Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: kylmis - 31.12.23 - klo:17:49
-
Tässä verokirjanpitoa tehdessäni, laskin sivumennen myös valmisteveron palautusta varten menneen vuoden öljynkulutukset eri säiliöissä. Tuli mieleen, että olisiko iso työ selvittää paljonko viljan kuivaaminen tuli maksamaan ja sainkin sen selville yllättävän helposti. Elikkä 2022 syksyllä ostin öljyä hintaan 1,42e alv.0 ja tänä syksynä 1,165e alv.0. Täyttömäärien avulla pystyin laskemaan, että kokonaiskulutus oli 3717l ja sen arvoksi edellä mainituilla hinnoilla tuli 4423e. Viljaa tuli kuivaksi 280 tonnia, jolloin tonnia kohden tuli menoeräksi 15,8e.
En yleensä näitä laske tai selvittele, mutta tulipahan nyt kerran tämäkin tehtyä. Mielestäni edullisen oloista. Selvittelin tuossa syksyn näyttelyssä ja aiemminkin hakevehkeiden hintoja ym. lähtötietoja, jos varautuisi tulevaisuudessa siihen, että öljy on entistä kalliimpaa ja muutenkin huonossa huudossa. Joutuu kyllä toteamaan, että maksuaikaa tuolla investoinnilla tulisi olemaan kohtuu pitkään. ;D Silti voisi olla järkevää siirtyä hakkeeseen. ???
-
Hakehan on ainakin juuri nyt melkoisen kallista, ei toki öljyn hintaista mutta ei voi oikein laskea että hakkeelle siirtyessä jotenkin maagisesti sen energian hinta katoaisi kokonaan. Enemmänkin puolittuu.
Jos kokonaiskuivauskustannusta lasketaan niin siihen sitten toki kuuluu polttoaineen ohella ainakin tuntipalkka kuivurin käytöstä ja ehkä valvonnasta, kuivurin ylläpitokulut (sis vakuutukset) ja poistot jos niitä jäljellä ja sähkö.
-
Hakehan on ainakin juuri nyt melkoisen kallista, ei toki öljyn hintaista mutta ei voi oikein laskea että hakkeelle siirtyessä jotenkin maagisesti sen energian hinta katoaisi kokonaan. Enemmänkin puolittuu.
Jos kokonaiskuivauskustannusta lasketaan niin siihen sitten toki kuuluu polttoaineen ohella ainakin tuntipalkka kuivurin käytöstä ja ehkä valvonnasta, kuivurin ylläpitokulut (sis vakuutukset) ja poistot jos niitä jäljellä ja sähkö.
Hakekuutio vastaa 80 litraa öljyä. Tuon avulla saadaan hakkeen tarpeeksi 46 im3. Kiintomoteiksi laskettuna käyttäisin ennemmin termiä 2 eli 23 kiintoa kuitua. Kuidun hinta on nyt sen 45e. Joten 1045e on puiden arvo. Hake kannattaa tehdä hyvistä puista, pääsee helpommalla ja lämpöarvo on tallella.
Sähköä menee tosi vähän. Sen arvoksi voisi laittaa 1e per kuivattu tonni. Vakuutuksien arvo varmaan samaa luokkaa. Poistot, niitä ei ole.
Olennaisin pointti on siinä, että rahaa ei liiku talosta ulos. Hakekustannukset pyörii hiljaisena kuittauksena omissa nurkissa, haketusurakoitsija taitaa ottaa 3-4e irtomotti haketuksesta. Muita kustannuksia, kuten puun ajoon meneviä kuluja ei paljon kannata miettiä. Samasta öljysäiliöstä otetaan löpöt muihinkin hommiin. Sinne ne kulut häviää jonnekin...
-
Kuivasin kauraa saman määrän kun kylmis. Mulla meni öljyä 1800 litraa enenpi. Kuivuri 40 vuotta vanha 120 hehtoo mahtuu kerralla . Puintikosteus oli jotain 18 % keskimäärin. Kiinostas tietää kylmiksen kuivurista enenpi.
-
Kuivasin kauraa saman määrän kun kylmis. Mulla meni öljyä 1800 litraa enenpi. Kuivuri 40 vuotta vanha 120 hehtoo mahtuu kerralla . Puintikosteus oli jotain 18 % keskimäärin. Kiinostas tietää kylmiksen kuivurista enenpi.
