V. 2050 Euroopassa väestö on vähentynyt 100 miljoonalla, Afrikassa puolestaan tuplaantunut kahteen miljardiin... Mopomiehen on otettava osansa tästäkin "kipsivuoresta" markilleen kun viisaat sanovat että niin on kaikille hyvä. Että ei kannata pyristellä joka asiassa vastaan. Tätäkään "kipsivuorta" ei siis kannata ajaa laiturilta mereen vaikka kuinka haluttaisi, glasit vaan silmille.

Olisihan se ihan mukavaa, jos nuokin tukirahat voisi käyttää johonkin hyödylliseen.

Toisaalta turhaa se on valistaa asiasta, joka on kuulopuheissa todistettu toimivaksi.


Joten ostakaa vaan kipsiä. Siitä saa voimaa.

Ja jos jotain peltoihin väkipakolla jotain jätettä ajatetaan, se on tämä: https://yle.fi/uutiset/3-10263878

Kipsi häviää 6 - 1 kun nollakuidut glider in.

Parempaa tuokin on. Tosin hiilen sidontaan tuosta ei ole. Sitä pitäisi ensin hiukan käsitellä.

Lainaus käyttäjältä: Forgiven - 30.07.18 - klo:14:41

Meneekö se nyt niin että kipsi erotetaan forforista jotta fosfori olisi liukoisessa muodossa kasveille ja sitten lisätään kipsi takaisin jotta se ei liukenisi....

Kipsi syntyy prosessissa, kun apatiittimineraalia käsitellään rikkihapolla

Ca3(PO4)2 + 3H2SO4 + 6H2O  --> 2H3PO4 + 3CaSO4 . 2H2O
Eli apatiitti + rikkihappo -> fosforihappo + kipsi

Reaktio ei mene suoraviivaisesti toiseen suuntaan, sitä varmaan tässsä haetaan.

-SS-

Eikös se yarankin kipsi sisällä myös sulfaattia ja tietääkseni ne lisäävät vuorostaan rehevöitymistä? Tehdäänkö tässä niin että vähennetään fosforin aiheuttamaa rehevöitymistä  aineella, joka lisää sulfaatin aiheutamaa rehevöitymistä? Tilastoissa näkyy että fosforit vähenee, mutta reheöityminen ei. Mutta Yara saa sentään kipsit myytyä.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 30.07.18 - klo:15:04

Lainaus käyttäjältä: Forgiven - 30.07.18 - klo:14:41

Meneekö se nyt niin että kipsi erotetaan forforista jotta fosfori olisi liukoisessa muodossa kasveille ja sitten lisätään kipsi takaisin jotta se ei liukenisi....

Kipsi syntyy prosessissa, kun apatiittimineraalia käsitellään rikkihapolla

Ca3(PO4)2 + 3H2SO4 + 6H2O  --> 2H3PO4 + 3CaSO4 . 2H2O
Eli apatiitti + rikkihappo -> fosforihappo + kipsi

Reaktio ei mene suoraviivaisesti toiseen suuntaan, sitä varmaan tässsä haetaan.

-SS-

Eikös se yarankin kipsi sisällä myös sulfaattia ja tietääkseni ne lisäävät vuorostaan rehevöitymistä? Tehdäänkö tässä niin että vähennetään fosforin aiheuttamaa rehevöitymistä  aineella, joka lisää sulfaatin aiheutamaa rehevöitymistä? Tilastoissa näkyy että fosforit vähenee, mutta reheöityminen ei. Mutta Yara saa sentään kipsit myytyä.

Ei vaan koska siinä kipsissä on jäännösfosforia 0,2%, viidessä miljoonassa tonnissa on 10000 tonnia fosforia, kalkkipitoisesta kipsistä vesiliuokista fosforia valuu herkästi esim. happamien sateiden ansiosta. Apatiittikasassa olisi moninkertaisesti enemmän. Sulfaatteja merivesissä on omasta takaa useita grammoja kuutiossa, eivätkä ne ole suoraan ravinteina rehevöittäviä.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Jätkä - 30.07.18 - klo:17:06

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 30.07.18 - klo:15:04

Lainaus käyttäjältä: Forgiven - 30.07.18 - klo:14:41

Meneekö se nyt niin että kipsi erotetaan forforista jotta fosfori olisi liukoisessa muodossa kasveille ja sitten lisätään kipsi takaisin jotta se ei liukenisi....

Kipsi syntyy prosessissa, kun apatiittimineraalia käsitellään rikkihapolla

Ca3(PO4)2 + 3H2SO4 + 6H2O  --> 2H3PO4 + 3CaSO4 . 2H2O
Eli apatiitti + rikkihappo -> fosforihappo + kipsi

Reaktio ei mene suoraviivaisesti toiseen suuntaan, sitä varmaan tässsä haetaan.

-SS-

Eikös se yarankin kipsi sisällä myös sulfaattia ja tietääkseni ne lisäävät vuorostaan rehevöitymistä? Tehdäänkö tässä niin että vähennetään fosforin aiheuttamaa rehevöitymistä  aineella, joka lisää sulfaatin aiheutamaa rehevöitymistä? Tilastoissa näkyy että fosforit vähenee, mutta reheöityminen ei. Mutta Yara saa sentään kipsit myytyä.

