulee.
Tässä kotivainiolla pitää olla sänkeä suojana, keräämässä lunta ettei tuulet ja pakkanen tapa ennen Joulua. Suojaisemmissa paikoissa voi muokatakin.
-
Vilkas mielipiteiden vaihto jatkukoon :D
Tuttavani, pitkän linjan syysviljamies on painottanut sitä, että ruis menestyy suorakylvetyssä maassa, mutta syysvehnä ottaa edeltävän kasvin sängestä nokkiinsa. Syysvehnämaa pitäisi siis jollain tapaa muokata ennen kylvöä.
Ja omat kokemukset on opettanu että kyntöä ei mikään korvaa syysvehnälle. Huomattavasti harvemmaksi jäi lautasmuokatut. Vesi ei vaivannut missään vaiheessa eikä talvehtimisvaurioitakaan juuri näkynyt. Ainoaksi tekijäksi analysoin edellisvuoden kasvinjätteiden vaikutuksen. Eron huomasi heti keväällä ja annoinkin pienen tujauksen tautiainetta rikkaruiskutuksen yhteydessä lautasmuokatuille oraille, mutta ei auttanut. Satoeroa oli n. 1t/ha kynnön hyväksi.
Puhutko nyt yhden vuoden kokemuksen antamalla syvällä rintaäänellä? ;)
-
Älä ny landehoo heti hitsaa jos vähän luomua kritisoi ::)
Jep oikein tällä vuoden kokemuksella latelen totuuksia :D On niitä muutkin täälläpäin testaillu ja todennu saman että kunnon kyntöä ei voita mikään. Helppous kuitenkin houkuttaa niin paljon että nytkin on vierekkäiset lohkot kylvettynä toinen kynnettyyn ja toinen 2x lautasmuokattuun. Keväällä näkee sitten taas tilanteen.
Esikasvina viime vuonna kevätvehnä ja ohra ja tänä vuonna syysvehnä ja kevätvehnä. Rypsin sänkeen varmasti onnistuis hienosti, mutta tahtoo puinti mennä liian myöhälle!
Edit:
Täshän rupeaa aivan pelkäämään että landehoo ja äskooännä vielä muiluttaa mut johonkin luomutilalle syömään viherlannoitusnurmea :-[
-
Toi helppoushan se siinä lautasmuokkaajassa kiehtoo. Hehtaarit vaan vilistää silmissä, mutta voi, kun tulee takapakkia, niin johan taas harmittaa. Pakko tunnustaa, että mullakin on yksi lohko syysvehnää lumenalla lautasmuokkarin jäljiltä. Mutta kunnollisella kultivoinnillakin voi minusta tehdä ihan kyntöä vastaavan jäljen. Niin paljon riippuu esikasvista (ja sen satotasosta). Kevväämmällä nähdään miten eri kokeilut luonaa.
Niin, on mulla sitä suorakylvöäkin menossa yksi 20 aarin lohko ;D
-
No se on sitten kunnon kyntö kuorijoilla yms. tai muuten ei hyötyä ole. Ilmeisesti tarkoitat kasvijätteessä muhivia tauteja ja homeita. Kultivointi tai matala lautasmuokkaus jättää kuitenkin edelliset rojut sen verran pintaan ja osan pinnalle, että kyllä ne siitä syksyn aikaan oraaseen hyppää. Kevätviljoilla tilanne voi olla eri kun talvi pakkasineen ja maatuminen tappavat ehkäpä muokatussa maassa kasvintuhoojat paremmin, mutta syysviljoilla saastunta tulee usein jo syksyllä.
Elikkäs taas arvoon arvaamattomaan nousee kasvinvuorottelu ja viljelykierto. Se on muuten kumma juttu, että usein apu näihin modernien systeemien ongelmiin löytyy aikalailla perusasioista.
Tähän vielä, että vanhoissa maatilakirjoissa mainitaan lähes aina tilan viljelykierto/-kierrot ja lopussa voi olla maininta talon värkeistä. Nykyään lehdissä kun on juttu eturivin maatiloista, niin jo ennen otsikkoa kuvassa paistatellaan uutuuttaan kiiltelevien vermeiden lämpimässä syleilyssä.
;D Toi on kyllä ihan totta. Kyllä viljelykirto on tärkeä asia. Minä olen nyt koittanut parantaa tilannetta mahdollisimman vähällä muokkauksella, VL-nurmella ja kuminalla, mutta jotta multavuutta tosissaan saisi lisää, pitäisi ehkä vielä keksiä jotain muuta. En tiedä olisiko tosta apua.. http://www.humuspehtoori.fi/
-
Kyllä suorakylvö toimii karjatilallakin.Nurmia ei tarvitse lopettaa kyntämällä,silloin menetetään monen vuoden hyöty muokkaamattomuudesta. Kapillaarinen veden kulku katkeaa. Jos nurmen jälkeen on meininki kylvää jotain muuta,voi heinän lopettaa glyfosaatilla ja sitten kylvö.Jos haluaa vain jatkaa nurmen ikää,sekin onnistuu kylvämällä lisää heinänsiementä suoraan nurmeen.Paskan kans pärjää levittämällä suoraan kasvustoon,ei multaamis tarvetta.
Suorakylvö ei karjatilalle ole hyvä ratkaisu. Lannat on kuitenkin mullattava
ja ehkä nurmien lopetuksessa kyntö on paras ratkaisu.
Kylvettävä ha-määrä on kai aika pieni, koska nurmeakin näyttää
karjatiliolla olevan viljelykierrossa.
Kun olet tuolla kalustolla pärjännyt tähän asti, niin miksi et
pärjäisi tulevaisuudessa.
Jos kuitenkin haluat kokeilla suorakylvöä, niin ota
urakoitsija kylvämään.
[/quote]
-
Sanovat, että syksyinen sänkimuokkaus pistää kasvijätteiden hajoamisen alkuun ja nappaa typen maasta siihen. Voi haitata syysvehnän alkukehitystä.
Kynnöllä ei tule samanlaista vaikutusta, eikä suorakylvöllä kun kasvijätteet jäävät pintaan.
Kokeilin joskus pienellä alalla ruista sekä suoraan, kyntäen ja lautasäkeellä. Sadossa ei vallan suurta eroa, kyntökasvusto oli parhaan näköinen mutta sai sitten eniten peuratuhoakin. Suorakylvö jäi harvaksi ja teki paljon torajyvää. Kyntömenetelmä sinä vuonna varsin työläs.
Rukiin kylvö pintalevittimellä täysin onnenkauppaa, kuivana syksynä täysin hukkaan (kevyt äestys kylvön päälle).
Jotenkin sellainen käsitys on tullut että jos syysviljan kasvupiste jää pintaan, talvehtiminen on epävarmaa. Varsinkin mustan mullan systeemeissä.
Suorakylvö mieluummin kevättouolle.
-
kylvin joskus kokeeksi syysvehnää kultivoituun ja sänkeen vierekkäisille lohkoille.Suorakylvetty orastui paremmin,mutta keväällä ei ollu peippaakaan.