2000-luvun alun Antti. 270hl, 3 lämmintä, 4 kylmää, 330 pannu. Tehoton. Pitäisi olla 4 lämmintä ja isompi pannu.
-
Mutta ei noilla tiedoilla sinänsä mitään tee. Kaurat oli parhaimmillaan siellä 14 prosentin tuntumassa. Useampi kuivauserä tuollaista, niin öljyä säästyy. Hernettäkin meni aika nopsasti läpi jne. Alhaisilla puintikosteuksilla se tili tehdään, mutta yleensähän menee niin, että pakko puida silloin, kun on keliä.
-
Kuivasin kauraa saman määrän kun kylmis. Mulla meni öljyä 1800 litraa enenpi. Kuivuri 40 vuotta vanha 120 hehtoo mahtuu kerralla . Puintikosteus oli jotain 18 % keskimäärin. Kiinostas tietää kylmiksen kuivurista enenpi.
2000-luvun alun Antti. 270hl, 3 lämmintä, 4 kylmää, 330 pannu. Tehoton. Pitäisi olla 4 lämmintä ja isompi pannu.
Meillä 1990-l. lopun Antti. 3 lämmintä ja 4,5 kylmää. Vesimitta taisi olla 273 hl. Onko sulla sitten vähän isommat kennot?
Vähän tehotonhan tuo on. Yksi kylmä saisi olla lämpimänä. Pannu on samaten 330, mutta ehkä se voisi olla 400, niin nousisi lämpö riittävän ylös kylmälläkin.
-
Kuivasin kauraa saman määrän kun kylmis. Mulla meni öljyä 1800 litraa enenpi. Kuivuri 40 vuotta vanha 120 hehtoo mahtuu kerralla . Puintikosteus oli jotain 18 % keskimäärin. Kiinostas tietää kylmiksen kuivurista enenpi.
2000-luvun alun Antti. 270hl, 3 lämmintä, 4 kylmää, 330 pannu. Tehoton. Pitäisi olla 4 lämmintä ja isompi pannu.
Meillä 1990-l. lopun Antti. 3 lämmintä ja 4,5 kylmää. Vesimitta taisi olla 273 hl. Onko sulla sitten vähän isommat kennot?
Vähän tehotonhan tuo on. Yksi kylmä saisi olla lämpimänä. Pannu on samaten 330, mutta ehkä se voisi olla 400, niin nousisi lämpö riittävän ylös kylmälläkin.
Sama 273, mutta pyöristin.
-
Piti kuivata pienellä kalustolla myös yöllä viileemmällä ilmalla , siinä yksi syy isonpaan öljyn kulutukseen. Olisko isompi kuivuri myös energiatehokkaampi.
-
Miten tämä kuivauksen energiatehokkuus suhteessa kuivauslämpöön oikein menee?
Olen ymmärtänyt että kylmäilmakuivaus on sinänsä energiatehokkain per haihdutettu vesikilo silloin kun kuivaus on ilman kosteuden mukaan mahdollista.
Ja pienikin lisälämpö tehostaa kiloa/tunti saavutusta merkittävästi. Samalla tietysti tuntikustannus kasvaa.
Miten tämä menee silokuivurissa?
Ei siis haeta tehoa ja nopeutta vaan pienintä öljyn kulutusta/kuivattu tonni.
Onko edullisinta pitää lämmöt 'tapissa' vai onko vähän maltillisempi kuivauslämpö edullisin? Kuinka paljon maltitillisempi, siilokuivuri ei kuitenkan ole rakenteeltaan ideaalinen kylmäilmakuivuri...
Pienemmällä lämmöllä kuivausaika toki kasvaa ja tuntiteho putoaa, mutta niin putoaa öljynkulutuskin/h.
-
Enemmän kuivauskustannuksiin vaikuttaa se, että viljan pitää ronkelille välittäjälle olla 11-12% ja rypsin 6-7%
Ne viimeiset prosentit vievät enemmän öljyä kuin ensimmäiset.
