Agronet

Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: Jätkä - 30.07.18 - klo:08:58

Otsikko: Yaran kipsivuori
Kirjoitti: Jätkä - 30.07.18 - klo:08:58
Miksi näitä maatalouden ympäristötukia makseta suoraan Yaralle, että hävittäis sen jätevuorensa muuten?
Taas on Tiilikaista Yara lobannut kunnolla ja läpihän ne pykälät tulevat menemään. Sitten me maksamme fosforinliukenemisenesto kipsi "lannotteesta" Norjalaisille
Ensi vuonna ei ole kovin isoja sinileväesiintymiä, kun kuivalla kesällä ei ole virrannut mereen liikoja pintavesiä. Niin kuin viimevuonna kun oli sateista.
https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Kes%C3%A4n-sinilev%C3%A4tilanne-sys%C3%A4si-liikkeelle-uuden-vesiensuojeluohjelman-valmistelun/1234308 (https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Kes%C3%A4n-sinilev%C3%A4tilanne-sys%C3%A4si-liikkeelle-uuden-vesiensuojeluohjelman-valmistelun/1234308)
Otsikko: Vs: Yaran kipsivuori
Kirjoitti: Mopomies - 30.07.18 - klo:09:25
Kipsistä ei ole mitään hyötyä pellossa. Tai ainakaan siitä ei kannata maksaa. Nyt jara saa oikeuden myydä sitä tai oikeastaan jara saa oikeuden pakottamaan ostamaan tuota kuraa.
Otsikko: Vs: Yaran kipsivuori
Kirjoitti: UoleviUU - 30.07.18 - klo:10:46
Kipsistä ei ole mitään hyötyä pellossa. Tai ainakaan siitä ei kannata maksaa. Nyt jara saa oikeuden myydä sitä tai oikeastaan jara saa oikeuden pakottamaan ostamaan tuota kuraa.

Ootko ihan idiootti? Jos kipsi pidättää maassa arvokasta fosforia, niin totta kai siitä on hyötyä, ja parantaa myös savimaan rakennetta.  Tuo on taas tuollaista itkupotkuraivarityyppistä kiukuttelua.
Otsikko: Vs: Yaran kipsivuori
Kirjoitti: Jätkä - 30.07.18 - klo:11:05
Mokoma kipsi, kun se saastuttaa Siilinjärvellä

"Siilinjärven kunnanvaltuustossa vihreitä edustava Jääskeläinen sanoo... Sehän ei haihdu ennen kuin seuraavan jääkauden aikana. Se on samaa ainetta kuin Venäjän Laukaanjoella ja Puolan Gdanskissa, jotka pilaavat Itämeren."

Mutta jotenkin tuntuu, että tämä kipsikäyttön sitominen ympäristötukeen on suuren luokan koijaus Yaran hyväksi. En kiellä ettei tutkimuksissa olisi saatu sellaisia tuloksia mitä väittävät. Mutta kipsi on kipsiä, olipa sen koostumus siinä vuoressa mikä tahansa.
https://yle.fi/uutiset/3-7921087 (https://yle.fi/uutiset/3-7921087)
Otsikko: Vs: Yaran kipsivuori
Kirjoitti: Mopomies - 30.07.18 - klo:11:07
Kipsistä ei ole mitään hyötyä pellossa. Tai ainakaan siitä ei kannata maksaa. Nyt jara saa oikeuden myydä sitä tai oikeastaan jara saa oikeuden pakottamaan ostamaan tuota kuraa.

Ootko ihan idiootti? Jos kipsi pidättää maassa arvokasta fosforia, niin totta kai siitä on hyötyä, ja parantaa myös savimaan rakennetta.  Tuo on taas tuollaista itkupotkuraivarityyppistä kiukuttelua.

Puolueeton tutkimus olisi hieno asia. Sitä vaan ei ole.

Kipsi saattaa pidättää vähän liiankin hyvin fosforia. Ongelma ei ole fosforissa vaan pellossa. Eroosio sitä fosforia kuljettaa, mitä nyt sitten kipsillä yritetään torjua. Kuitenkaan kipsillä ei voi torjua eroosiota.