Kultivoidussa jonkunmoinen oras.Myös keväällä.
Käsittääkseni varsinkin ohran kasvijäte tappaa s-vehnän aika helposti.
Sama kävi rukiilla edellisvuonna.
Jotenkin tuntuu,että syysviljatouko on tehtävä muokaten.
-
Tuosta rukiista hieman.
Kaverilla oli viime vuonna n. 9 ha lohkolla ruis mistä 7 ha oli kyntämällä lopetettua nurmea ja n. 2ha kylvetty suoraan ohran sänkeen. Syksyllä kumpikin orastuivat nätisti ja valmistautuivat talven tuloon "tasatahtia".
Seuraavan vuonna sitten olikin iso ero.
Kynnetystä irtosi puidessa tavaraa 5tn/ha luokka.
Suorakylvetyltä kahdelta hehtaarilta vajaa Sampon säiliöllinen epämääräistä puolivihreää tavaraa..
Näkihän sen jo keväällä että siitä suorakylvetyltä ei mitään tule ja jos koko lohko olisi ollut sen tasoista olisi täytynyt ehdottomasti rikkoa.
Vielä jälkihuomautuksena että ei ollut ensimmäinen rukiin suorakylvö, aiemmilta vuosilta myös erittäin hyviäkin kokemuksia.
-
Tuosta rukiista hieman.
Kaverilla oli viime vuonna n. 9 ha lohkolla ruis mistä 7 ha oli kyntämällä lopetettua nurmea ja n. 2ha kylvetty suoraan ohran sänkeen. Syksyllä kumpikin orastuivat nätisti ja valmistautuivat talven tuloon "tasatahtia".
Seuraavan vuonna sitten olikin iso ero.
Kynnetystä irtosi puidessa tavaraa 5tn/ha luokka.
Suorakylvetyltä kahdelta hehtaarilta vajaa Sampon säiliöllinen epämääräistä puolivihreää tavaraa..
Näkihän sen jo keväällä että siitä ei mitään tule ja jos koko lohko olisi ollut suorakylvetyn tasoista olisi täytynyt ehdottomasti rikkoa.
Vielä jälkihuomautuksena että ei ollut ensimmäinen rukiin suorakylvö, aiemmilta vuosilta myös erittäin hyviäkin kokemuksia.
Vähän sama homma mulla waletin kanssa kun ruista oli kahdella eri lohkolla toisessa esikasvi 1v. laidunnurmi ja toisessa kylvin samalle ruislohkolle missä waaletti.. Kynnetty molemmat, sama kylvöpäivä, lannoitus ja kasvinsuojelu. Nurmilohkolta 5,5+ton/ha ja "ruis-ruis"lohkolta 2,0-2,5ton/ha ja aika paljon teki torajyvää... Olis pitänyt muokata ylös, tana >:(...
-
Kyllä tämä suorakylvö saa paljon palstatilaa,se on ymmärrettävää.Olen kahdekaksan vuotta sitä harrastanut hyvin että huonosti.Viime kevät oli suorakylvössä kauhia kevät,jopa ammattimies töpeksi pahemman kerran.Suarakylväjän on todella paneuduttava ajoitukseen,ja muutenkin oltava todella hereillä.Roiskiminen ei onnistu! Siispä,jos ei kylvö onnistu tavanomaisesti ei se aínakaan onnistu suorakylvöllä.Kenenkään mieltä pahoittamatta! 8)
-
Suorakylvöä harrastaa harrasteviljelijät,tulot tulee muualta mutta pitää peltohommiakin mukamas tehdä. Lapsellista puhetta koko suorakylvö kun maanviljelystä keskustellaan.
-
Syysvehnä on onnistunut sataprosenttisesti jo viisvuotta minimimuokkausella so. ilman kyntöa. Eikä muutkaan kylvöt oo mäkeen menneet. Normaalia vaihtelua on ollut mutta ei suuria menetyksiä eikä suuria voittoja muutakuin traktorissa on tarvinnu istua vähemmän ja polttoainettakin on kulunut vähemmän. Moottoriöljytkin pitää vaihtaa kalenterin eikä tuntien mukaan.
-
Suorakylvöä harrastaa harrasteviljelijät,tulot tulee muualta mutta pitää peltohommiakin mukamas tehdä. Lapsellista puhetta koko suorakylvö kun maanviljelystä keskustellaan.
Kerropa, miten maataloudesta voi saada tuloakin. Jos kerrot, en sano maataloutta lapselliseksi.
-
Suorakylvöä harrastaa harrasteviljelijät,tulot tulee muualta mutta pitää peltohommiakin mukamas tehdä. Lapsellista puhetta koko suorakylvö kun maanviljelystä keskustellaan.
Kerropa, miten maataloudesta voi saada tuloakin. Jos kerrot, en sano maataloutta lapselliseksi.
Panostamalla tuotantoon ja kustannusten hallinnalla.
-
Suorakylvöä harrastaa harrasteviljelijät,tulot tulee muualta mutta pitää peltohommiakin mukamas tehdä. Lapsellista puhetta koko suorakylvö kun maanviljelystä keskustellaan.
Kerropa, miten maataloudesta voi saada tuloakin. Jos kerrot, en sano maataloutta lapselliseksi.
Panostamalla tuotantoon ja kustannusten hallinnalla.
Siinä se on tiivistettynä.
-
Kiitos runsaasta keskustelusta. ;D
Nyt voin kertoa omia kokemuksia suorakylvöstä. Syksyllä ihan ehdoton peli, on turhaa kyntää syksyllä jos meinaa syysviljaa kylvää. Tosin joskus paskanlevityksessä on tullut ongelmia, nimittäin jotkut naapurit ovat vaatineet muokkausta.
Keväällä olen kokeillut monia eri aikoja mutta paras tulos on tullut kun vaan jaksaa odottaa tarpeeksi kauan. Viime kevät oli poikkeus sillä pelto ei kuivanut ollenkaan (kylvöaikana) tarpeeksi.
Syksyllä on tosiaan se hyöty että jos saa suorakylvön onnistumaan vuosi toisensa perään pelto kantaa huonoina syksyinä paremmin. Tosin sekin on pelkää näköharhaa silläpohjamaa kärsii aina jos liian painavalla koneella menee runnomaan. Tästä voi jokainen käydä kyselemässä Vaikka Jokioisissa ja ottaa Laura Alakukkua hihasta kiinni.
Itse kynsin viime keväänä pikkaisen enemmän ja nyt näyttää siltä että se kannatti. Ilman kyntöä on turha miettiä ensi keväänä Rapsin kylvöä.
Eri mieltä saa olla asioista ja jos joku saa pellolta ulos 8t/ha on turha muuttaa työmenetelmiä. Itse tyydyn 5-6tonnin hehtaarisatoihin. :-\ :P
-
Suorakylvö on lapsellista puuhastelua :D
-
Suorakylvö on lapsellista puuhastelua :D
Sulla,jos olet huomannut, on cd levyllä naarmu! ;D
-
Suorakylvö sopii kaikille maalajeille, mutta ei kaikille isännille. Itse en koe vielä kuuluvani suorakylväjien joukkoon. Sekä hyviä, että huonoja kokemuksia. Naapurissa isäntä, joka ollut menestyksekkäästi suorakylvössä kymmenisen vuotta, vaan nytpä oli hänellä ensimmäinen syksy, kun aloitti kyntämään muutamia lohkoja.