-SS-
-
Kuivausilman virtauksen hidastaminen vaikuttaa hieman, mutta myös hidastaa kuivumista, etenkin alemmasta kuviosta näkyy, että alle 14%:n kosteuteen kuivaus huonontaa energiatehokkuutta erinomaisen paljon:
(http://www.viistonninen.com/muut/Energiankulutus.jpg)
//Maatilakuivurit. Jukka Ahokas, Mikko Hautala. Enpos Project (EU) 28. helmikuuta 2012
-SS-
-
Kuivuria suunniteltaessa tärkeintä tuntuu olevan koneiston koko, siilojen kokonaistilavuus ja lämmönlähde. Tässä syksyllä, kun kiertelin Antin esittelykohteita, pisti silmään hakekattiloiden vähäinen osuus. Asiasta kysyessäni, sanottiin näiden hankkeiden lähteneen liikkeelle juuri ennen koronaa, jolloin öljyn hinta ei ollut vielä niin korkealla tasolla. Sellainen kysymys kuin paljonko on kosteuden poistuma tunnissa, on monesti hepreaa. Vastineeksi todetaan, että ei ole tullut niin seurattua. Eikä vastausta saa oikein tehtaaltakaan. Sellaista, riippuu monesta asiasta pyörittelyä ja sitten tulee sinnepäin arvio. Ilmeisesti on niin, että vielä 2020-luvullakin luotetaan eniten siihen, että kun on iso koneisto, niin sitten homma luonnistaa. Monessa kohteessa on tosin varmuuden vuoksi tehty myös iso kaatosuppilo, jotta puskuritilaa on jollain tasolla käytössä. Kun tilanne on tämä, niin ei ole yllätys, että ei sellaista vertailevaa tietoa ole tarjolla, että onko 120hl koneisto energiatehokkaampi kuin 420hl. Syksyllä, kun juttelee isäntien kanssa, niin hyvä ystäväni pitää oikein tärkeänä, että satsit eivät ole koneistossa kuin 4-5 tuntia. Tosin koneisto taitaa olla maksimissaan 100hl, sitten kun itellä kestää helposti 12h, niin sitä kauhistellaan, mitään merkitystä ei ole sillä, että sinne on hehtojakin tungettu enemmän kuin kaksinkertainen määrä.
Tässä on koko ajan haaveena, että kehittäisi kuivuria sellaiseksi, että massaa menisi nopeammin lävitse, mutta mitään käsitystä ei ole tullut sen projektin kustannustehokkuudesta eli jos laittaa enemmän lämpökennoja ja isomman pannun, niin nouseeko kuivauskustannukset selvästi vaikka tavaraa menisi nopeasti läpi. Ilmeisesti tällaista tietoa ei markkinoilla edes pahemmin kaivata, kun ei sitä ole tähän mennessä missään julkaistu.
-
kun nostaa kuivauslämmön esim 80 tai 90 lyhentäähän se selvästi kuivausaikaa. Mutta on onko se taloudellista siten toimia.
-
Kuivuria suunniteltaessa tärkeintä tuntuu olevan koneiston koko, siilojen kokonaistilavuus ja lämmönlähde. Tässä syksyllä, kun kiertelin Antin esittelykohteita, pisti silmään hakekattiloiden vähäinen osuus. Asiasta kysyessäni, sanottiin näiden hankkeiden lähteneen liikkeelle juuri ennen koronaa, jolloin öljyn hinta ei ollut vielä niin korkealla tasolla. Sellainen kysymys kuin paljonko on kosteuden poistuma tunnissa, on monesti hepreaa. Vastineeksi todetaan, että ei ole tullut niin seurattua. Eikä vastausta saa oikein tehtaaltakaan. Sellaista, riippuu monesta asiasta pyörittelyä ja sitten tulee sinnepäin arvio. Ilmeisesti on niin, että vielä 2020-luvullakin luotetaan eniten siihen, että kun on iso koneisto, niin sitten homma luonnistaa. Monessa kohteessa on tosin varmuuden vuoksi tehty myös iso kaatosuppilo, jotta puskuritilaa on jollain tasolla käytössä. Kun tilanne on tämä, niin ei ole yllätys, että ei sellaista vertailevaa tietoa ole tarjolla, että onko 120hl koneisto energiatehokkaampi kuin 420hl. Syksyllä, kun juttelee isäntien kanssa, niin hyvä ystäväni pitää oikein tärkeänä, että satsit eivät ole koneistossa kuin 4-5 tuntia. Tosin koneisto taitaa olla maksimissaan 100hl, sitten kun itellä kestää helposti 12h, niin sitä kauhistellaan, mitään merkitystä ei ole sillä, että sinne on hehtojakin tungettu enemmän kuin kaksinkertainen määrä.