Viljelijöiden pitäisi pysäyttää eroosio järeimmin keinoin. Suojavyöhykkeillä ja vettä keräävillä naveroilla. Siitä olisi hyötyä sekä pellolle, että fosforille.

Kipsin levitys on taas liian selvä jaran lobbaus. Kun on jäteongelma, niin koitetaan saada se jäte myydyksi. Jaraa ei voi syyttää, vaan sokeita poliitikkoja. Ottaisivat selvää asiantuntijoilta, eikä maksetulta mainokselta.



Sinä olet idiootti, jos menet tähän jaravitapro-lankaan.


Ja hei, jos siitä kipsistä olisi oikeaa hyötyä pellolle, ei sitä vuorta Siilinjärvellä olisi.
Otsikko: Vs: Yaran kipsivuori
Kirjoitti: Sepeteus - 30.07.18 - klo:12:14
  Net on nyt kahen vuojen fosforit itämeressä. Vaikka satoa ei tuu, niin silti tempastaan vuojen fosforit.
Otsikko: Vs: Yaran kipsivuori
Kirjoitti: {o|o} - 30.07.18 - klo:14:11
Mopomies ei taida tuntea edes käsitettä liukoinen fosfori :D
Otsikko: Vs: Yaran kipsivuori
Kirjoitti: Suuri Ajattelija - 30.07.18 - klo:14:34

Kuitenkaan kipsillä ei voi torjua eroosiota.

Voipas, kun käyttää riittävän paljon.
Otsikko: Vs: Yaran kipsivuori
Kirjoitti: Forgiven - 30.07.18 - klo:14:41
Meneekö se nyt niin että kipsi erotetaan forforista jotta fosfori olisi liukoisessa muodossa kasveille ja sitten lisätään kipsi takaisin jotta se ei liukenisi....
Otsikko: Vs: Yaran kipsivuori
Kirjoitti: -SS- - 30.07.18 - klo:15:04
Meneekö se nyt niin että kipsi erotetaan forforista jotta fosfori olisi liukoisessa muodossa kasveille ja sitten lisätään kipsi takaisin jotta se ei liukenisi....

Kipsi syntyy prosessissa, kun apatiittimineraalia käsitellään rikkihapolla

Ca3(PO4)2 + 3H2SO4 + 6H2O  --> 2H3PO4 + 3CaSO4 . 2H2O
Eli apatiitti + rikkihappo -> fosforihappo + kipsi

Reaktio ei mene suoraviivaisesti toiseen suuntaan, sitä varmaan tässsä haetaan.

-SS-
Otsikko: Vs: Yaran kipsivuori
Kirjoitti: {o|o} - 30.07.18 - klo:15:11
Eikö väitöstutkimus ole puolueetonta tietoa??

Sitten ihan kaikille KVG

vaikka https://blogs.helsinki.fi/save-kipsihanke/usein-kysytyt-kysymykset/#UKK3
Otsikko: Vs: Yaran kipsivuori
Kirjoitti: Ärrpää - 30.07.18 - klo:15:14
  Net on nyt kahen vuojen fosforit itämeressä. Vaikka satoa ei tuu, niin silti tempastaan vuojen fosforit.

 Tähän olis hyvä saaha luomu-sepe-fakta fosforin halusta pidättyä maahan vaikealiukoiseen muotoon...
Otsikko: Vs: Yaran kipsivuori
Kirjoitti: Mopomies - 30.07.18 - klo:16:04
Eikö väitöstutkimus ole puolueetonta tietoa??

Sitten ihan kaikille KVG

vaikka https://blogs.helsinki.fi/save-kipsihanke/usein-kysytyt-kysymykset/#UKK3

Kyllä tässä mennään tietynväriset lasit silmillä.