Puolesta ja vastaan, mutta pääsääntöisesti antaa mahdollisuuden suurempien kokonaisuuksien hallintaan, ilman että työpanos vaatii montaa renkiä. Mahdollisuus tehdä monenlaista kylvöä, suorasta väärään, ja kaikkea siltä väliltä, silloin kun sellainen kone on käytössä. Maatalouspolitiikan vaatimukset, mm. kasvipeitteisyys, aiheuttaa monia ongelmia, mutta myös mahdollisuuksia. Epäilen, että tulevaisuudessa vain joudutaan entistä enemmän suorakylvöön, tahdoimme sitä tai emme. Mieluummin katson avoimesti eteenpäin, kuin puren hammasta vasta sitten, kun on pakko!
-
Suorakylvö sopii kaikille maalajeille, mutta ei kaikille isännille. Itse en koe vielä kuuluvani suorakylväjien joukkoon. Sekä hyviä, että huonoja kokemuksia. Naapurissa isäntä, joka ollut menestyksekkäästi suorakylvössä kymmenisen vuotta, vaan nytpä oli hänellä ensimmäinen syksy, kun aloitti kyntämään muutamia lohkoja.
Puolesta ja vastaan, mutta pääsääntöisesti antaa mahdollisuuden suurempien kokonaisuuksien hallintaan, ilman että työpanos vaatii montaa renkiä. Mahdollisuus tehdä monenlaista kylvöä, suorasta väärään, ja kaikkea siltä väliltä, silloin kun sellainen kone on käytössä. Maatalouspolitiikan vaatimukset, mm. kasvipeitteisyys, aiheuttaa monia ongelmia, mutta myös mahdollisuuksia. Epäilen, että tulevaisuudessa vain joudutaan entistä enemmän suorakylvöön, tahdoimme sitä tai emme. Mieluummin katson avoimesti eteenpäin, kuin puren hammasta vasta sitten, kun on pakko!
Kyllä mestarin tunnistaa jo kaukaa! ;D
-
Tänä keväänä näyttää suorakylväjillä olevan paremmat oraat ainakin täällä kuivuudesta kärsivässä Kaakkois-Suomessa, erityisesti näin on hiesusavilla. Houkuttelee entistä enemmän siirtymään suorakylvöön, kun itselläkin on edessä ikälopun kylvökoneen vaihto uuteen tai uudempaan.
-
Tänä keväänä näyttää suorakylväjillä olevan paremmat oraat ainakin täällä kuivuudesta kärsivässä Kaakkois-Suomessa, erityisesti näin on hiesusavilla. Houkuttelee entistä enemmän siirtymään suorakylvöön, kun itselläkin on edessä ikälopun kylvökoneen vaihto uuteen tai uudempaan.
Näin on. Meillä on satanut toukokuussa 10mm ja kesäkuussa ei vielä yhtään. Perinteinen kevät siinä suhteessa. Kyllä on kuukaudessa menty kosteusolosuhteissa äärilaidasta toiseen.
Ehdottomasti suorakylvökone on harkinnan arvoinen vaihtoehto taistelussa puotivia savimaita vastaan. Meidänkin hiesusavissa toimiva menetelmä kevätkylvössä. Itse päädyin kuitenkin ostamaan viime talvena laahavantaisen kylvinkoneen ja pyrin pitämään kuminan ja syysviljojen osuuden suurena. Laahavantaisia saa aika mukavaan hintaan.
Tuossa aikaisemmin oli juttua kylvöstä apulannanlevittemellä. Tämäkin tuli nyt testattua viime syksyn haastavissa olosuhteissa. Yllättävän tasaisen kylvöksen pneumalla sain aikaiseksi, eikä hommassa mennyt pieleen mikään muu kuin sadekuuro lumihomeruiskutuksen jälkeen. Ensin ruiskutetut ovat selvästi paremmassa kunnossa kuin viimeiset. Havainto oli myös se, että pintaan siementä ei voi jättää, vaan se vaatii pienen multauksen, vaikka kosteudesta ei viime syksynä ollut pulaa.
Suorakylvössä on omat puolensa, mutta ei se kokonaan muokkauksen tarvetta poista. Viime syksyn jäljiltä raiteita ei muuten pois saa, eikä siihen puimattomaan runsas olkiseen suoraan tasaista kylvöstä onnistu saamaan. Toisin saman lopputuloksen sillä silti voi saada kuin kevät kynnöllä ja normaalilla kylvöllä, jos tällaiset helteet jatkuvat. Tällaisena vuotena kevät kosteuden säilyttäminen on ratkaisevan tärkeää. Samaten lanta ja kalkki täytyy mullata joten täydelliseen muokkaamattomuuteen ei pääse kukaan. Jokainen tila tekee päätökset omista tarpeistaan.
Jos sulla on paljon kevätviljan kylvöä niin osta ehdottomasti.
Jos joku onnistuu saamaan viime syksyn sateiden jäljiltä syysviljoista suuremman sadon suorakylvämällä kuin kyntämällä, niin kertokoon!
-
Jos joku onnistuu saamaan viime syksyn sateiden jäljiltä syysviljoista suuremman sadon suorakylvämällä kuin kyntämällä, niin kertokoon!
Ei suurempaa satoa mutta pienempi tappio :-)
Kummallakin menetelmällä 100% tuho.
-
Mua edelleen kiinnostaa se et miten keväällä saadaan kylvettyä sihen pahnaan joka tulee 6000-7000kilon hehtaarisadosta kauralla ja ohralla. Siis suorakylvöllä ilman muokkausta?
Kyntäminenkin tuottaa tuskaa Steinarin seiskatonnarin jälkeen kun pituus oli liki metri, on pahnaa.
Olkoot sitten paska silppuri mut silti. Millä sellaseen olkipatjaan voi laittaa jyviä??
-
Mua edelleen kiinnostaa se et miten keväällä saadaan kylvettyä sihen pahnaan joka tulee 6000-7000kilon hehtaarisadosta kauralla ja ohralla. Siis suorakylvöllä ilman muokkausta?
Kyntäminenkin tuottaa tuskaa Steinarin seiskatonnarin jälkeen kun pituus oli liki metri, on pahnaa.
Olkoot sitten paska silppuri mut silti. Millä sellaseen olkipatjaan voi laittaa jyviä??
Olkiäkeellä se silppu maatuu.
Tehosilppuri pitää olla; korkeammilla kierroksilla, että se olki menee aivan jauhoksi. Ruumentenlevitin kuulemma on myös suosittu varuste.
Aika paljon suorakylvävät tuolla suuren maailman preerioilla semmoista sänkeä, jossa juurikaan ei putua näy, ja korsiakin on harvakseltaan, että maa on niikö melkein paljas.