Tässä on koko ajan haaveena, että kehittäisi kuivuria sellaiseksi, että massaa menisi nopeammin lävitse, mutta mitään käsitystä ei ole tullut sen projektin kustannustehokkuudesta eli jos laittaa enemmän lämpökennoja ja isomman pannun, niin nouseeko kuivauskustannukset selvästi vaikka tavaraa menisi nopeasti läpi. Ilmeisesti tällaista tietoa ei markkinoilla edes pahemmin kaivata, kun ei sitä ole tähän mennessä missään julkaistu.
Monesti vaan sitä kuivausaikaa ei voi paljoa nopeuttaa, kylmien kennojen tarkoitushan on jäähdyttää jyviä jolloin kosteus siirtyy jyvän pintaan ja jos kosteutta on enemmän tarvitaan useita kierroksia kuivurin läpi. Jos kiertoaika on liian nopea niin vilja ei kerkeä jäähtyä ja kuivuminen hidastuu senkin takia, samoin jos viljaa kierrätetään liian nopeasti niin esipuhdistajan tehokin kärsii.
-
Mistäs sitten johtuu et tehokkaan kuivurin mielikuva on siinä et lämpökennoja oltava mahdollisimman paljon, jos kerran jyvän pitää välillä jäähtyä?
Ei ole yks tai kaks juttu jotka on asiaa käsitelleet jossa perustellaan et lämpimiä kennoja mahdollisimman paljon niin tehostaa kuivausta..
-
Mistäs sitten johtuu et tehokkaan kuivurin mielikuva on siinä et lämpökennoja oltava mahdollisimman paljon, jos kerran jyvän pitää välillä jäähtyä?
Ei ole yks tai kaks juttu jotka on asiaa käsitelleet jossa perustellaan et lämpimiä kennoja mahdollisimman paljon niin tehostaa kuivausta..
Joo tottakai mitä enemmän lämpimiä kennoja niin nopeampaa kuivaus mutta samassa suhteessa pitää lisätä kylmiäkin kennoja.
-
Mistäs sitten johtuu et tehokkaan kuivurin mielikuva on siinä et lämpökennoja oltava mahdollisimman paljon, jos kerran jyvän pitää välillä jäähtyä?
Ei ole yks tai kaks juttu jotka on asiaa käsitelleet jossa perustellaan et lämpimiä kennoja mahdollisimman paljon niin tehostaa kuivausta..
Joo tottakai mitä enemmän lämpimiä kennoja niin nopeampaa kuivaus mutta samassa suhteessa pitää lisätä kylmiäkin kennoja.
Mikä se oikea suhde sit on? Muistelisin et vastaan on tullut ratkaisuja joissa esim. 7 lämmintä ja 2 kylmää tai 9 lämmintä ja 3 kylmää. Olisiko noissa sitten todellisesta tilaavuudesta neljännes kylmissä?
-
Mistäs sitten johtuu et tehokkaan kuivurin mielikuva on siinä et lämpökennoja oltava mahdollisimman paljon, jos kerran jyvän pitää välillä jäähtyä?
Ei ole yks tai kaks juttu jotka on asiaa käsitelleet jossa perustellaan et lämpimiä kennoja mahdollisimman paljon niin tehostaa kuivausta..
Joo tottakai mitä enemmän lämpimiä kennoja niin nopeampaa kuivaus mutta samassa suhteessa pitää lisätä kylmiäkin kennoja.
Mikä se oikea suhde sit on? Muistelisin et vastaan on tullut ratkaisuja joissa esim. 7 lämmintä ja 2 kylmää tai 9 lämmintä ja 3 kylmää. Olisiko noissa sitten todellisesta tilaavuudesta neljännes kylmissä?
Sulla on aika optimistiset muistikuvat, sillä mulla on sellainen muistikuva, että 1:1 suhde kylmiä ja lämpimiä olisi aika hyvä. Se "vetäytymisaika" siellä varastokennoissa on oikeasti tarpeellinen, jotta kosteus tasaantuu jyvissä.