Jaran propagandaahan tämä on.
Käännetään kivet ja kannot, jotta saadaan jätteelle ostaja. Aina löytyy jotain hyvää, mitä voi mainostaa.
Otsikko: Vs: Yaran kipsivuori
Kirjoitti: kantola - 30.07.18 - klo:16:12
V. 2050 Euroopassa väestö on vähentynyt 100 miljoonalla, Afrikassa puolestaan tuplaantunut kahteen miljardiin... Mopomiehen on otettava osansa tästäkin "kipsivuoresta" markilleen kun viisaat sanovat että niin on kaikille hyvä. Että ei kannata pyristellä joka asiassa vastaan. Tätäkään "kipsivuorta" ei siis kannata ajaa laiturilta mereen vaikka kuinka haluttaisi, glasit vaan silmille. :)
Otsikko: Vs: Yaran kipsivuori
Kirjoitti: kantola - 30.07.18 - klo:16:16
Ja jos jotain peltoihin väkipakolla jotain jätettä ajatetaan, se on tämä: https://yle.fi/uutiset/3-10263878

Kipsi häviää 6 - 1 kun nollakuidut glider in.
Otsikko: Vs: Yaran kipsivuori
Kirjoitti: Mopomies - 30.07.18 - klo:16:21
V. 2050 Euroopassa väestö on vähentynyt 100 miljoonalla, Afrikassa puolestaan tuplaantunut kahteen miljardiin... Mopomiehen on otettava osansa tästäkin "kipsivuoresta" markilleen kun viisaat sanovat että niin on kaikille hyvä. Että ei kannata pyristellä joka asiassa vastaan. Tätäkään "kipsivuorta" ei siis kannata ajaa laiturilta mereen vaikka kuinka haluttaisi, glasit vaan silmille. :)

Olisihan se ihan mukavaa, jos nuokin tukirahat voisi käyttää johonkin hyödylliseen.

Toisaalta turhaa se on valistaa asiasta, joka on kuulopuheissa todistettu toimivaksi.


Joten ostakaa vaan kipsiä. Siitä saa voimaa.
Otsikko: Vs: Yaran kipsivuori
Kirjoitti: Mopomies - 30.07.18 - klo:16:26
Ja jos jotain peltoihin väkipakolla jotain jätettä ajatetaan, se on tämä: https://yle.fi/uutiset/3-10263878

Kipsi häviää 6 - 1 kun nollakuidut glider in.

Parempaa tuokin on. Tosin hiilen sidontaan tuosta ei ole. Sitä pitäisi ensin hiukan käsitellä.
Otsikko: Vs: Yaran kipsivuori
Kirjoitti: Jätkä - 30.07.18 - klo:17:06
Meneekö se nyt niin että kipsi erotetaan forforista jotta fosfori olisi liukoisessa muodossa kasveille ja sitten lisätään kipsi takaisin jotta se ei liukenisi....

Kipsi syntyy prosessissa, kun apatiittimineraalia käsitellään rikkihapolla

Ca3(PO4)2 + 3H2SO4 + 6H2O  --> 2H3PO4 + 3CaSO4 . 2H2O
Eli apatiitti + rikkihappo -> fosforihappo + kipsi

Reaktio ei mene suoraviivaisesti toiseen suuntaan, sitä varmaan tässsä haetaan.

-SS-

Eikös se yarankin kipsi sisällä myös sulfaattia ja tietääkseni ne lisäävät vuorostaan rehevöitymistä? Tehdäänkö tässä niin että vähennetään fosforin aiheuttamaa rehevöitymistä  aineella, joka lisää sulfaatin aiheutamaa rehevöitymistä? Tilastoissa näkyy että fosforit vähenee, mutta reheöityminen ei. Mutta Yara saa sentään kipsit myytyä.
Otsikko: Vs: Yaran kipsivuori
Kirjoitti: -SS- - 30.07.18 - klo:17:40
Meneekö se nyt niin että kipsi erotetaan forforista jotta fosfori olisi liukoisessa muodossa kasveille ja sitten lisätään kipsi takaisin jotta se ei liukenisi....

Kipsi syntyy prosessissa, kun apatiittimineraalia käsitellään rikkihapolla

Ca3(PO4)2 + 3H2SO4 + 6H2O  --> 2H3PO4 + 3CaSO4 . 2H2O
Eli apatiitti + rikkihappo -> fosforihappo + kipsi

Reaktio ei mene suoraviivaisesti toiseen suuntaan, sitä varmaan tässsä haetaan.