Edelleenkin, jos Suomen kaikki suorakylväjät saisivat 7 tonnin satoja, nousisi keskisato Suomessa toteutuneen yläpuolelle. Valtaosa sadoista taitavat olla siinä kolmen tonnin kahden puolen. Maanmuokkauksesta riippumatta.
-SS-
-
Mua edelleen kiinnostaa se et miten keväällä saadaan kylvettyä sihen pahnaan joka tulee 6000-7000kilon hehtaarisadosta kauralla ja ohralla. Siis suorakylvöllä ilman muokkausta?
Kyntäminenkin tuottaa tuskaa Steinarin seiskatonnarin jälkeen kun pituus oli liki metri, on pahnaa.
Olkoot sitten paska silppuri mut silti. Millä sellaseen olkipatjaan voi laittaa jyviä??
Sä kyselet suorakylväjiltä helkkarin vaikeita kysymyksiä. Ei niillä oo kokemuksia tollasista hehtaarisadoista ::)
-
Voihan ne oljet polttaa paalipolttimella tai myydä jollekin, sitten kylvö sujuu jo. Tai tuikata tuleen ihan pellolla. Savunhajua pyörii Etelä-Suomessa kovasti, jossakin poltetaan pahnaa. Paljon.
-SS-
-
Sen verran sankkaan vanhaan apilakasvustoon Semeatolla tuli viime vuonna suoraan kylvettyä, että itseäkin hirvitti. Mutta vantaiston ominaisuudet ainakin savella ovat vakuuttavia. Ihan sentään alla olevan video linkin tilanne ei ollut kyseessä, kun talvi oli painanut massat jo maahan. Mutta kyntäminen ei olisi onnistunut ilman murskaamista, sitäkin on tullut kokeiltua. Ja nyt on taas pellolla tuuhea viherlannosnurmi, 99% puna-apilaa. Jonka ensi keväänä kylvän suoraan vehnälle. Tällä kertaa tosin saatan yrittää puida sieltä siementä, jos kelit sallii tällä viikolla.
http://www.youtube.com/watch?v=u1dRHdFTA48
-
Mua edelleen kiinnostaa se et miten keväällä saadaan kylvettyä sihen pahnaan joka tulee 6000-7000kilon hehtaarisadosta kauralla ja ohralla. Siis suorakylvöllä ilman muokkausta?
Kyntäminenkin tuottaa tuskaa Steinarin seiskatonnarin jälkeen kun pituus oli liki metri, on pahnaa.
Olkoot sitten paska silppuri mut silti. Millä sellaseen olkipatjaan voi laittaa jyviä??
Edelleenkin, jos Suomen kaikki suorakylväjät saisivat 7 tonnin satoja, nousisi keskisato Suomessa toteutuneen yläpuolelle. Valtaosa sadoista taitavat olla siinä kolmen tonnin kahden puolen. Maanmuokkauksesta riippumatta.
-SS-
Siinä sitä seittemäätonnia neljä hehtaaria.
(http://i6.aijaa.com/t/00829/13390119.t.jpg) (http://aijaa.com/vE4g6g)
(http://i3.aijaa.com/t/00866/13493649.t.jpg) (http://aijaa.com/TVp0PW)
-
Siinä sitä seittemäätonnia neljä hehtaaria.
Ensinnäkin, maan rakenne huononisi tuollaisilla sadoilla. Noin painavat röyhyt tiivistävät maata. Eli suorakylvössähän pyritään siihen, ettei tallata maata raskailla sadoilla.
Toiseksi, tehokkuus ja nopeus ja tuntisaavutus on merkittävä peruste suorakylvöön. Tuommoisen sekaisen rydön puimiseen menisi aikaa ja polttoainetta kohtuuttomasti. Suorakylväjä selviää kevättöistä juoksuvauhdilla, jos joutuisi ykkösvaihteella ajamaan puimurin tuollaiseen, aikaahan siinä kuluisi, eikä voisi niitä pitäjältä kerättyjä maita keritä ollenkaan syksyssä puimaan.
Kolmanneksi, polttoaineen ja koneinvestointien säästö on tärkeä suorakylvön peruste; mitä siitä tulisi, jos kaikki pellot tulvisivat kauraa, jota ei saisi minnekään mahtumaan, ja taas jouduttaisiin koneinvestoinnin tielle, kärryjä, siiloja, puimurin polttoainesäiliösä kävisi pyörre. Ja kuivurinkin pannu palaisi puhki.
Tietämäni suorakylväjät eivät liioittele satotasojaan, aikanaan yksi suorakylvön pioneereista totesi että 400 kg lannoitetta hänen suorakylvökoneesta on maksimi, ennen kuin alkaa tulla polttovioituksia, ja sillä nyt tulee ihan mukiinmenevä sato, mutta välttämättä ei mitään kasitonnaria. (Kasitonnareissa kylvetään esim. Y1:stä 800 kg/ ha)
http://www2.hs.fi/uutiset/juttu.asp?id=20010930TA7&a=2
-SS-
-
Ruumentenlevitin kuulemma on myös suosittu varuste.
Ruumenten levitin on kyllä varsin perusteltu varuste muokattaessakin, varsinkin kun mennään puimureissa puintileveydeltään isompaan kokoluokkaan.
Ei ehkä niinkään syyskynnössä mutta kevytmuokatussa, kevätkynnössä, ja nurmia perustaessa paksun ruumen maton eristävän ja kasvua haittaavan vaikutuksen huomaa.
-
Siinä sitä seittemäätonnia neljä hehtaaria.
Ensinnäkin, maan rakenne huononisi tuollaisilla sadoilla. Noin painavat röyhyt tiivistävät maata. Eli suorakylvössähän pyritään siihen, ettei tallata maata raskailla sadoilla.
Toiseksi, tehokkuus ja nopeus ja tuntisaavutus on merkittävä peruste suorakylvöön. Tuommoisen sekaisen rydön puimiseen menisi aikaa ja polttoainetta kohtuuttomasti. Suorakylväjä selviää kevättöistä juoksuvauhdilla, jos joutuisi ykkösvaihteella ajamaan puimurin tuollaiseen, aikaahan siinä kuluisi, eikä voisi niitä pitäjältä kerättyjä maita keritä ollenkaan syksyssä puimaan.
Kolmanneksi, polttoaineen ja koneinvestointien säästö on tärkeä suorakylvön peruste; mitä siitä tulisi, jos kaikki pellot tulvisivat kauraa, jota ei saisi minnekään mahtumaan, ja taas jouduttaisiin koneinvestoinnin tielle, kärryjä, siiloja, puimurin polttoainesäiliösä kävisi pyörre. Ja kuivurinkin pannu palaisi puhki.
Tietämäni suorakylväjät eivät liioittele satotasojaan, aikanaan yksi suorakylvön pioneereista totesi että 400 kg lannoitetta hänen suorakylvökoneesta on maksimi, ennen kuin alkaa tulla polttovioituksia, ja sillä nyt tulee ihan mukiinmenevä sato, mutta välttämättä ei mitään kasitonnaria. (Kasitonnareissa kylvetään esim. Y1:stä 800 kg/ ha)
http://www2.hs.fi/uutiset/juttu.asp?id=20010930TA7&a=2
-SS-
Nyt on dosetista jääny liian monta lokeroa väliin....