-
Asiasta en sen kummemin tiedä mutta onhan näissä uusissa Antin hakekattiloissa potkua aivan eri lailla kuin jossain vanhemmissa öljykattiloissa,lämpö nousee kylmemmilläkin keleillä ja ilmamäärä paljon suurempi mikä menee viljan läpi.Joskus seisoskellut ohjauskeskuksen äärellä ja siitä löytyy kaikenlaista tietoa prosessin etenemisestä.
Kolme vuotta sato kuivattu hakkeella...taksa vain ei pudonnut kun naapurille sanoin että nyt on kuivaaminen halpaa kun ei enää pala öljyä ;D . Mutta erittäin tyytyväinen että homma toimii ja kuivaus etenee aivan eri lailla kuin 1980 luvulla rakennetussa Antissa.
Ainut ns.haittapuoli että joutuu vähän kauemmin jäähdyttämään varsinkin lämpimillä keleillä ja rypsin/rapsin kuivauksessa pitää olla tarkkana ettei mene jäähdytyksen aikana liian kuivaksi.
-
Mistäs sitten johtuu et tehokkaan kuivurin mielikuva on siinä et lämpökennoja oltava mahdollisimman paljon, jos kerran jyvän pitää välillä jäähtyä?
Ei ole yks tai kaks juttu jotka on asiaa käsitelleet jossa perustellaan et lämpimiä kennoja mahdollisimman paljon niin tehostaa kuivausta..
Joo tottakai mitä enemmän lämpimiä kennoja niin nopeampaa kuivaus mutta samassa suhteessa pitää lisätä kylmiäkin kennoja.
Mikä se oikea suhde sit on? Muistelisin et vastaan on tullut ratkaisuja joissa esim. 7 lämmintä ja 2 kylmää tai 9 lämmintä ja 3 kylmää. Olisiko noissa sitten todellisesta tilaavuudesta neljännes kylmissä?
Sulla on aika optimistiset muistikuvat, sillä mulla on sellainen muistikuva, että 1:1 suhde kylmiä ja lämpimiä olisi aika hyvä. Se "vetäytymisaika" siellä varastokennoissa on oikeasti tarpeellinen, jotta kosteus tasaantuu jyvissä.
Niin tuo on se vanha sääntö mut nyt on jo jonkinaikaa ollut liikkeellä ajatusta et lämpimiä pitää olla enemmän...
-
Mistäs sitten johtuu et tehokkaan kuivurin mielikuva on siinä et lämpökennoja oltava mahdollisimman paljon, jos kerran jyvän pitää välillä jäähtyä?
Ei ole yks tai kaks juttu jotka on asiaa käsitelleet jossa perustellaan et lämpimiä kennoja mahdollisimman paljon niin tehostaa kuivausta..
Joo tottakai mitä enemmän lämpimiä kennoja niin nopeampaa kuivaus mutta samassa suhteessa pitää lisätä kylmiäkin kennoja.
Mikä se oikea suhde sit on? Muistelisin et vastaan on tullut ratkaisuja joissa esim. 7 lämmintä ja 2 kylmää tai 9 lämmintä ja 3 kylmää. Olisiko noissa sitten todellisesta tilaavuudesta neljännes kylmissä?
Sulla on aika optimistiset muistikuvat, sillä mulla on sellainen muistikuva, että 1:1 suhde kylmiä ja lämpimiä olisi aika hyvä. Se "vetäytymisaika" siellä varastokennoissa on oikeasti tarpeellinen, jotta kosteus tasaantuu jyvissä.
Niin tuo on se vanha sääntö mut nyt on jo jonkinaikaa ollut liikkeellä ajatusta et lämpimiä pitää olla enemmän...
Joo ei välttämättä puolia tarvi olla jos kuivuri on oikeesti iso ja kiertoaika on pitkä, kai se aika ratkaisee minkä ne jyvät viettää siellä kylmässä osassa.
-
Ja yleensäkin jos kuivuria on hommaamassa niin onko liian tehokkaasta uunista haittaa? Ei ole, mutta jostain kumman syystä myydään kuovureita liian pienillä uuneilla ja tehottomilla elevaattoreilla.
Ainoa syy kaiketi että saadaan tarjouslappuihin houkuttelevampi hinta jolla päästään kauppoihin.