-SS-

Eikös se yarankin kipsi sisällä myös sulfaattia ja tietääkseni ne lisäävät vuorostaan rehevöitymistä? Tehdäänkö tässä niin että vähennetään fosforin aiheuttamaa rehevöitymistä  aineella, joka lisää sulfaatin aiheutamaa rehevöitymistä? Tilastoissa näkyy että fosforit vähenee, mutta reheöityminen ei. Mutta Yara saa sentään kipsit myytyä.

Ei vaan koska siinä kipsissä on jäännösfosforia 0,2%, viidessä miljoonassa tonnissa on 10000 tonnia fosforia, kalkkipitoisesta kipsistä vesiliuokista fosforia valuu herkästi esim. happamien sateiden ansiosta. Apatiittikasassa olisi moninkertaisesti enemmän. Sulfaatteja merivesissä on omasta takaa useita grammoja kuutiossa, eivätkä ne ole suoraan ravinteina rehevöittäviä.

-SS-
Otsikko: Vs: Yaran kipsivuori
Kirjoitti: Jätkä - 30.07.18 - klo:17:47
Meneekö se nyt niin että kipsi erotetaan forforista jotta fosfori olisi liukoisessa muodossa kasveille ja sitten lisätään kipsi takaisin jotta se ei liukenisi....

Kipsi syntyy prosessissa, kun apatiittimineraalia käsitellään rikkihapolla

Ca3(PO4)2 + 3H2SO4 + 6H2O  --> 2H3PO4 + 3CaSO4 . 2H2O
Eli apatiitti + rikkihappo -> fosforihappo + kipsi

Reaktio ei mene suoraviivaisesti toiseen suuntaan, sitä varmaan tässsä haetaan.

-SS-

Eikös se yarankin kipsi sisällä myös sulfaattia ja tietääkseni ne lisäävät vuorostaan rehevöitymistä? Tehdäänkö tässä niin että vähennetään fosforin aiheuttamaa rehevöitymistä  aineella, joka lisää sulfaatin aiheutamaa rehevöitymistä? Tilastoissa näkyy että fosforit vähenee, mutta reheöityminen ei. Mutta Yara saa sentään kipsit myytyä.

Ei vaan koska siinä kipsissä on jäännösfosforia 0,2%, viidessä miljoonassa tonnissa on 10000 tonnia fosforia, kalkkipitoisesta kipsistä vesiliuokista fosforia valuu herkästi esim. happamien sateiden ansiosta. Apatiittikasassa olisi moninkertaisesti enemmän. Sulfaatteja merivesissä on omasta takaa useita grammoja kuutiossa, eivätkä ne ole suoraan ravinteina rehevöittäviä.

-SS-

Siis merivedessä. Tarkoittaako tuo sitten että järvet ja joet ovat vaarassa rehevöityä. jos käyttää kipsiä?
Otsikko: Vs: Yaran kipsivuori
Kirjoitti: -SS- - 30.07.18 - klo:17:57
Siis merivedessä. Tarkoittaako tuo sitten että järvet ja joet ovat vaarassa rehevöityä. jos käyttää kipsiä?

Ei. Suomalaisten järvien keskimääräinen sulfaattipitoisuus on 15 mg/l , eli 100 ha x 3 m järvessä voisi olla 30 - 40 tonnia luonnon sulfaatteja.

Eli aika paljon valumaa saa olla, että järveen tulisi outo maku. Typpi ja fosfori ovat selvästi voimakkaimmat rehevöittäjät. Pohjavesissä rikkiä voi olla enemmän. Rikkilaskeuma oli ennen vanhaan vähintään 10 kg/ha, nykyään ehkä 2 kg / ha. 100 ha järvessä 200 kg vuodessa, vastaa 1000 kg kipsinä.

En oikein saa mieleeni, mihin perustuu raivokas viha kipsiä kohtaan, koska parantaa kalsiumpitoisuutta, nostaa myös pH:ta, parantaa mururakennetta ja on osa välttämätöntä rikkilannoitusta, 50  kg/ha esimerkiksi rapsin vuotuinen tarve. Rikkiä kipsissä on 180 kg tonnissa.