-
Maalaji/lohkokysymys. Toisilla haastavampaa, toisilla helpompaa.
-
Ei toi paksut olkimatto haittaa ainakaan vmää. Ja jos mahollista, pui korkeaan sänkeen. Maa lämpenee hitaamin kun on paksu olkikate.
-
Voihan ne oljet polttaa paalipolttimella tai myydä jollekin, sitten kylvö sujuu jo. Tai tuikata tuleen ihan pellolla. Savunhajua pyörii Etelä-Suomessa kovasti, jossakin poltetaan pahnaa. Paljon.
-SS-
Jos se on sitä hiilen kierrätystä ;D
-
Ei toi paksut olkimatto haittaa ainakaan vmää. Ja jos mahollista, pui korkeaan sänkeen. Maa lämpenee hitaamin kun on paksu olkikate.
Kun mennään yli 6000kilon niin korkeeseen puiminen loppuu yhden sadekuuron jälkeen, ei siksi että kesken puinnin sataa vaan siksi koska se kavusto painuu jo ennen puintia.
Ehkäpä se syy on siinä et suorakylvössä sadot jäävät sinne asennevammaisten 3600kiloon... ;D ;D
-
Siinä sitä seittemäätonnia neljä hehtaaria.
Ensinnäkin, maan rakenne huononisi tuollaisilla sadoilla. Noin painavat röyhyt tiivistävät maata. Eli suorakylvössähän pyritään siihen, ettei tallata maata raskailla sadoilla.
Toiseksi, tehokkuus ja nopeus ja tuntisaavutus on merkittävä peruste suorakylvöön. Tuommoisen sekaisen rydön puimiseen menisi aikaa ja polttoainetta kohtuuttomasti. Suorakylväjä selviää kevättöistä juoksuvauhdilla, jos joutuisi ykkösvaihteella ajamaan puimurin tuollaiseen, aikaahan siinä kuluisi, eikä voisi niitä pitäjältä kerättyjä maita keritä ollenkaan syksyssä puimaan.
Kolmanneksi, polttoaineen ja koneinvestointien säästö on tärkeä suorakylvön peruste; mitä siitä tulisi, jos kaikki pellot tulvisivat kauraa, jota ei saisi minnekään mahtumaan, ja taas jouduttaisiin koneinvestoinnin tielle, kärryjä, siiloja, puimurin polttoainesäiliösä kävisi pyörre. Ja kuivurinkin pannu palaisi puhki.
Tietämäni suorakylväjät eivät liioittele satotasojaan, aikanaan yksi suorakylvön pioneereista totesi että 400 kg lannoitetta hänen suorakylvökoneesta on maksimi, ennen kuin alkaa tulla polttovioituksia, ja sillä nyt tulee ihan mukiinmenevä sato, mutta välttämättä ei mitään kasitonnaria. (Kasitonnareissa kylvetään esim. Y1:stä 800 kg/ ha)
http://www2.hs.fi/uutiset/juttu.asp?id=20010930TA7&a=2
-SS-
++++ ;D ;D
-
Siinä sitä seittemäätonnia neljä hehtaaria.
Ensinnäkin, maan rakenne huononisi tuollaisilla sadoilla. Noin painavat röyhyt tiivistävät maata. Eli suorakylvössähän pyritään siihen, ettei tallata maata raskailla sadoilla.
Toiseksi, tehokkuus ja nopeus ja tuntisaavutus on merkittävä peruste suorakylvöön. Tuommoisen sekaisen rydön puimiseen menisi aikaa ja polttoainetta kohtuuttomasti. Suorakylväjä selviää kevättöistä juoksuvauhdilla, jos joutuisi ykkösvaihteella ajamaan puimurin tuollaiseen, aikaahan siinä kuluisi, eikä voisi niitä pitäjältä kerättyjä maita keritä ollenkaan syksyssä puimaan.
Kolmanneksi, polttoaineen ja koneinvestointien säästö on tärkeä suorakylvön peruste; mitä siitä tulisi, jos kaikki pellot tulvisivat kauraa, jota ei saisi minnekään mahtumaan, ja taas jouduttaisiin koneinvestoinnin tielle, kärryjä, siiloja, puimurin polttoainesäiliösä kävisi pyörre. Ja kuivurinkin pannu palaisi puhki.
Tietämäni suorakylväjät eivät liioittele satotasojaan, aikanaan yksi suorakylvön pioneereista totesi että 400 kg lannoitetta hänen suorakylvökoneesta on maksimi, ennen kuin alkaa tulla polttovioituksia, ja sillä nyt tulee ihan mukiinmenevä sato, mutta välttämättä ei mitään kasitonnaria. (Kasitonnareissa kylvetään esim. Y1:stä 800 kg/ ha)
http://www2.hs.fi/uutiset/juttu.asp?id=20010930TA7&a=2
-SS-
++++ ;D ;D
Vähemmän satoa= vähemmän viljan ajoa pellolta ja pienemmät rahtikulut.
-
asennevammaisten 3600kiloon... ;D ;D
Kiiiitoooshh... :(
-
Se on tää suorakylvön eipäs/juupas väittely täysin turhaa.Jos Loimaan pilalle tintatuilla savilla ei suoraan sänkeen kylväminen onnistu,ei se tarkota etteikö se jollain muulla pelaa.Juur tänään juttelin yhen paikallisen suorakylväjän kanssa ja kehus jotta parhaimmat sadot tänä syksynä ever.
Ja aika savee täälläkin 8) 8)
-
asennevammaisten 3600kiloon... ;D ;D
Kiiiitoooshh... :(
Nooh, ei koske sua. ;D
-
Se on tää suorakylvön eipäs/juupas väittely täysin turhaa.Jos Loimaan pilalle tintatuilla savilla ei suoraan sänkeen kylväminen onnistu,ei se tarkota etteikö se jollain muulla pelaa.Juur tänään juttelin yhen paikallisen suorakylväjän kanssa ja kehus jotta parhaimmat sadot tänä syksynä ever.
Ja aika savee täälläkin 8) 8)
Mää en kyseenalaista sitä lajina vaan sitä että millä voi kylvää pahnapetiin? Vaikka olis millanen ruumenlinko ja pölyks oljen tekevä silppuri, on se silti siellä maassa.
-
Se on tää suorakylvön eipäs/juupas väittely täysin turhaa.Jos Loimaan pilalle tintatuilla savilla ei suoraan sänkeen kylväminen onnistu,ei se tarkota etteikö se jollain muulla pelaa.Juur tänään juttelin yhen paikallisen suorakylväjän kanssa ja kehus jotta parhaimmat sadot tänä syksynä ever.
Ja aika savee täälläkin 8) 8)
Mää en kyseenalaista sitä lajina vaan sitä että millä voi kylvää pahnapetiin? Vaikka olis millanen ruumenlinko ja pölyks oljen tekevä silppuri, on se silti siellä maassa.