Lopputuloksena kuivuri joka ei jaksa nostaa lämpöjä ja täyttö ja tyhjennys kestää ikuisuuden.
-
Meillä oli aikoinaan -60-80-luvuilla Viurilassa 3 kuivauskennoa ja 2 varastoa. Senajan puintikosteuksilla tarvitsi lisätä tavaraa kaappiin, muuten tuli harja näkyviin. ::)
-
kun nostaa kuivauslämmön esim 80 tai 90 lyhentäähän se selvästi kuivausaikaa. Mutta on onko se taloudellista siten toimia.
Siemeneksi menevä vilja pitää muistaakseni kuivaa max.80 asteessa. Mikäli oikein muistan, mutta tällä periaatteella olen itse toiminut.
-
Kuivausilman lämpötilan nosto yleensä parantaa kuivauksen energiatehokkuutta. Perusteena varmaan, että kuivauslämpötilan noustessa viljakerros kuivurissa sitoo suhteellisesti suuremman osuuden uunin luovuttamasta lämmöstä. Alla yksi tutkielma, samansuuntaisia kommentteja löytyy monesta muusta lähteestä.
https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/98cc88f8-19ff-42d9-8c2b-6f3a1710373e/content
-
Nykyiset suurijyväiset ohralajikkeet ovat joskus alkaneet lämmitä siilossa, kuuma kuivausilma ja alamittainen hikoilusäiliö voi olla osasyy.
-SS-
-
Tehokkaammat elevaattorit ovat mahdollistaneet kierrätysnopeuden reilun noston. Yhdessä korkeampien lämpötilojen kanssa, kosteudenpoistuma tunnissa voi olla kovimmissa virityksissa 4-5 prosenttiakin. Tässä on jo kaasu-uuni mukana. Kosteuden tasaamisesta niissä kylmissä kennoissa ei ole enää puhuttu. Kuivausprosessa on jo niin tehokas, ettei siinä kauheasti kerkiä enää mitään tasailla. Itävyyden säilymisestä ei oikein anneta takeita, mutta nuo, jotka ovat korkeilla lämpötiloilla kuivanneet, ovat sitä mieltä, ettei itävyyksien kanssa ole ollut ongelmia. Ilmeisesti kova kiertonopeus suojaa siementä tai jotain.
-
Nykyiset suurijyväiset ohralajikkeet ovat joskus alkaneet lämmitä siilossa, kuuma kuivausilma ja alamittainen hikoilusäiliö voi olla osasyy.
-SS-
Voisiko hätäinen jäähdytys olla osasyy? 45min ja siiloon ::)
Itse tulee jäähdytettyä 1,5-2h. Kun manuaaliset pikkukuivurit niin ei oo puhaltimissa potkua niin sama se pyörittää vaikka vaikka kauemmin. Katkasee sit jos ehtii erää vaihtamaan...
-
Meillä oli aikoinaan -60-80-luvuilla Viurilassa 3 kuivauskennoa ja 2 varastoa. Senajan puintikosteuksilla tarvitsi lisätä tavaraa kaappiin, muuten tuli harja näkyviin. ::)
Heh, tuo on voinut päästä unohtumaan monelta heistä, jotka kyseenalaistavat puskuriosan eli kylmien kennojen tarpeen. Joo, onhan siellä niitä sulkupellejä, mutta silti. Joku vehnäkin, kun hyvissä ajoin lähdetään puimaan, niin painuu yllättävästi myllyssä...
-
kun nostaa kuivauslämmön esim 80 tai 90 lyhentäähän se selvästi kuivausaikaa. Mutta on onko se taloudellista siten toimia.
Siemeneksi menevä vilja pitää muistaakseni kuivaa max.80 asteessa. Mikäli oikein muistan, mutta tällä periaatteella olen itse toiminut.
Joku ohje on 90 – viljan kosteus. No, joskus on tullut kuivattua vähän märempääkin yli 70 asteessa, eikä ole itävyys mennyt. Mutta tiedän kyllä näitä tapauksia takavuosilta, kun on tullut uusi ja tehokas kuivuri (kiertonopeudesta en tiedä) käyttöön, ja onkin 90 asteen kuivauslämpö vienyt itävyyden...
-
Nykyiset suurijyväiset ohralajikkeet ovat joskus alkaneet lämmitä siilossa, kuuma kuivausilma ja alamittainen hikoilusäiliö voi olla osasyy.