-SS-
Otsikko: Vs: Yaran kipsivuori
Kirjoitti: UoleviUU - 30.07.18 - klo:17:59
Ja rikkiä kipsissä 18%, eli 4 tonnista kipsiä tulee 720 kg rikkiä hehtaarille, ihan on hyötyä siitäkin.
Otsikko: Vs: Yaran kipsivuori
Kirjoitti: -SS- - 30.07.18 - klo:18:08
Rikkiä on on maankuoressa 520 g tonnissa, ja se on 15 yleisimmän joukossa.

-SS-
Otsikko: Vs: Yaran kipsivuori
Kirjoitti: Jätkä - 30.07.18 - klo:18:14
Rikkiä on on maankuoressa 520 g tonnissa, ja se on 15 yleisimmän joukossa.

-SS-
Siis maankuoressa, ei järvessä. Sinänsä mielenkiintoinen puolustus kipsin puolesta laittamalla vertailu kokonaan toiseen asiaan.
Otsikko: Vs: Yaran kipsivuori
Kirjoitti: Mopomies - 30.07.18 - klo:18:25
Kumpi on parempi lannoite, rikki vai särki?
Otsikko: Vs: Yaran kipsivuori
Kirjoitti: -SS- - 30.07.18 - klo:19:18
Rikkiä on on maankuoressa 520 g tonnissa, ja se on 15 yleisimmän joukossa.

-SS-
Siis maankuoressa, ei järvessä. Sinänsä mielenkiintoinen puolustus kipsin puolesta laittamalla vertailu kokonaan toiseen asiaan.

Ei tuota vihaa voi järjellä selittää, kaikki nyökyttelisivät jos lannoitevalmiste kipsi markkinoitaisiin kalsiumsulfaattina. Ammoniumsulfaattia käytetään laajasti typpilannoitukseen.

Kun kalkitset happamia sulfaattimaitasi, valmistat käytännössä kipsiä.



-SS-
Otsikko: Vs: Yaran kipsivuori
Kirjoitti: Jätkä - 30.07.18 - klo:19:40
Siis vihaa? Eikä kai tuossakaan kirjoituksessa ollut yhtään asiatonta kysymystä tai panettelua ja silti kysymykseeni tulkitsit  ns. vihaa täynnä olevana kirjoituksensa.
Otsikko: Vs: Yaran kipsivuori
Kirjoitti: Mopomies - 30.07.18 - klo:22:29
Ei kai kipsiä kukaan vihaa, mutta moni saattaa vihata jaraa, joka yrittää koplata kipsinlevityksen tukiohjelmaan.

Ja selvää on, että kipsillä ei eroosiota torjuta, vaan suojavyöhykkeillä. Tehokas pintaveden varastointi ja pintavalunnan hidastaminen ovat tärkeimpiä asioita. Mutta kun ***** jussit kylvävät kaikki kuusen alusetkin ja varmuudeksi yksi koneen leveys metsän tai joen puolelle.

Kipsillä ei saada pysyvää vaikutusta aikaan. Kun taas kunnon vesijakoporrastuksella estetään eroosiota vielä kolmen vuoden jälkeenkin.

Ongelmana on se, että kuka maksaa viljelijälle tuon maataistelulystin. Ei kukaan, mutta vastuullinen viljelijä toteuttaa näitä toimenpiteitä itse.
Otsikko: Vs: Yaran kipsivuori
Kirjoitti: icefarmer - 30.07.18 - klo:22:38
V. 2050 Euroopassa väestö on vähentynyt 100 miljoonalla, Afrikassa puolestaan tuplaantunut kahteen miljardiin... Mopomiehen on otettava osansa tästäkin "kipsivuoresta" markilleen kun viisaat sanovat että niin on kaikille hyvä. Että ei kannata pyristellä joka asiassa vastaan. Tätäkään "kipsivuorta" ei siis kannata ajaa laiturilta mereen vaikka kuinka haluttaisi, glasit vaan silmille. :)
jos tuon kipsivuaren ajais helsingin rajalle ja juoksuttais vantaanjoet sen läpi niin loppus muujusiin marina maalaisten fosforipäästöistä :-\ :-\ :-\ :-\
Otsikko: Vs: Yaran kipsivuori
Kirjoitti: Jätkä - 31.07.18 - klo:09:08
Minkähän takia Puolassakaan ei ole herätty tähän kipsin ominaisuuteen ja antavat kipsivuoren olla paikallaan?
https://yle.fi/uutiset/3-6737837 (https://yle.fi/uutiset/3-6737837)