Ei vaan koska siinä kipsissä on jäännösfosforia 0,2%, viidessä miljoonassa tonnissa on 10000 tonnia fosforia, kalkkipitoisesta kipsistä vesiliuokista fosforia valuu herkästi esim. happamien sateiden ansiosta. Apatiittikasassa olisi moninkertaisesti enemmän. Sulfaatteja merivesissä on omasta takaa useita grammoja kuutiossa, eivätkä ne ole suoraan ravinteina rehevöittäviä.

-SS-

Siis merivedessä. Tarkoittaako tuo sitten että järvet ja joet ovat vaarassa rehevöityä. jos käyttää kipsiä?

Siis merivedessä. Tarkoittaako tuo sitten että järvet ja joet ovat vaarassa rehevöityä. jos käyttää kipsiä?

Ei. Suomalaisten järvien keskimääräinen sulfaattipitoisuus on 15 mg/l , eli 100 ha x 3 m järvessä voisi olla 30 - 40 tonnia luonnon sulfaatteja.

Eli aika paljon valumaa saa olla, että järveen tulisi outo maku. Typpi ja fosfori ovat selvästi voimakkaimmat rehevöittäjät. Pohjavesissä rikkiä voi olla enemmän. Rikkilaskeuma oli ennen vanhaan vähintään 10 kg/ha, nykyään ehkä 2 kg / ha. 100 ha järvessä 200 kg vuodessa, vastaa 1000 kg kipsinä.

En oikein saa mieleeni, mihin perustuu raivokas viha kipsiä kohtaan, koska parantaa kalsiumpitoisuutta, nostaa myös pH:ta, parantaa mururakennetta ja on osa välttämätöntä rikkilannoitusta, 50  kg/ha esimerkiksi rapsin vuotuinen tarve. Rikkiä kipsissä on 180 kg tonnissa.

-SS-

Ja rikkiä kipsissä 18%, eli 4 tonnista kipsiä tulee 720 kg rikkiä hehtaarille, ihan on hyötyä siitäkin.

Rikkiä on on maankuoressa 520 g tonnissa, ja se on 15 yleisimmän joukossa.

-SS-

Rikkiä on on maankuoressa 520 g tonnissa, ja se on 15 yleisimmän joukossa.

-SS-

Siis maankuoressa, ei järvessä. Sinänsä mielenkiintoinen puolustus kipsin puolesta laittamalla vertailu kokonaan toiseen asiaan.

Kumpi on parempi lannoite, rikki vai särki?

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 30.07.18 - klo:18:08

Rikkiä on on maankuoressa 520 g tonnissa, ja se on 15 yleisimmän joukossa.

-SS-

Siis maankuoressa, ei järvessä. Sinänsä mielenkiintoinen puolustus kipsin puolesta laittamalla vertailu kokonaan toiseen asiaan.

Ei tuota vihaa voi järjellä selittää, kaikki nyökyttelisivät jos lannoitevalmiste kipsi markkinoitaisiin kalsiumsulfaattina. Ammoniumsulfaattia käytetään laajasti typpilannoitukseen.

Kun kalkitset happamia sulfaattimaitasi, valmistat käytännössä kipsiä.



-SS-

Siis vihaa? Eikä kai tuossakaan kirjoituksessa ollut yhtään asiatonta kysymystä tai panettelua ja silti kysymykseeni tulkitsit  ns. vihaa täynnä olevana kirjoituksensa.

Ei kai kipsiä kukaan vihaa, mutta moni saattaa vihata jaraa, joka yrittää koplata kipsinlevityksen tukiohjelmaan.

Ja selvää on, että kipsillä ei eroosiota torjuta, vaan suojavyöhykkeillä. Tehokas pintaveden varastointi ja pintavalunnan hidastaminen ovat tärkeimpiä asioita. Mutta kun ***** jussit kylvävät kaikki kuusen alusetkin ja varmuudeksi yksi koneen leveys metsän tai joen puolelle.

Kipsillä ei saada pysyvää vaikutusta aikaan. Kun taas kunnon vesijakoporrastuksella estetään eroosiota vielä kolmen vuoden jälkeenkin.

Ongelmana on se, että kuka maksaa viljelijälle tuon maataistelulystin. Ei kukaan, mutta vastuullinen viljelijä toteuttaa näitä toimenpiteitä itse.

V. 2050 Euroopassa väestö on vähentynyt 100 miljoonalla, Afrikassa puolestaan tuplaantunut kahteen miljardiin... Mopomiehen on otettava osansa tästäkin "kipsivuoresta" markilleen kun viisaat sanovat että niin on kaikille hyvä. Että ei kannata pyristellä joka asiassa vastaan. Tätäkään "kipsivuorta" ei siis kannata ajaa laiturilta mereen vaikka kuinka haluttaisi, glasit vaan silmille.

jos tuon kipsivuaren ajais helsingin rajalle ja juoksuttais vantaanjoet sen läpi niin loppus muujusiin marina maalaisten fosforipäästöistä

Minkähän takia Puolassakaan ei ole herätty tähän kipsin ominaisuuteen ja antavat kipsivuoren olla paikallaan?
https://yle.fi/uutiset/3-6737837

Kustannus on sidottua fosforikiloa kohti on 60-70 euroa.
Mutta mitkä onkaa hiilidioksidi päästöt, jos ja kun kipsiä roudataan 270 miljoonaa kuutiota  Siilinjärveltä rannikolle?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Peltojen_kipsik%C3%A4sittely#cite_note-7