-SS-
Voisiko hätäinen jäähdytys olla osasyy? 45min ja siiloon ::)
Itse tulee jäähdytettyä 1,5-2h. Kun manuaaliset pikkukuivurit niin ei oo puhaltimissa potkua niin sama se pyörittää vaikka vaikka kauemmin. Katkasee sit jos ehtii erää vaihtamaan...
Voihan se olla hätäinen jäähdytyskin osasyynä... Toisaalta ohraa varsinkin voi nykysyksyinä joutua puimaan kesän kovimman hellejakson aikaan.
Kauraa tulee jäähdytettyä aika pitkäänkin, ihan vain senkin takia, että tulisi painavammaksi. ;D
-
Tehokkaammat elevaattorit ovat mahdollistaneet kierrätysnopeuden reilun noston. Yhdessä korkeampien lämpötilojen kanssa, kosteudenpoistuma tunnissa voi olla kovimmissa virityksissa 4-5 prosenttiakin. Tässä on jo kaasu-uuni mukana. Kosteuden tasaamisesta niissä kylmissä kennoissa ei ole enää puhuttu. Kuivausprosessa on jo niin tehokas, ettei siinä kauheasti kerkiä enää mitään tasailla. Itävyyden säilymisestä ei oikein anneta takeita, mutta nuo, jotka ovat korkeilla lämpötiloilla kuivanneet, ovat sitä mieltä, ettei itävyyksien kanssa ole ollut ongelmia. Ilmeisesti kova kiertonopeus suojaa siementä tai jotain.
Jos kiertonopeus määritetään sen mukaan mitä elevaattori pystyy tavaraa viemään niin esipuhdistajan työ menee kyllä täysin mahdottomaksi, menee niin paksu matto läpi että pinnasta voi joku roska lähteä.
-
Tehokkaammat elevaattorit ovat mahdollistaneet kierrätysnopeuden reilun noston. Yhdessä korkeampien lämpötilojen kanssa, kosteudenpoistuma tunnissa voi olla kovimmissa virityksissa 4-5 prosenttiakin. Tässä on jo kaasu-uuni mukana. Kosteuden tasaamisesta niissä kylmissä kennoissa ei ole enää puhuttu. Kuivausprosessa on jo niin tehokas, ettei siinä kauheasti kerkiä enää mitään tasailla. Itävyyden säilymisestä ei oikein anneta takeita, mutta nuo, jotka ovat korkeilla lämpötiloilla kuivanneet, ovat sitä mieltä, ettei itävyyksien kanssa ole ollut ongelmia. Ilmeisesti kova kiertonopeus suojaa siementä tai jotain.
Jos kiertonopeus määritetään sen mukaan mitä elevaattori pystyy tavaraa viemään niin esipuhdistajan työ menee kyllä täysin mahdottomaksi, menee niin paksu matto läpi että pinnasta voi joku roska lähteä.
Ei ole pahemmin valituksia kuulunut. Ilmeisesti 4kW moottori saa kuitenkin jotain irti ja onhan se fyysisesti selkeästi isompi kuin nämä pienemmät mallit.
-
kun nostaa kuivauslämmön esim 80 tai 90 lyhentäähän se selvästi kuivausaikaa. Mutta on onko se taloudellista siten toimia.
Siemeneksi menevä vilja pitää muistaakseni kuivaa max.80 asteessa. Mikäli oikein muistan, mutta tällä periaatteella olen itse toiminut.
Joku ohje on 90 – viljan kosteus. No, joskus on tullut kuivattua vähän märempääkin yli 70 asteessa, eikä ole itävyys mennyt. Mutta tiedän kyllä näitä tapauksia takavuosilta, kun on tullut uusi ja tehokas kuivuri (kiertonopeudesta en tiedä) käyttöön, ja onkin 90 asteen kuivauslämpö vienyt itävyyden...
Tähänkään ei ole tullut päivityksiä ohjeistukseen vaikka sellaista juttua on kuulunut, että itävyydet on säilyny vaikka lämmöt on korkealla, kunhan vaan kiertonopeutta riittää.
-
Onko sillä väliä onko suurimoksi tai muuten myytäväksi menevä vilja hyvin itävää. Ne erät joista ottaa siementä kuivaa matalammalla lämmöllä ja laittaa eri siiloon. Siemenviljelijät ovat asia erikseen.