Rapidilla näytti luonnistavan suorakylvö hyvin.. Tai no onhan siinä discit edessä mutta ei ne myllää kuin 2-3cm syvyyteen niin ei se ihan suorakylvöä vissiin ole.. Viime syksyisetkin kylvöt näytti ja kuului onnistuneen ihan hyvin..
-
Kuvassa suorakylvettyä vehnää apilapedillä.
-
Kuvassa suorakylvettyä vehnää apilapedillä.
Ei tossa paljoa ole tota "alustaa".
-
Hmmm, jos alustalla tarkoitat pahnaa, niin on sitä aika runsaasti, maata ei ole alta näkyvissä. Maa-aines jota kuvassa on pinnalla, on vantaan ylös heittämää savea. Oli nääs hieman kosteaa...
Senhän se pahna tekee, että maa kuivuu hitaammin. Mutta, kyseinen vehnä tuli kuitenkin kylvettyä 8.5.2013... Joskin kyseessä oli vain koeruutu, kun kaikki varoittivat menemästä liian aikaisin suorakylvämään. Kyseessä oli kuitenkin ensimmäinen suorakylvöni.
Piti testata, kykenevätkö vantaat leikkautumaan tuon apilan läpi, vai pitääkö keksiä jotain muuta. Ja kuten kuvasta näkee no problem.
-
Siinä sitä seittemäätonnia neljä hehtaaria.
Ensinnäkin, maan rakenne huononisi tuollaisilla sadoilla. Noin painavat röyhyt tiivistävät maata. Eli suorakylvössähän pyritään siihen, ettei tallata maata raskailla sadoilla.
Toiseksi, tehokkuus ja nopeus ja tuntisaavutus on merkittävä peruste suorakylvöön. Tuommoisen sekaisen rydön puimiseen menisi aikaa ja polttoainetta kohtuuttomasti. Suorakylväjä selviää kevättöistä juoksuvauhdilla, jos joutuisi ykkösvaihteella ajamaan puimurin tuollaiseen, aikaahan siinä kuluisi, eikä voisi niitä pitäjältä kerättyjä maita keritä ollenkaan syksyssä puimaan.
Kolmanneksi, polttoaineen ja koneinvestointien säästö on tärkeä suorakylvön peruste; mitä siitä tulisi, jos kaikki pellot tulvisivat kauraa, jota ei saisi minnekään mahtumaan, ja taas jouduttaisiin koneinvestoinnin tielle, kärryjä, siiloja, puimurin polttoainesäiliösä kävisi pyörre. Ja kuivurinkin pannu palaisi puhki.
Tietämäni suorakylväjät eivät liioittele satotasojaan, aikanaan yksi suorakylvön pioneereista totesi että 400 kg lannoitetta hänen suorakylvökoneesta on maksimi, ennen kuin alkaa tulla polttovioituksia, ja sillä nyt tulee ihan mukiinmenevä sato, mutta välttämättä ei mitään kasitonnaria. (Kasitonnareissa kylvetään esim. Y1:stä 800 kg/ ha)
http://www2.hs.fi/uutiset/juttu.asp?id=20010930TA7&a=2
-SS-
On kyllä todella osuvasti selvitetty suorakylväjän ajatusmaailma! ;D
-
Hmmm, jos alustalla tarkoitat pahnaa, niin on sitä aika runsaasti, maata ei ole alta näkyvissä. Maa-aines jota kuvassa on pinnalla, on vantaan ylös heittämää savea. Oli nääs hieman kosteaa...
Senhän se pahna tekee, että maa kuivuu hitaammin. Mutta, kyseinen vehnä tuli kuitenkin kylvettyä 8.5.2013... Joskin kyseessä oli vain koeruutu, kun kaikki varoittivat menemästä liian aikaisin suorakylvämään. Kyseessä oli kuitenkin ensimmäinen suorakylvöni.
Piti testata, kykenevätkö vantaat leikkautumaan tuon apilan läpi, vai pitääkö keksiä jotain muuta. Ja kuten kuvasta näkee no problem.
Mää tarkotan sellasta useamman sentin silppukerrosta.
No, jos se kerran onnistuu niin ei siinä sitten mitään.
Miks muuten yleisesti on käytössä pitkään sänkeen puinti suorakylvössä jos pahnasta ei ole haittaa? Tosi Pro paalauttaa kaikki jopa pois?
-
Ei toi paksut olkimatto haittaa ainakaan vmää. Ja jos mahollista, pui korkeaan sänkeen. Maa lämpenee hitaamin kun on paksu olkikate.
Kun mennään yli 6000kilon niin korkeeseen puiminen loppuu yhden sadekuuron jälkeen, ei siksi että kesken puinnin sataa vaan siksi koska se kavusto painuu jo ennen puintia.
Ehkäpä se syy on siinä et suorakylvössä sadot jäävät sinne asennevammaisten 3600kiloon... ;D ;D
Ei onnistu ainakaan vieskalaisella paksuun olkimattoon kylväminen. Tai onnistuuhan se, mutta seuraavana vuonna ei oo paksu olkimatto ::)
Tulee paksussa olkipatjassa ja pehmeillä mailla ongelmia kun olki ei katkea, vaan vannas painaa olkea alaspäin eikä leikkaa. Jos lisää vannaspainoa, koneesta tulee hetkessä hinattava lana. Toki tuollaista olkimäärää ei saa suorakylvöllä ;D
Kymmenen vuotta harjoitellut suorakylvöä, ja onhan se mahtava kylvötapa ellei pellosta voi saada isoa satoa.
Kannattava kylvötapa ehdottomasti, kunhan sopivat reunaehdot täyttyy. Tonnin voi antaa anteeksi satotasossa, kahta ei millään. Tarkoittaa että heikommille maille ok. ellei kunnostustoimia.
Ensi vuosi voi olla poikkeus, nyt tarttee miettiä tarkoin kyntääkö mitä, vai ajaako vain lautasmuokkarilla tai suorakylvää. Säästää aika paljon löpöä ja koneita, jos jättää yhden vuoden "välistä", ellei luvassa parempia viljanhintoja. Kasvivalikoima säätää suorakylvöön sopivaksi ts. vehnää enemmän minimipanostuksella sekä hernettä kynnettyyn.
-
Onneks tääl ei ole tota lauttaamista,ku kato toi savi on pop ;D ;D ;D
Lounaassa ku tahtoo olla kuivaa keväällä,ni tänä keväänä kevytmuokatut ja suorakylvetyt oli saatanan hyviä :o
-
Siinä sitä seittemäätonnia neljä hehtaaria.
Ensinnäkin, maan rakenne huononisi tuollaisilla sadoilla. Noin painavat röyhyt tiivistävät maata. Eli suorakylvössähän pyritään siihen, ettei tallata maata raskailla sadoilla.