Kustannus on sidottua fosforikiloa kohti on 60-70 euroa.
Mutta mitkä onkaa hiilidioksidi päästöt, jos ja kun kipsiä roudataan 270 miljoonaa kuutiota  Siilinjärveltä rannikolle?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Peltojen_kipsik%C3%A4sittely#cite_note-7 (https://fi.wikipedia.org/wiki/Peltojen_kipsik%C3%A4sittely#cite_note-7)
Otsikko: SP:n emeritus pääjohtajan veljen poeka kirjoottaa asiaa
Kirjoitti: Sepeteus - 31.07.18 - klo:09:34
  Net on nyt kahen vuojen fosforit itämeressä. Vaikka satoa ei tuu, niin silti tempastaan vuojen fosforit.

 Tähän olis hyvä saaha luomu-sepe-fakta fosforin halusta pidättyä maahan vaikealiukoiseen muotoon...

https://lansi-savo.fi/mielipide/lukijalta/d6caa13c-23c2-47c4-9e69-ede9440faf4a

Julkaistu 28.7.2018 8:00
Muokattu 30.7.2018 9:38
Lukijalta: Sinileväpuuron keittäjille on pantava stoppi

Vesiemme levätilanne on pahin vuosikymmeniin. Tilanne on paikoin ihan hirveä: mitä on kesä ja helle ilman uimakelpoisia vesiä?

Viime viikkojen kuvat ja uutiset ovat kertoneet, kuinka sinilevämassat ovat vallanneet Suomenlahden. Vesiemme levätilanne on pahin vuosikymmeniin. Tilanne on paikoin ihan hirveä: mitä on kesä ja helle ilman uimakelpoisia vesiä?

Yle julkaisi viime tammikuussa uutisen, joka kertoo tämän kesän leväkatastrofin syistä (”Tätäkö talvet tulevat olemaan?” 2.1.2018). Lumettoman talven runsaat sateet huuhtoivat valtavan määrän peltojen ravinteita laskuojiin ja jokiin.

Ympäristötutkijat arvioivat uutisessa, että nämä valumat ovat tekemässä tyhjäksi kaikki satsauksemme vesistönsuojeluun. Kasvukauden ulkopuolella, kasvillisuuden puuttuessa, valumia on vaikea estää. Lisääntyneiden virtaamien vuoksi vesistöissä leväkukintoja odottavien ravinteiden määrä voi olla kaksinkertainen.

No mikä on talven sateiden taustalla? Ilmastonmuutos. Tällaiset talvet ovat enne tulevasta. Mikäli epäonnistumme ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä, meremme ja alttiit järvemme tulevat olemaan leväpuuroa kesästä toiseen.

Ravinnevalumat ovat Suomessa suurimmaksi osaksi peräisin maatalouteen käytetyiltä pinta-aloilta, eli kyse on ruoantuotannon päästöistä. Maatalouden ravinnepäästöihin voidaan puuttua, mutta ilmastonmuutos korottaa suuresti toimenpiteiden vaikeuskerrointa. Tutkijat sanovat, että muuttuvissa oloissa peltoviljelyä on mietittävä kokonaan uudestaan. On säästettävä ravinteita, vettä ja peltopinta-alaa. Lihansyöntiä on vähennettävä radikaalisti ja tuotantomenetelmissä on siirryttävä esimerkiksi kerroksittaiseen viljelyyn. Muuten lisääntyvät talvisateet nollaavat vesiensuojelutoimet.

Vesien leväpuuro herättää suurta kiukkua. Se kiukku kannattaa suunnata oikein. Syypäitä leväpuuroon ovat kaikki, jotka jarruttavat ilmastopäästöihin puuttumista tai maatalouden uudistumista: Lobbari, joka haluaa lisätä metsien hakkuita ja vaatii valtiolta tukia saastuttamiseen. Poliitikko, joka poraa porsaanreikiä ilmastolainsäädäntöön ja maatalouden ympäristönormeihin. Kuluttaja, joka ei vähennä eläintuotteiden määrää ruokavaliossaaan. Meiltä kaikilta vaaditaan tekoja. Meidän kaikkien tulee vaatia poliitikoilta ja yrityksiltä
enemmän.