-
Onko sillä väliä onko suurimoksi tai muuten myyyäväksi vilja hyvin itävää. Ne erät joista ottaa siementä kuivaa matalammalla lämmöllä ja laittaa eri siiloon. Siemen viljelijät asia erikseen.
Mallasviljan tulee olla hyvin itävää, mutta muuten hyvä pointti. Ja aika monella varmaan riittää yksi kuivurillinen siementarpeeksi yhdellä laadulla vuodessa. Eikä siemenviljaa tarvitse joka vuosi välttämättä puida/kuivata ollenkaan.
-
Onko sillä väliä onko suurimoksi tai muuten myyyäväksi vilja hyvin itävää. Ne erät joista ottaa siementä kuivaa matalammalla lämmöllä ja laittaa eri siiloon. Siemen viljelijät asia erikseen.
Mallasviljan tulee olla hyvin itävää, mutta muuten hyvä pointti. Ja aika monella varmaan riittää yksi kuivurillinen siementarpeeksi yhdellä laadulla vuodessa. Eikä siemenviljaa tarvitse joka vuosi välttämättä puida/kuivata ollenkaan.
Itse tulee toimittua noin. Vaikkei omat kuivauslämmöt näillä vanhoilla vehkeillä koskaan ylitäkkään 90 astetta. Yleensä ollaan 80 asteen paikkeilla.
Yritän siemenerän jättää aina yöksi jos ruuhkaa. Silloin jo luonnostaan viileempi ilma auttaa ja varsinkin kun ottaa aikaa enempi ni saa sit jauhaa vaik koko yön.
Viime syksynä syysvehniä tuli kuivailtua välillä yölläkin. Muita lajeja niin. Vähän et ehti kuivailla kahdella kaapilla päivisinkin.
Oikeasti viljan täytyy olla todella kuivaa et ehtii kaksi erää ajamaan päivässä läpi. Näillä vanhoilla kun se kosteuden poistuma ei ole tunnissa kuin varmaan prosentin molemmin puolin niin täyttöineen, jäähdytyksineen ja tyhjennyksineen niin kyllä sitä aikaa meni. Syysvehnän puintikosteudet oli 20 molemmin puolin syksyllä niin monesti meni niin et joka toinen päivä ehti ajaa kaksi kaapillista ja joka toinen vain yhden. Yhden kaapin päivillä täytti koneiston valmiiksi niin sai aamulla ajoissa käydä laittaa kuivumaan niin ehti vaihtaa sitten päivällä ja illalla ehti kuivaa toisen jonka sit taas seuraavana aamuna vasta tyhjäili.. näin näillä museovehkeillä jotka ovat vierestä vahdittavaa mallia..
Tiedän kyl et joillain alipainepannuilla vedetään siemenet, maltaat ja rypsit samoilla 120 asteen säädöillä. En sit tiedä missä ero on et homma toimii mut itse on tullut otettua nuo siemenerät varmanpäälle.
-
Mielestäni kuivurin kuivausteho on melkolailla pelkäästään kiinni pannun tehosta. Tullut luettua kanssa noita juttuja kuinka lämpö nostaa hyötysuhdetta, niin monella se lämpö rajoittunut liian pieneen pannuun. Melkein kaikki paitsi maltaat ja siemenet kannattaa kuivata mahdollisimman suurilla lämmöillä, mutta liian pienellä pannulla lämmöt eivät nouse ilman ilman kikkailuja.
-
eikös vakuutusyhtiöt yleensä nuista kikkailuista varoita syskyisin.. kun tuppaa palamaan kuivurit just tuon takia monasti. liikaa tehoa etitään ja sit joku paikka ei toimikaan ihan oikein.. tutulta just tuon takia lähti kuivuri savuina...
-
eikös vakuutusyhtiöt yleensä nuista kikkailuista varoita syskyisin.. kun tuppaa palamaan kuivurit just tuon takia monasti. liikaa tehoa etitään ja sit joku paikka ei toimikaan ihan oikein.. tutulta just tuon takia lähti kuivuri savuina...
Vanhat uunit luokiteltu 60oC lämmön nousulle, uudemmat ja varsinkin alipaineuunit isommille nousulle.