Toiseksi, tehokkuus ja nopeus ja tuntisaavutus on merkittävä peruste suorakylvöön. Tuommoisen sekaisen rydön puimiseen menisi aikaa ja polttoainetta kohtuuttomasti. Suorakylväjä selviää kevättöistä juoksuvauhdilla, jos joutuisi ykkösvaihteella ajamaan puimurin tuollaiseen, aikaahan siinä kuluisi, eikä voisi niitä pitäjältä kerättyjä maita keritä ollenkaan syksyssä puimaan.
Kolmanneksi, polttoaineen ja koneinvestointien säästö on tärkeä suorakylvön peruste; mitä siitä tulisi, jos kaikki pellot tulvisivat kauraa, jota ei saisi minnekään mahtumaan, ja taas jouduttaisiin koneinvestoinnin tielle, kärryjä, siiloja, puimurin polttoainesäiliösä kävisi pyörre. Ja kuivurinkin pannu palaisi puhki.
Tietämäni suorakylväjät eivät liioittele satotasojaan, aikanaan yksi suorakylvön pioneereista totesi että 400 kg lannoitetta hänen suorakylvökoneesta on maksimi, ennen kuin alkaa tulla polttovioituksia, ja sillä nyt tulee ihan mukiinmenevä sato, mutta välttämättä ei mitään kasitonnaria. (Kasitonnareissa kylvetään esim. Y1:stä 800 kg/ ha)
http://www2.hs.fi/uutiset/juttu.asp?id=20010930TA7&a=2
-SS-
++++ ;D ;D
Vähemmän satoa= vähemmän viljan ajoa pellolta ja pienemmät rahtikulut.
Eli just niinkuin LuamussaTM?
-
Jotain tän sorttista pahnamäärää, okei, 3 metrin pöytä ja huono silppuri, mut silti, oikeesti, miten tollaseen saa kylvettyä?????
(http://i9.aijaa.com/t/00305/10756479.t.jpg) (http://aijaa.com/YiwF4r)
(http://i11.aijaa.com/t/00139/10789092.t.jpg) (http://aijaa.com/agJUoG)
(http://i3.aijaa.com/t/00293/13494190.t.jpg) (http://aijaa.com/biXSz1)
-
No varmaan paremmin ku tähän
https://www.youtube.com/watch?v=YLYaPzi24p0
Kyl se olki siit maatuu ja painuu talven aikana
-
Kuten mainitsinkin savi ja Semeato ovat toimiva yhdistelmä. Omalla kokemuksen mukaisesti pahna ei haittaa teknisesti kylvön toteutumista. Kevyemmillä mailla en epäile etteikö ongelmaa pukkais.
Pahnan ongelmana on maan lämpeäminen hitaammin, sekä kuivumisen hitaus joka toisaalta kylvön jälkeen muuttuukin lähinnä eduksi. Pitkä sänki saattaa myös auttaa lumen sulamisessa, kun lunta tummempana ottaa auringon lämpöa paremmin vastaan, mitä pidempää - sitä aiemin.
Itse en nyt toisen suorakylvövuoden jälkeen ole vielä huomannut selviä muutoksia sadoissa. Viime vuonna tuli ohraa kiitettävästi, rypsiä hyvin mutta vehnää surkeasti. Tänä vuonna vehnää taasen kiitettävästi, ohraa surkeasti ja rapsin tilanne on vielä auki, en tosin usko että se tulee olemaan mikään menestys. Olen tehnyt satokäppyröitä parin vuosikymmenen verran, eikä toistaiseksi ole tulkittavissa mitään normaalisti poikkeavaa suorakylvön johdosta.
Työmäärä, polttoaineen kulutus, ne tippuivat heti. Samoin kylvökausi muuttui oleellisesti miellyttävämmäksi ja helpommaksi. Matojen lisääntyminen oli jo viime vuonna havaittavissa. Ja kumma kyllä, myös lutakot ovat vähentyneet pelloilla.
-
Jotain tän sorttista pahnamäärää, okei, 3 metrin pöytä ja huono silppuri, mut silti, oikeesti, miten tollaseen saa kylvettyä?????
Tuohon pöheikköön ois tarkoitus ens keväänä suoraan vetäistä vehnää.
-
SS jo mainitsikin olkien polttamisen olevan hyvä keino pahnoista pääsemiseksi. Tekee jo syksyllä valmiiksi kierroksen pellon ympäri reunoja pitkin jollain muokkarilla tai kyntöauroilla, jotta saa tarvittavan turvavyöhykkeen, sitten keväällä, heti kun olki on tarpeeksi kuivaa palamiseen, aloittaa kulottamisen, sekin on taitolaji. Mustaksi palanut pellon pinta kuivaa nopeasti, eikä oljet ole enää suorakylvön haittana.
-
Mun mielestäni toi olkien poltto on tekemisenpuutteesta kärsivien pikkutilojen vanhojen isäntien vanhanaikainen tapa, joka ei enää oikein istu nykypäivän maatalouteen. Toisin sanoen kamalaa nysväämistä. ;D
-
Ihmeesti ne pahnat hapertuu talven aikana. Suurtehosilppuri ja ruumenten levitys, jos leviä pöytä puimurissa, tolla pärjää jo aika pitkälle.
-
Mun mielestäni toi olkien poltto on tekemisenpuutteesta kärsivien pikkutilojen vanhojen isäntien vanhanaikainen tapa, joka ei enää oikein istu nykypäivän maatalouteen. Toisin sanoen kamalaa nysväämistä. ;D
Mää taas yhdistän sen lapsuuteen. ;D
Pikkunassikkana polteltiin pahnoja porukalla. Tehtiin sellasia "kyliä" ja niihin rakennuksia pahnoista. Sit tikku perään ja wuf!
Oli aina housunpuntit ja kummitossut mustia ja kotona kauhee mäkätys ku uudet varsilenkkarit oli lähes käyttökelvottomat. ;D
Olikos ne hunneja jotka kyliä poltti, saksalaisten urhoollisten soturien lisäks?
-
Tuommoisen http://www.claydondrills.com/products/straw_harrow (http://www.claydondrills.com/products/straw_harrow) jos rakentelisi talven pimeinä iltoina vaikka vanhasta äkeestä tai taittuvasta kultivaattorista, siihen vielä pikkuviska päälle siepparikasvin kylvöön tarvittaessa. Tuolla vedeltäis syksyllä kertaallen, jotta rikat lähtee itämään ja saatais oljet levälleen ja paremmin maatumaan. Olisko siinä se suorakylvötilan kolmas peltokone? Tai sitten tää on konekaupan juoni, oljet kasaantuu kahta kauheemmin päisteisiin ja lisää taas maan tiivistymistä :)
-
Suorakylvö on pitkällä aikavälillä voittava viljelyteknologia, vain viljan hintapiikkien kohdalla näkyy viiden vuoden ruosteesta punoittavia auroja mettäpeltojen suuleista kaivettavan.
-SS-
-
Heh, lapsuus mullakin hieman tulee mieleen. Olkien poltto oli mukavaa puuhaa, liekkimeren rätistessä pimeinä syys-iltoina, revontulten leikkiessä taivaalla. Muistoja on kyllä sivuhaitoistakin; Ursuksen jäähdyttäjän kennostossa oli lamellien välit liian pienet, ja tuhka tukki niitä. Kyntötöissä piti jäähdyttäjää puhdistaa useamman kerran päivässä, jottei lämmöt lähteny nouseen liikaa.