Veli Liikanen
Vihreiden varapuheenjohtaja
Mikkeli

Otsikko: Vs: Yaran kipsivuori
Kirjoitti: icefarmer - 31.07.18 - klo:10:40
Vesien leväpuuro herättää suurta kiukkua. Se kiukku kannattaa suunnata oikein. Syypäitä leväpuuroon ovat kaikki, jotka jarruttavat ilmastopäästöihin puuttumista tai maatalouden uudistumista: Lobbari, joka haluaa lisätä metsien hakkuita ja vaatii valtiolta tukia saastuttamiseen. Poliitikko, joka poraa porsaanreikiä ilmastolainsäädäntöön ja maatalouden ympäristönormeihin. Kuluttaja, joka ei vähennä eläintuotteiden määrää ruokavaliossaaan mökkiläinen joka ei siirrä mökkiään rannalta ja ennallista tonttia luonnontilaan. Meiltä kaikilta vaaditaan tekoja. Meidän kaikkien tulee vaatia poliitikoilta ja yrityksiltä
enemmän.

tehty pikku lisäys ;) :D ;D 8)
Otsikko: Vs: Yaran kipsivuori
Kirjoitti: Jätkä - 31.07.18 - klo:10:44
Eipä todellisuus vastaa viherpiipertäjän puheita sisämaassa
http://www.jarviwiki.fi/wiki/Lev%C3%A4tilanne (http://www.jarviwiki.fi/wiki/Lev%C3%A4tilanne)
Otsikko: Vs: Yaran kipsivuori
Kirjoitti: Sepeteus - 31.07.18 - klo:19:45
Eipä todellisuus vastaa viherpiipertäjän puheita sisämaassa
http://www.jarviwiki.fi/wiki/Lev%C3%A4tilanne (http://www.jarviwiki.fi/wiki/Lev%C3%A4tilanne)

Aika hyin ovat kainuussakin paskantaneet järviä.
Otsikko: Vs: Yaran kipsivuori
Kirjoitti: bdr-529 - 31.07.18 - klo:19:57
 Pienen ihmisen on vaikea ymmärtää Pohjanlahden puhtautta kun kuiteskin maatalous on kohtuu tehopohjalla jokivarsissa jotka laskevat vetensä lahteen.
Otsikko: Vs: Yaran kipsivuori
Kirjoitti: Ärrpää - 31.07.18 - klo:19:57
Eipä todellisuus vastaa viherpiipertäjän puheita sisämaassa
http://www.jarviwiki.fi/wiki/Lev%C3%A4tilanne (http://www.jarviwiki.fi/wiki/Lev%C3%A4tilanne)

Aika hyin ovat kainuussakin paskantaneet järviä.

 Surkee tuloshan tuo on, hieman tai ei yhtään 14 näytettä, runsaasti 2 näytettä...sebein hyä...
Otsikko: Vs: Yaran kipsivuori
Kirjoitti: icefarmer - 31.07.18 - klo:20:04
Pienen ihmisen on vaikea ymmärtää Pohjanlahden puhtautta kun kuiteskin maatalous on kohtuu tehopohjalla jokivarsissa jotka laskevat vetensä lahteen.
voortimies sinua kohta valaisee ;D ;D ;D ;D
Otsikko: Vs: Yaran kipsivuori
Kirjoitti: Ärrpää - 31.07.18 - klo:20:05
Pienen ihmisen on vaikea ymmärtää Pohjanlahden puhtautta kun kuiteskin maatalous on kohtuu tehopohjalla jokivarsissa jotka laskevat vetensä lahteen.

 Saman kokoinen ihmettelee Esbuusta länteen olevaa pitkää näytteetöntä aluetta...
Otsikko: Vs: Yaran kipsivuori
Kirjoitti: Mopomies - 31.07.18 - klo:20:25
Äkkiä kipsivuori on myyty. Kolme vuotta ja taas uus levitys. Pääsee samalla eroon magnesiumista ja kaliumista.

No mutta äkkiähän sitä biotiittia tuodaan samasta paikasta.
Otsikko: Vs: Yaran kipsivuori
Kirjoitti: wolfheartscry - 31.07.18 - klo:23:24
Tuolla jonkin linkin 4 tonnin käyttömäärällä hehtaarille rosvolaiva puskee n. 35 ha:n kipsit tunnissa 24/7/365 eli ei se ihan tuota kipsivuoren kasvua varmaan lopeta, aavistuksen hidastaa. Luokkaa parin vuorokauden tuotanto meni sille 1500 ha:n koealalle. Eikä joka hehtaarille joka vuosi levitetä.
Otsikko: Vs: Yaran kipsivuori
Kirjoitti: Mopomies - 31.07.18 - klo:23:37
Tuolla jonkin linkin 4 tonnin käyttömäärällä hehtaarille rosvolaiva puskee n. 35 ha:n kipsit tunnissa 24/7/365 eli ei se ihan tuota kipsivuoren kasvua varmaan lopeta, aavistuksen hidastaa. Luokkaa parin vuorokauden tuotanto meni sille 1500 ha:n koealalle. Eikä joka hehtaarille joka vuosi levitetä.

Jollakin firmalla takapiha alkaa täyttymään. Pitäisi ehkä päästä jostain tavarasta eroon.

Ihmiset ovat sokeita, jos eivät ymmärrä, ettei Yaralla on tarkoitus suojella Itämerta. Lähtökohta on päästä eroon tuosta ongelmasta.
Otsikko: Vs: Yaran kipsivuori
Kirjoitti: Jätkä - 01.08.18 - klo:06:19
Tuolla jonkin linkin 4 tonnin käyttömäärällä hehtaarille rosvolaiva puskee n. 35 ha:n kipsit tunnissa 24/7/365 eli ei se ihan tuota kipsivuoren kasvua varmaan lopeta, aavistuksen hidastaa. Luokkaa parin vuorokauden tuotanto meni sille 1500 ha:n koealalle. Eikä joka hehtaarille joka vuosi levitetä.

Jollakin firmalla takapiha alkaa täyttymään. Pitäisi ehkä päästä jostain tavarasta eroon.

Ihmiset ovat sokeita, jos eivät ymmärrä, ettei Yaralla on tarkoitus suojella Itämerta. Lähtökohta on päästä eroon tuosta ongelmasta.

Tahkovuoren korotuskin meni pieleen, koska siellä se kipsi olisi saastuttanut. Sitä ennen ei ollutkaan kiinnostusta jonkun lain voimalla "pakko" myydä jätekasaa maanviljelijöille.
Otsikko: Vs: Yaran kipsivuori
Kirjoitti: wolfheartscry - 01.08.18 - klo:23:56
Tuolla jonkin linkin 4 tonnin käyttömäärällä hehtaarille rosvolaiva puskee n. 35 ha:n kipsit tunnissa 24/7/365 eli ei se ihan tuota kipsivuoren kasvua varmaan lopeta, aavistuksen hidastaa. Luokkaa parin vuorokauden tuotanto meni sille 1500 ha:n koealalle. Eikä joka hehtaarille joka vuosi levitetä.

Jollakin firmalla takapiha alkaa täyttymään. Pitäisi ehkä päästä jostain tavarasta eroon.

Ihmiset ovat sokeita, jos eivät ymmärrä, ettei Yaralla on tarkoitus suojella Itämerta. Lähtökohta on päästä eroon tuosta ongelmasta.
Kyllä se on ihan etupiha, joka täyttyy. Takapihalla on pienempi kasa pasuttojätettä. Siitä osa meni Kiinaan raudanerotukseen, mutta kielsiköhän kiinalaiset itse jätteen viennin vai tulikohan kielto EU:sta, kun kasa on alkanut taas kasvamaan. Kasojen (myös raakku) korotuskin tyssää (sotilas)lennonjohdon vaatimuksiin. Joutuisivat muuten siirtämään tutkan paikkaa tjsp... toveri pääsee yllättämään.