Mutta, itse en lähtisi enää köyhdyttämään peltoa olkia polttamalla, enkä myöskään muuten poistamalla.
-
Mun mielestäni toi olkien poltto on tekemisenpuutteesta kärsivien pikkutilojen vanhojen isäntien vanhanaikainen tapa, joka ei enää oikein istu nykypäivän maatalouteen. Toisin sanoen kamalaa nysväämistä. ;D
Entäs sitten, olkien poltto on ilmainen ja nopea tapa päästä niistä eroon, vai pitäiskö sitäkin varten ostaa joku monen tonnin hintainen härpäke, ei oo järkeä.
Ja nimenomaan nysväämistä se ei ole, kaasupullo vaikka traktorin peräkauhaan tai etukuormaajan kauhaan, poltin tohottamaan, lähtee ajamaan pellon ympäri, poltin sytyttää oljet, siirtyy sitten tuulen yläpuolelle ja katselee kuinka tuli hoitaa loput, apumies vielä nopeuttaa ja helpottaa tuon kaasuliekin kanssa touhuamista, kauniina kevätpäivänä ehtii kulottamaan kymmeniä hehtaareita.
Ja suomalaiset maajussithan on koneuskovaisia, jos on joku ongelma pellolla, niin aina pitää sen ratkaisemiseksi ostaa kallis kone.
Ja ne oljet poltetaan keväällä, ei tietenkään syksyllä, niin kuin täällä jotkut muistelevat.
Tuosta olkien polttamisen haitallisuudesta en osaa sanoa, mutta tulee siitäkin ongelmia suorakylvössä, kun sitä hitaasti maatuvaa olkijätettä vuosien myötä kertyy pellon pinnalle.
Sänget kulottamalla saa erittäin siistin ja tasaisen kylvöalustan, aikaa, polttoainetta ja koneita säästyy.
-
Jos syysviljaa kylvää massiivisen olkisatovuoden jälkeen, vaikka kyntämälläkin, on oras kohta keltalaikkuista ja kituliasta, ja keväällä ei vaan lähde kasvuun. Se olki vie ravinteet maatuessaan ja eristää vedennousun keväällä. Kokeilin kerran (silputun) rukiinpahnan polttoa ennen kylvöä, kylvin uuden rukiin, ja kasvusto oli tuplasti parempi kuin saman lohkon polttamattoman pahnapatjan päällä kasvanut. Silti, poltto on liika rasitus vanhalle sydämelle; vaikka oli kunnollinen muokattu reunus, meinasi punainen kukko karata puimattomaan laihoon ojan yli, lieskat olivat jotakin 30-metrisiä, ja se myrskynpuuska tuli juuri polttaessa sitten.
Vaikka lähdin reunoilta vastatuuleen, se liekkimeri alkaa elää omaa elämäänsä, ja palavia olkitukkoja lentelee voimakkaiden ylöspäin kulkevien puhallusten viemänä satojen metrien päähän.
-SS-
-
Jos syysviljaa kylvää massiivisen olkisatovuoden jälkeen, vaikka kyntämälläkin, on oras kohta keltalaikkuista ja kituliasta, ja keväällä ei vaan lähde kasvuun. Se olki vie ravinteet maatuessaan ja eristää vedennousun keväällä. Kokeilin kerran (silputun) rukiinpahnan polttoa ennen kylvöä, kylvin uuden rukiin, ja kasvusto oli tuplasti parempi kuin saman lohkon polttamattoman pahnapatjan päällä kasvanut. Silti, poltto on liika rasitus vanhalle sydämelle; vaikka oli kunnollinen muokattu reunus, meinasi punainen kukko karata puimattomaan laihoon ojan yli, lieskat olivat jotakin 30-metrisiä, ja se myrskynpuuska tuli juuri polttaessa sitten.
Vaikka lähdin reunoilta vastatuuleen, se liekkimeri alkaa elää omaa elämäänsä, ja palavia olkitukkoja lentelee voimakkaiden ylöspäin kulkevien puhallusten viemänä satojen metrien päähän.
-SS-
No nimenomaan syksyllä tuo olkien poltto voikin olla vaarallista, sen sijaan keväällä, kun sänki on riittävän kuivaa palaakseen kunnolla, on muu kasvillisuus useimmiten vielä sen verran tuoretta ja kosteaa, ettei ole vaaraa tulen leviämisestä sinne minne sen ei kuulu levitä.
-
Mun mielestäni toi olkien poltto on tekemisenpuutteesta kärsivien pikkutilojen vanhojen isäntien vanhanaikainen tapa, joka ei enää oikein istu nykypäivän maatalouteen. Toisin sanoen kamalaa nysväämistä. ;D
Entäs sitten, olkien poltto on ilmainen ja nopea tapa päästä niistä eroon, vai pitäiskö sitäkin varten ostaa joku monen tonnin hintainen härpäke, ei oo järkeä.
Ja nimenomaan nysväämistä se ei ole, kaasupullo vaikka traktorin peräkauhaan tai etukuormaajan kauhaan, poltin tohottamaan, lähtee ajamaan pellon ympäri, poltin sytyttää oljet, siirtyy sitten tuulen yläpuolelle ja katselee kuinka tuli hoitaa loput, apumies vielä nopeuttaa ja helpottaa tuon kaasuliekin kanssa touhuamista, kauniina kevätpäivänä ehtii kulottamaan kymmeniä hehtaareita.
Ja suomalaiset maajussithan on koneuskovaisia, jos on joku ongelma pellolla, niin aina pitää sen ratkaisemiseksi ostaa kallis kone.
Ja ne oljet poltetaan keväällä, ei tietenkään syksyllä, niin kuin täällä jotkut muistelevat.
Tuosta olkien polttamisen haitallisuudesta en osaa sanoa, mutta tulee siitäkin ongelmia suorakylvössä, kun sitä hitaasti maatuvaa olkijätettä vuosien myötä kertyy pellon pinnalle.
Sänget kulottamalla saa erittäin siistin ja tasaisen kylvöalustan, aikaa, polttoainetta ja koneita säästyy.
Mun mielestäni nysväämistä on just toi kaasupullohomma, apumiehen kanssa vietyetty kulotuspäivä (8h x 2=16h).
Ps. hanki vakuutukset ennen kuin menet naapurin rajalle kulottamaan...
-
Onhan se mun tietääkseni jo vuosikymmeniä sitten tutkittu että olkien systemaattinen polttaminen heikentää maan humuspitoisuutta.
Eli polttaja lyhytaikaista hyötyä tavoitellessaan tekee haittaa pellon pitkäaikaiselle kasvukunnolle. :'(
Ja eihän täällä päin polttamista oikein enään tapaakaan, saattaa olla yli pari kymmentä vuotta siitä kun ole viimeksi nähnyt edes satuunaisen poltetun pellon.
-
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014091618668813_uu.shtml
>:( :(